SYNNYTYSKERTOMUS - KESTI 12 H 😬 | Storytime
ฝัง
- เผยแพร่เมื่อ 28 ส.ค. 2024
- Toiveesta kerron ensimmäisestä synnytyksestäni, mikä meni aaivan eri tavalla mihin olin varautunut. Kokemus on kuitenkin opettanut mulle paljon 🖤
🖤 Toinen synnytyskertomus:
• SYNNYTYSKERTOMUS - NOP...
Synnytysmasennuksesta ja vertaistukea:
aima.fi/
MUN KIRJAT:
☀️ Ruutuvapaata puuhaa leikki-ikäiselle - 100 erilaista kivaa puuhaa ilman ruutua!
www.adlibris.c...
☀️ Ruutuvapaata puuhaa koululaiselle -100 erilaista kivaa puuhaa ilman ruutua!
www.adlibris.c...
JOS TYKKÄSIT VIDEOSTA:
👍 Nosta peukku
💬 Kerro se kommenteissa
🖤 Tilaa kanava (ilmaista)
Kiitos, reagoinnit merkkaa mulle paljon 🙏
Ota yhteyttä: therealmofmaria@hotmail.com
SOMET:
INSTAGRAM: / mariakangaskortet
FACEBOOK: / therealmofmaria
Voi ihana sinä ❤️ Ikävä kuulla, miten ankara oot ollu itelles siitä miten synnytys meni ja arki vauvan kanssa lähti käyntiin. Nää on ehkä näitä asioita, joita on synnyttämättömän naisen turha huudella, mutta voi että kun ulkopuolisena kuuntelee näitä tarinoita, niin haluisin vaan sanoa kaikille äideille että ootte jokainen tehny varmasti parhaanne ja muistakaa se, ettei ne kaikki asiat vaan ole teidän omissa käsissä! Kaikki ei mee elämässä aina täydellisesti, joten miksipä synnytykset, imetykset ja muutkaan. Mä uskon, että tärkeintä vauvalle ja lapselle on se rakkaus jota ne saa vanhemmiltaan ja muilta läheisiltään ❤️ Kiitos kun jaoit sun tarinan, tästä on varmasti vertaistukea monelle.
Kiitos ihanasta kommentista 🖤 Niinpä, oon samaa mieltä! Muistan miten ajattelin ennen lapsia, etten ota itseeni tai lähde suorittamaan mitään äitinä, esim. imetystä. Mutta jotenkin siinä hormoneissa sekin tuntui muka maailman tärkeimmältä asialta ja hyvä ettei verenmaku suussa yrittänyt saada sitä onnistumaan 😅 Jälkikäteen on lohduttanut, ettei ole ainoa näiden voimakkaiden tunteiden kanssa, vaan se on yllättävän yleistä! Käsittelin tätä kyllä paljon ja seuraava kerta meni aivan eri tavalla. Osasin olla muutenkin rennompi ja nykyään en enää jaksa välittää niin paljon yksityiskohdista - mulle tärkeintä on se, että lapset tietää miten heitä rakastetaan ja se näkyy arjessa, panostan tunnekasvatukseen. En enää samalla tavalla takerru pikkuasioihin, kunhan perusasiat on kunnossa. Mutta en tiedä olisinko nyt tällainen ja itsellä varma olo äitinä, ellen olisi käynyt noita tunteita silloin läpi, ehkä en 😊 Yritän ajatella, että kaikella on jokin tarkoitus tai mahdollisuus oppimiselle, niin asiat on helpompi käsitellä ja hyväksyä.🖤
Sie vaikutat niin ihanalta äidiltä kaikin puolin ja tosi lämpöseltä! ❤️
Kiitos, ihanasti sanottu 🖤
Kiitos kun jaoit ❤️ kuulostaa hyvin samantyyliseltä kuin itsellä siltä osin että ei tullut valmistauduttua sekä halusi vaan vauvan syntyvän pian. Mulla tosin käynnistettiin (cytotec, ballonki, oksitosiini ja lopulta kalvojenpuhkasu) tiistaina aamulla 10 aikaan aloitettiin cytotecilla ja poika syntyi lopulta torstain puolella neljän jälkeen aamulla 22min ponnistamisen jälkeen ja tästä sit tulikin 2 asteen repeämä. Nukuin koko synnytyksen aikana muutaman tunnin. Siinä kohtaa kun rupesivat tikkaamaan ni mä vaan anelin että jättäis mut rauhaan. Synnytyksen jälkeen meni sitten ihan torstai iltaan että sain nukuttua mutta tätä ennen tuli romahdus ja poika viettikin ensimmäisen yön kätilöiden luona että saan levättyä (ei päästy perhehuoneeseen) tän yön jälkeen meille tehtiin viereisen osaston (sama käytävä) eristyshuoneesta perhehuone :D Imetyshän onnistui vain makuultaan itseltä ja poika sai lisämaitoa jo alusta asti kun sokerit heitti, joten kotiin kun päästiin (synnytyksen jälkeinen masennus päällä) niin tein lopulta päätöksen että pumppaan maitoa vielä pari viikkoa jonka jälkeen siirryttiin korvikkeisiin jotta minä pystyin aloittamaan mielialalääkkeet
Kiitos ja kiitos myös oman kokemuksesi jakamisesta 🖤 Kaikenlaisten kokemusten kuuleminen on tärkeää ja ainakin itseä on helpottanut kuulla, kun on huomannut, ettei ole ollut yksin omien ajatuksiensa kanssa, vaikka silloin siltä tuntuikin. 🖤
TH-cam suositteli tätä sun videota yllättäen - olen siis teitä seurannut pitkään, mutta tämä on mennyt ohi. Kiitos, kun jaoit kokemuksesi. Mulla on kans kaksi vaikeaa synnytystä takana: eka päättyi imukuppiulosauttoon, mun häntäluun murtumaan, repeämiin ja 2000ml eli kahden litran vuotoon. Kävin tuon takia pelkopolilla tokassa raskaudessa ja siellä vakuuteltiin, että tuskin niin käy toiste. Ei tavallaan käynytkään - tokalla kerralla istukka jäi kiinni adenomyoosiarpiin, menetin verta 3500ml eli 3,5 litraa ja mua tehohoidettiin läpi yön heräämössä. Syy jäi epäselväksi, mutta endometrioosia epäiltiin aiheuttajaksi. Valitettavasti tämän takia emme uskaltaneet kolmatta lasta enää yrittää, vaikka pakastimessa oli alkioita.
Kiitos tästä videosta! 💜 Antoi perspektiiviä, kun oon viime aikoina kuullu tarinoita nopeista synnytyksistä, jotka on ollu naiselle toinen synnytys, joka yleensä onkin nopeampi kuin ensimmäinen. Lisäksi oon pyrkiny välttämään ikäviä synnytyskertomuksia, mutta sun videon uskalsin klikata auki, kun sulla on lämmin tapa käsitellä asiat, vaikka ne olisikin epämiellyttäviä. Itselläni ensimmäinen synnytys edessä.
Kiitos kauniista sanoista 🖤 Katso myös toinen synnytyskertomukseni, se on hieman voimaannuttavampi ja käsittelen siinä enemmän asioita miten valmistauduin synnytykseen, mikä olikin sitten hyvä kokemus 🙏🏻 Voimia ja tsemppiä synnytykseen! Kirjoitan tällä viikolla kaikki omat kikkani miten valmistauduin toiseen synnytykseen, minkä koin hyväksi kokemukseksi, jos niistä olisi jotain apua muillekin valmistautumista ajatellen 🖤Lisään tekstin tänne kommentteihin.
Moi! Haluun olla isona samanlainen äiti kun sä mitä koulua käyt koska kiinostaa aika paljon muakin samat asiat mitkä suakin ois kiva jos vastaisit🌸🎀
Ihana, kiitos 🖤 Iso kunnia että ajattelet näin. Susta tulee varmasti hyvä äiti 🖤
Kiitos kun jaoit❤️ Mulla on hyvin samanlainen olo omasta synnytyksestä ja ekoista viikoista. Toivon, et saisin joskus kokea toisen hieman helpomman synnytyksen.
Kiitos ja toivon myös, että saat kokea ns korjaavan synnytyksen🖤
Ihana olet ❤️
hyvä video🧡 mulla itellä olis muutaman viikon päästä synnytys edessä ja pelottaa noi repeytymät kaikista eniten.🥺
Kiitos! 🖤 Kirjaa sun synnytystoivelistaan repeämien ehkäisytoimenpiteet, esim näin "Pelkään repeämiä, toivon että kätilö tekee toimenpiteitä joilla repeämiä ehkäistään". Varmaan he tekevät niitä muutenkin, mutta jos kätilötkin vaihtuvat kesken synnytyksen, niin on heillekin helpompaa katsoa listasta mitä juuri sä toivot tai pelkäät eniten. Kun googletat asiaa, niin toimenpiteitä tähänkin on ja lue ne itsekin, niin saat varmuutta tiedon kautta. Googleta myös synnytystoivelista ja tulosta se itsellesi, voit täyttää suoraan valmiiseen paperiin. 🙏🏻
Jos se lohduttaa, niin mä en ainakaan tuntenut niitä tai niiden tuloa ollenkaan, eli ne eivät aiheuttaneet mulle siinä tilanteessa mitään kamalaa kipua. Se kuulostaa pahemmalta mitä onkaan ja ne paranivat yllättävän nopeasti, jos miettii pitkällä tähtäimellä. Seuraavassa synnytyksestä arvet eivät haitanneet yhtään.
Todella kiva video,itselläkin huono kokemus ekasta synnytyksestä tai pettymys. Mutta toinen oli sitten paljon parempi paitsi että uuvuin kuopuksen vauva aikana kun vauva valvotti ihon takia(atopia)
Kiitos 🖤
Esikoisen synnytys itsellä hyvä kokemus! Jouduttiin käynnistämään, nyt mietin voiko toisen synnytys mennä yhtä hyvin. Kuukauden sisällä synnytys:)
Voi mennä! 😊🖤 Uskon että menee, sulla on jo ensimmäisellä kerralla ollut toimintamalleja joiden ansiosta oot saanut hyvän kokemuksen 🖤 Sä hallitset homman ja aika harvoin kuitenkaan tapahtuu mitään yllättävää, mihin et voisi vaikuttaa 🖤Voimia odotukseen ja tsemppiä synnytykseen! :)
Kiitos kun jaoit kokemuksesi ja ajatuksiasi ❤
Kiitos🖤🖤
Oot ihana kun kerrot sun asioista kaikille❤
Isala ja Tomas on söpöjä ja ihania❤😊
Ihana video❤
Mulle tuli shokkina, kun vauva olikin perätilassa, se selvisi vikassa neuvola lääkärissä. Olin jo valmistautunut alatiesynnytykseen ja tehnyt synnytystoivelistan. Siitä tiedosta muistaakseni kolmen viikon päästö oli sit suunniteltu sektio. Mulla oli alkuun sektio kivut tosi kovat. Ku tultiin kotiin vauvan kans ni mä olin ihan et kuka tää on miks tää on täällä. Niiden kipujen takia varmaan mulle ei tullut sitä vauva rakkaus kuplaa heti. Imetys myös sattui ja olin siitä itkuinen ja stressaantunut. Vauvan paino nousi hitaasti yli syntymäpainon. Kolme viikkoa meni, kun alkoi kunnolla nousta. Ravattiin painokontrollissa ja neuvolassa sen takia. Kun vauva oli 5kk ni alkoi pikkuhiljaa tulla enemmän niitä rakkaus tunteita ja tuntumaan helpommalta. Mutta mulla oli kans epävarmuutta paljon ja mun oma äitisuhde myös varjosti paljon taustalla. Mun oli vaikea käsitellä sitä että joku tarttee mua koko ajan, haluaa olla ihossa kiinni. Se tuntui ahdistavalta.
Kiitos tästä 💗💞olet paras tubettaja.. 💗💞
Kiitos 🥰
Moi oot todella kaunis ja sun videoita on kiva kattoo🥰❤️❤️💗💗
Hyvä video 💚
Kiitos🖤
Tiiän et tää on hyvä video vaik en oo viel kattonu
Mitä synnytystoivelistaan voi toivoa, eli mitä se pitää sisällään. Osaako joku kertoa esimerkkejä?
Ihana oletttt😊❤️🥺
Mikä on sun lempi karkki 🍬
Salmiakki :)
Kerranki ajoissa☺️❤️
Olet paras tubettaja🥰
Sain ekan lapsen 19v,enkä tajunnu mistään mitään,en tienny miltä supistukset kuuluis tuntua jne.Lasta syötin tarkasti neuvolan ohjeitten mukaan,jos sanottiin että sosetta 2rkl,niin se suorastaan mitattiin !4s lapsi synty sektiolla ja huvitti kun kätilö puhu ettei sitä haavaa tu näkyyn pahasti jälkeenpäin,ite olen arvestani ylpee!Toi hengitys oli ainoo minkä opin ja se oli tärkeetä!
Mun täytyy sanoa, että on kaikki on suhteellista. Minulla leikattu 2 kertaa syystä että vauvat ei synny. Koen loukkaavana, kun puhutaan että alatiesynnyksessä on epäonnistunut äitinä. Mitäs sektiosynnyttäjät on, jotain pohjasakkaa vissiin. 🤨 Tää synnytyshössötys on kyllä mennyt ihan yli, jokainen tubettaa näitä nykyisin.
Ja kun odotukset on tosi korkeella monella ensisynnyttäjällä (kiitos kirotun luomusynnytyshumputuksen) niin sitten pettymys on valtava, kun asiat ei mene kuin leffoissa.
Jokainen synnyttää miten synnyttää, se ei määritä äitiyttä mitenkään, sellainen puhe pitäisi kitkeä pois 2020-luvun Suomessa
Miksi sä loukkaannut esim mun kokemuksesta? Mun mielestä tää kulttuuri missä kukaan ei saisi puhua tunteistaan, ellei ole ollut suurin piirtein kuolemanvaarassa, on älytön ja äitejä syyllistävä, eikä todellaakaan 2020-luvun Suomea. Mielestäni me ollaan tultu jo aika pitkälle siitä, että ainoa hyvän kokemuksen määritelmä on, että kunhan vauva ja äiti pysyy elossa? Kyllä jokaisella on oikeus käydä läpi omaa synnytystään ja saa kokea siitä myös pettymyksen tunteita. 🤔Tuollainen tunnesuorituskeskeinen kulttuuri vain lisää äitien synnytyksen jälkeistä masentuneisuutta ja paineita, kun syyllistetään ja halveerataan synnytyshössöttäjäksi, jos kokemus on jättänyt mielen päälle pureskeltavaa.
Kukaan ei ole tässä kanavassa puhunut sektiosynnyttäjien olevan pohjasakkaa, en ymmärrä miksi vedät tuollaisen johtopäätöksen tai edes ajattelet että se olisi huonompi tapa synnyttää. En itse ole missään kohtaa sanonut, että alatiesynnytys on jotenkin ainoa oikea tapa, enkä todellakaan edes ajattele niin. Synnytys ja sen tuoma tunneskaala ei todellakaan määrittele äitiyttä.
@@mariajatommi joillekkin hyvä kokemus on nimenomaan sitä, että itse ja vauva ovat elossa. Sinulle ei ja se on ihan ok. Mutta tälläiset otsikot, koin epäonnistuneeni äitinä, pistää miettimään asioiden suhteellisuutta. Toiset etsii synnytyksestä hyvää fiilistä, toisille se on ihan oikeasti oman tai vauvan hengestä taistelua. En vähättele kenenkään kokemuksia, mutta kyllä synnytysten perimmäinen tarkoitus on vauvan ja äidin selviytyminen hengissä. Osa synnyttäneistä äideistä on tämän karusti kohdannut.
Monet äidit olettavat, että heidän synnytystarinansa automaattisesti kiinnostaa muita äitejä, ovathan hekin synnyttäneet. En kuitenkaan usko tähän. Vertaistuki menee helposti vertailuksi, minulla meni näin kun tuolla toisella noin. Se saattaa herättää epäonnistumisen tunteita. On totta, että osa voi saada muiden kokemuksista tarvitsemansa tuen. Minulla ei ole kokemusta, että toisten äitien kokemukset jotenkin auttaisivat, olivatpa ne hyvän hehkutusta tai vaikeuksista kertomista. Ne on subjektiivisia kokemuksia, joihin ei todellakaan voi itse useinkaan. Miten synnyttämisessä voisi olla epäonnistunut? Sen tunteen luovat ulkoa tulevat paineet, esimerkiksi luomusynnytysrummutus.
@Hannemit Totta kai se on perimmäinen tarkoitus, mutta se ei ole inhimillistä äidin kannalta jos mihinkään muuhun ei kiinnitetä huomiota (onneksi näin ei sentään ole ja sairaaloissa, valmennuksissa ja neuvoiloissa pyritään ottamaan huomioon äidin kokonaisvaltainen vointi mikä on eduksi myös vauvalle). Ja nimenomaan se on karua, jos äidin oletetaan olevan synnytyskone ilman tunteita :) Armoa äideille ja nykyaikaan tämäkin asia 🖤Oletko oikeasti sitä mieltä, että taistelu eloon jäämisestä ja siinä onnistuminen on itsessään hyvä kokemus? Sehän on valtavan traumaattista, tuskin hyvä kokemus ollenkaan. Ehkä tässä menee nyt termit sekaisin ja puhutaan kuitenkin jotenkin eri asiasta? Synnytysten jälkeinen masennus on oikeasti ongelmallinen asia, eikä sitä poista hyssyttely ja karskit tuhahtelut "ole onnellinen että olette edes elossa", päinvastoin.
Mielestäni synnytyksestä saa hakea niin hyvää fiilistä kuin se nyt vaan on mahdollista :D Eihän sinne kannata lähteä asenteella että kuhan hengissä pysytään, muusta viis - koko prosessi on niin työläs, että ehdottomasti kannustan kaikkia äitejä valmistautumaan siihen ja tekemään asioita, mitkä voivat tehdä synnytyksestä helpomman. On ihan ok toivoa helpompaa synnytystä 😅Kyllä mä koin epäonnistuneeni, ettei vauva saanut olla mun kanssa ja sen jälkeen vielä romahdin henkisesti, sun syyllistäminen ei silti tee musta huonompaa äitiä. Nyt en enää ajattele niin, mutta silloin herkimmilläni ajattelin. Nää aiheet on tabuja, eikä ne muuksi muutu ellei niistä puhuta ääneen.
@hannemit Vielä tuohon muokattuun versioon vastaukseni: Pystyn ymmärtämään tämän näkemyksen ettei muiden kokemukset ole relevantteja. Monelle ne tosin ovat vertaistukea tai mahdollisuus tutustua aiheeseen. (Poistin tästä kommentista viittauksen viimeiseen lauseeseen, sillä muokkasit sen eri lauseeksi kommentissasi eikä vastaukseni enää vastannut sitä.)
No ainkin kaikki on nyt hyvin
❤️❣️
Mul on hirvee vauva kuume mut pelottaa se synnytys
Eka ps. Oot paras ja sun perhe on ihana❤️💙💛💙
Vihdoin ajoissa kommentoimassa