Väärät käännynnäiset, jotka luopuvat uskosta ovat uskossa vain saadakseen hyötyä. He voivat olla vilpittöimiä ja heidän elämänsä voi muuttua parempaan, mutta he ovat uskossa vääristä motiiveista. He eivät ole koskaan uskoneet evankeliumia, vaikka voivat kiihkeästikin sitä joskus puolustaa. Pelastunut voi langeta syvällekin syntiin, mutta on siltin Herran oma ja edelleen pelastunut. Ihmisten tehtävä ei ole arvioida sitä, kuka on oikeasti pelastunut ja kuka väärä käännynnäinen.
Hes 3:20. Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee - kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta - mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi. 21. Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurskas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut. Varoittaahan Jeesuskin Matt 24 seurakuntaansa eksytyksistä. Miksi varoittas jos ei ole mahdollista eksyä pois pelastuksesta. Kukaan ei voi ryöstää Jumalan kädestä niin kauan kun itse et halua jättää Jeesusta. Tässä mies saarnaa että luopiot eivät koskaan olleetkaan pelastuneita. Raamattu ei näin opeta.
Miksi ei voi hyväksyä sitä, että on eri näkemyksiä asioista? Yhteinen päämäärämme uskossa Jeesukseen on, kuitenkin, niin kuin Raamattukin sanoo; Sielujen pelastus!
Tämä oppi on kalvinilaista baptismia! Syntikäsitys ei ylety uskovaan ihmiseen ja pyhityskäsitys on kuin suoraan baptisteilta. Luterilainen käsitys lähtee Kristuksen sovitustyöstä ja siihen liittyy uskovan koko elämä .
Se että ihminen ei voi olla varma pelastuksestaan tunnustamalla syntinsä ja uskomalla jeesukseen, myöskään se että uskova ei voi menettää pelastustaan on kaikki taitavaa perkeleen valetta.
Ei ole olemassa mitään "varjoliittoa". On olemassa armon liitto, joka pelastaa kaikki ne, jotka sen lupaukset uskossa ottavat vastaan. Liiton rikkojat ovat ne, jotka luopuvat liiton ulkoisista siunauksista ja niiden välittämistä lupauksista. Mutta mistä ne, jotka tuntevat Jumalan ja uskovat hänen lupauksiinsa voivat tietää olevansa pelastavassa liitossa? 1) Jumalan sanasta: hänen lupauksensa eivät ole hämäriä, ne ovat varmoja. Hän on taannut sen, että me emme käänny hänestä pois eikä hän käänny pois meistä. Tämä olettaa sen, että olemme uskoneet Raamatullisen evankeliumin, siis totelleet evankeliumin käskyä ja vastaanottaneet sen lupaukset. 2) Jos tunnustustamme todellisesti olevamme yhteydessä Jumalaan, tulee myös meidän elämämme heijastaa tätä (1. Joh. 1:5-10) Me siis tunnustamme syntimme ja vaellamme valkeudessa sen sijaan, että oikeutamme syntimme ja lopulta luovumme totuudesta. 3) Pyhä Henki on jokaisessa uskovassa ja todistaa heistä *jokaiselle* että he ovat Jumalan lapsia, tämän hän tekee sanan kautta. Jokainen aito uskova siis tietää jollain tasolla olevansa pelastunut, vaikka tämä varmuuden tunne välillä heikkeneekin eri syistä. Ne, jotka eivät ole pelastuneita, eivät omaa näistä mitään. Heidän luopumisensa todistaa sen.
@@reformaatiomedia On paljon todistuksia ihmisistä jotka ovat kantaneet hyvää hedelmää ja palvelleet Herraa palavasti mutta sitten luopuneet, itse en yllä edes näiden luopioden tasolle pakko vaan turvautua siihen että Jumala armossaan huolisi.
@@heavenbound7-7-7-7 Raamatun totuus määrittelee sen miten nämä todisteet tulkitaan. Raamatun mukaan kyseessä on huono juuri, joka tuottaa huonoa hedelmää, vaikka ne kuinka jäljittelisivät aitoa vanhurskautta. Näyttävät vanhurskaat teot eivät ole todiste mistään, vaan aito yhteys Jumalaan, luottamus hänen Poikaansa, joka tulee todistetuksi kestävyydessä, vaikka hedelmä olisi kuinka heikkoa. Pisara aitoa hengen hedelmää on parempi kuin korillinen kirkkaan näköisiä hedelmiä, jotka ovat sisältä mätiä. Moni ajatteli fariseuksienkin kantavan hyvää hedelmää, olivat tarmokkaita ja tunnollisia. Tuo "palavasti palvelleet" kuulostaa niin helluntailaiselta terminologialta, jossa käsitys hyvästä hedelmästä ja aidosta vanhurskaudesta on päin metsää. Paljon melua ja showta, hyvin vähän aitoa yhteyttä Jumalaan ja sen mukaista hedelmää. Mainitsemasi henkilöt ovat näitä: "Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan; mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois." Miksi "pakko turvautua"? Olisiko jotenkin rauhoittavampaa voida turvautua omiin tekoihin? Kristuksen kädessä sinä olet, muista vain, että seuraa hänen asetaamiaan armon välineitä, joiden kautta hän ravitsee sinun uskoasi ja pelastusvarmuuttasi: seurakuntayhteys, Sanan saarnaamisesta osalliseksi tuleminen, ehtoollinen ja rukous. Ilman näitä hengellinen elämä kärsii ja niin myös pelastusvarmuus kun suretamme Pyhää Henkeä. Uskontunnustuksemme tiivistää pelastusvarmuuden seuraavasti: Tekopyhät ja muut uudestisyntymättömät voivat pettää itseään väärillä toiveilla ja lihallisella ylimielisyydellä, luullen olevansa Jumalan suosion ja pelastuksen piirissä. Tällaiset toiveet kuitenkin tuhoutuvat. Sen sijaan ne, jotka uskovat totisesti Herraan Jeesukseen ja rakastavat häntä rehellisesti sekä pyrkivät vaeltamaan hyvällä omallatunnolla hänen edessään, voivat tässä elämässä varmasti vakuuttua armon tilassa olemisestaan. He voivat riemuita Jumalan kunnian toivossa. Se toivo ei koskaan saata heitä häpeään. Tämä varmuus ei ole pelkkä oletettu ja todennäköinen käsitys, jollainen perustuisi erehtyvään toivoon. Se on uskon erehtymätöntä varmuutta, joka perustuu pelastuksen lupausten jumalalliseen totuuteen, sen armon sisäiseen todistukseen, jonka varassa lupaukset on annettu. Lapseksiottamisen Henki todistaa henkemme kanssa siitä, että olemme Jumalan lapsia. Tämä Henki on esikoislahja perinnöstämme; sen piiriin meidät on sinetöity lunastuksen päivään saakka. Tällainen erehtymätön varmuus ei välttämättä heti liity uskon olemukseen. Tosi uskova voi joutua odottamaan kauan ja kohtaamaan monia vaikeuksia, ennen kuin hän pääsee osalliseksi tästä varmuudesta. Kuitenkin Hengen avulla uskova oppii tuntemaan asioita, jotka Jumala on vapaasti antanut hänelle. Siksi hän voi ilman epätavallista ilmoitusta, tavallisia keinoja käyttäen, saavuttaa erehtymättömän uskonvarmuuden. Siksi jokaisen velvollisuutena on ahkerasti pyrkiä saavuttamaan varmuus kutsumisestaan ja valinnastaan. Ahkeruuden myötä uskovan sydän voi kasvaa Pyhän Hengen rauhassa ja ilossa, rakkaudesa ja kiitollisuudessa Jumalaa kohtaan sekä kuuliaisuuden toimen voimassa ja reippaudessa. Tällaiset hyvät asiat ovat uskonvarmuuden oikeita hedelmiä. Varmuus ei siis johdata ihmisiä lainkaan laiskuuteen. Tosiuskovien pelastusvarmuus voi järkkyä eri tavoin, heiketä ja keskeytyä. Laiminlyönnit voivat johtaa tähän, samoin tietyt synnit, jotka vahingoittavat omaatuntoa ja murehduttavat Henkeä. Myös yllättävät ja intohimoiset kiusaukset voivat johtaa tähän, samoin kuin se, että Jumala kääntää pois kasvojensa valon ja antaa jumalaapelkääväisenkin vaeltaa pimeydessä ilman valoa. Silti tosiuskovat eivät koskaan ole täysin ilman sitä Jumalan itua ja uskonelämää, sitä Kristuksen ja veljien rakkautta, sitä sydämen vilpittömyyttä ja velvollisuudentuntoa, jotka ajallaan Hengen vaikutuksesta palauttavat varmuuden. Nämä hyvät asiat myös estävät tosisuskovia vaipumasta lopulliseen epätoivoon."
@@reformaatiomedia "Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." Ap. t. 2:38 "Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi." Ap. t. 22:16 "Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet." Gal. 3:27 "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." Mark. 16:16 "Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan." Joh. 3:5 "sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi." Matt. 26:28 Itse uskon että ei ole mahdollista olla liitossa Jumalan kanssa jos ei ole saanut syntejään anteeksi, ja jos on saanut synnit anteeksi on pelastunut. Liittoteologia joka opettaa että voit olla kastettu ja uskoa Jeesukseen mutta et ole pelastunut on mielestäni raamatun vastainen, kukaan ei voisi tietää olevansa pelastunut jos et ota tosissaan ylläolevia raamatun jakeita.
@@heavenbound7-7-7-7 Et ymmärrä reformoitua liittoteologiaa. Jos olet saanut synnit anteeksi, olet pelastunut. Et vain näytä pystyvän erottaa väärää uskoa, jonka kautta syntejä ei saada anteeksi pelastavasta uskosta, jota ei voida menettää. Tämä ei ole esim vain evankeliumin fatkojen hyväksymistä, paholainenkin uskoo Jeesukseen. Raamattu selvästi opettaa, että sinä voit olla kastettu ja *tunnustaa* uskoa ilman että olet oikeasti uskossa ja pelastunut. Et myöskään kuuntele kun teemme eron liitossa olemisesta todellisesti kaikkine pelastavine siunauksiin ja vain tämän liiton ulkoisista siunauksista nauttimista vailla mitään pelastavaa todellisuutta. Siunausta.
Nyt puhuja ei tunne luterilaista oppia! Vaikkapa missä Srk :ssa joka sunnuntai julistetaan ”tämä on uusi liitto minun veressäni joka teidän edestänne annetaan ”vaarallisen kuullosta opetusta , jossa Kristus ei ole keskiössä , vaan korostus on ihmisen uskossa . Uskon mittari -srk on opin kiivailijoiden temmellyskenttä , jossa evankeliumi on kahledittu. Ilmeisen vieras ajatus tälle opille on mitä tarkoittaa pysyä Kristuksessa . ”Se millä mittaatte toisia niin sillä teitä mitataan ”Kestääkö kukaan syntinen vanhurskaan Jumalan edessä”? Missä on opetuksessa Kristus ?
Nää on kyl hyviä. Tosi kiva, kun ei vaan käsitellä oppia "irrallisena" asiana vaan vastauksena jonkun väitteisiin.
Jumala siunatkoon sinua🙏Tämä on ihanaa opetusta🙏❤️
Väärät käännynnäiset, jotka luopuvat uskosta ovat uskossa vain saadakseen hyötyä. He voivat olla vilpittöimiä ja heidän elämänsä voi muuttua parempaan, mutta he ovat uskossa vääristä motiiveista. He eivät ole koskaan uskoneet evankeliumia, vaikka voivat kiihkeästikin sitä joskus puolustaa.
Pelastunut voi langeta syvällekin syntiin, mutta on siltin Herran oma ja edelleen pelastunut.
Ihmisten tehtävä ei ole arvioida sitä, kuka on oikeasti pelastunut ja kuka väärä käännynnäinen.
Milloin uudestisyntyminen tapahtuu? Milloin olet uudestisyntynyt ja mistä päätellen olet varma pelastuksestasi?
Hes 3:20. Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee - kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta - mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
21. Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurskas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut.
Varoittaahan Jeesuskin Matt 24 seurakuntaansa eksytyksistä. Miksi varoittas jos ei ole mahdollista eksyä pois pelastuksesta.
Kukaan ei voi ryöstää Jumalan kädestä niin kauan kun itse et halua jättää Jeesusta.
Tässä mies saarnaa että luopiot eivät koskaan olleetkaan pelastuneita. Raamattu ei näin opeta.
Miksi ei voi hyväksyä sitä, että on eri näkemyksiä asioista? Yhteinen päämäärämme uskossa Jeesukseen on, kuitenkin, niin kuin Raamattukin sanoo; Sielujen pelastus!
Tämä oppi on kalvinilaista baptismia! Syntikäsitys ei ylety uskovaan ihmiseen ja pyhityskäsitys on kuin suoraan baptisteilta. Luterilainen käsitys lähtee Kristuksen sovitustyöstä ja siihen liittyy uskovan koko elämä .
Se että ihminen ei voi olla varma pelastuksestaan tunnustamalla syntinsä ja uskomalla jeesukseen, myöskään se että uskova ei voi menettää pelastustaan on kaikki taitavaa perkeleen valetta.
Tosi hyviä argumentteja sulla ja laajasti perusteltuja. Nyt kaikki vakuuttuivat tästä, kiitos kommentistasi!
Mistä voi tietää kun on kastettu ja uskoo Jeesukseen että on pelastavassa liitossa Jumalan kanssa eikä vain "varjoliitossa" joka ei pelasta?
Ei ole olemassa mitään "varjoliittoa". On olemassa armon liitto, joka pelastaa kaikki ne, jotka sen lupaukset uskossa ottavat vastaan. Liiton rikkojat ovat ne, jotka luopuvat liiton ulkoisista siunauksista ja niiden välittämistä lupauksista.
Mutta mistä ne, jotka tuntevat Jumalan ja uskovat hänen lupauksiinsa voivat tietää olevansa pelastavassa liitossa?
1) Jumalan sanasta: hänen lupauksensa eivät ole hämäriä, ne ovat varmoja. Hän on taannut sen, että me emme käänny hänestä pois eikä hän käänny pois meistä. Tämä olettaa sen, että olemme uskoneet Raamatullisen evankeliumin, siis totelleet evankeliumin käskyä ja vastaanottaneet sen lupaukset.
2) Jos tunnustustamme todellisesti olevamme yhteydessä Jumalaan, tulee myös meidän elämämme heijastaa tätä (1. Joh. 1:5-10) Me siis tunnustamme syntimme ja vaellamme valkeudessa sen sijaan, että oikeutamme syntimme ja lopulta luovumme totuudesta.
3) Pyhä Henki on jokaisessa uskovassa ja todistaa heistä *jokaiselle* että he ovat Jumalan lapsia, tämän hän tekee sanan kautta. Jokainen aito uskova siis tietää jollain tasolla olevansa pelastunut, vaikka tämä varmuuden tunne välillä heikkeneekin eri syistä.
Ne, jotka eivät ole pelastuneita, eivät omaa näistä mitään. Heidän luopumisensa todistaa sen.
@@reformaatiomedia
On paljon todistuksia ihmisistä jotka ovat kantaneet hyvää hedelmää ja palvelleet Herraa palavasti mutta sitten luopuneet, itse en yllä edes näiden luopioden tasolle pakko vaan turvautua siihen että Jumala armossaan huolisi.
@@heavenbound7-7-7-7 Raamatun totuus määrittelee sen miten nämä todisteet tulkitaan. Raamatun mukaan kyseessä on huono juuri, joka tuottaa huonoa hedelmää, vaikka ne kuinka jäljittelisivät aitoa vanhurskautta. Näyttävät vanhurskaat teot eivät ole todiste mistään, vaan aito yhteys Jumalaan, luottamus hänen Poikaansa, joka tulee todistetuksi kestävyydessä, vaikka hedelmä olisi kuinka heikkoa. Pisara aitoa hengen hedelmää on parempi kuin korillinen kirkkaan näköisiä hedelmiä, jotka ovat sisältä mätiä. Moni ajatteli fariseuksienkin kantavan hyvää hedelmää, olivat tarmokkaita ja tunnollisia. Tuo "palavasti palvelleet" kuulostaa niin helluntailaiselta terminologialta, jossa käsitys hyvästä hedelmästä ja aidosta vanhurskaudesta on päin metsää. Paljon melua ja showta, hyvin vähän aitoa yhteyttä Jumalaan ja sen mukaista hedelmää.
Mainitsemasi henkilöt ovat näitä: "Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan; mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois."
Miksi "pakko turvautua"? Olisiko jotenkin rauhoittavampaa voida turvautua omiin tekoihin? Kristuksen kädessä sinä olet, muista vain, että seuraa hänen asetaamiaan armon välineitä, joiden kautta hän ravitsee sinun uskoasi ja pelastusvarmuuttasi: seurakuntayhteys, Sanan saarnaamisesta osalliseksi tuleminen, ehtoollinen ja rukous. Ilman näitä hengellinen elämä kärsii ja niin myös pelastusvarmuus kun suretamme Pyhää Henkeä. Uskontunnustuksemme tiivistää pelastusvarmuuden seuraavasti:
Tekopyhät ja muut uudestisyntymättömät voivat pettää itseään väärillä toiveilla ja lihallisella ylimielisyydellä, luullen olevansa Jumalan suosion ja pelastuksen piirissä. Tällaiset toiveet kuitenkin tuhoutuvat. Sen sijaan ne, jotka uskovat totisesti Herraan Jeesukseen ja rakastavat häntä rehellisesti sekä pyrkivät vaeltamaan hyvällä omallatunnolla hänen edessään, voivat tässä elämässä varmasti vakuuttua armon tilassa olemisestaan. He voivat riemuita Jumalan kunnian toivossa. Se toivo ei koskaan saata heitä häpeään.
Tämä varmuus ei ole pelkkä oletettu ja todennäköinen käsitys, jollainen perustuisi erehtyvään toivoon. Se on uskon erehtymätöntä varmuutta, joka perustuu pelastuksen lupausten jumalalliseen totuuteen, sen armon sisäiseen todistukseen, jonka varassa lupaukset on annettu. Lapseksiottamisen Henki todistaa henkemme kanssa siitä, että olemme Jumalan lapsia. Tämä Henki on esikoislahja perinnöstämme; sen piiriin meidät on sinetöity lunastuksen päivään saakka.
Tällainen erehtymätön varmuus ei välttämättä heti liity uskon olemukseen. Tosi uskova voi joutua odottamaan kauan ja kohtaamaan monia vaikeuksia, ennen kuin hän pääsee osalliseksi tästä varmuudesta. Kuitenkin Hengen avulla uskova oppii tuntemaan asioita, jotka Jumala on vapaasti antanut hänelle. Siksi hän voi ilman epätavallista ilmoitusta, tavallisia keinoja käyttäen, saavuttaa erehtymättömän uskonvarmuuden. Siksi jokaisen velvollisuutena on ahkerasti pyrkiä saavuttamaan varmuus kutsumisestaan ja valinnastaan. Ahkeruuden myötä uskovan sydän voi kasvaa Pyhän Hengen rauhassa ja ilossa, rakkaudesa ja kiitollisuudessa Jumalaa kohtaan sekä kuuliaisuuden toimen voimassa ja reippaudessa. Tällaiset hyvät asiat ovat uskonvarmuuden oikeita hedelmiä. Varmuus ei siis johdata ihmisiä lainkaan laiskuuteen.
Tosiuskovien pelastusvarmuus voi järkkyä eri tavoin, heiketä ja keskeytyä. Laiminlyönnit voivat johtaa tähän, samoin tietyt synnit, jotka vahingoittavat omaatuntoa ja murehduttavat Henkeä. Myös yllättävät ja intohimoiset kiusaukset voivat johtaa tähän, samoin kuin se, että Jumala kääntää pois kasvojensa valon ja antaa jumalaapelkääväisenkin vaeltaa pimeydessä ilman valoa. Silti tosiuskovat eivät koskaan ole täysin ilman sitä Jumalan itua ja uskonelämää, sitä Kristuksen ja veljien rakkautta, sitä sydämen vilpittömyyttä ja velvollisuudentuntoa, jotka ajallaan Hengen vaikutuksesta palauttavat varmuuden. Nämä hyvät asiat myös estävät tosisuskovia vaipumasta lopulliseen epätoivoon."
@@reformaatiomedia
"Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." Ap. t. 2:38
"Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi." Ap. t. 22:16
"Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet." Gal. 3:27
"Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." Mark. 16:16
"Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan." Joh. 3:5
"sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi." Matt. 26:28
Itse uskon että ei ole mahdollista olla liitossa Jumalan kanssa jos ei ole saanut syntejään anteeksi, ja jos on saanut synnit anteeksi on pelastunut. Liittoteologia joka opettaa että voit olla kastettu ja uskoa Jeesukseen mutta et ole pelastunut on mielestäni raamatun vastainen, kukaan ei voisi tietää olevansa pelastunut jos et ota tosissaan ylläolevia raamatun jakeita.
@@heavenbound7-7-7-7 Et ymmärrä reformoitua liittoteologiaa. Jos olet saanut synnit anteeksi, olet pelastunut. Et vain näytä pystyvän erottaa väärää uskoa, jonka kautta syntejä ei saada anteeksi pelastavasta uskosta, jota ei voida menettää. Tämä ei ole esim vain evankeliumin fatkojen hyväksymistä, paholainenkin uskoo Jeesukseen. Raamattu selvästi opettaa, että sinä voit olla kastettu ja *tunnustaa* uskoa ilman että olet oikeasti uskossa ja pelastunut. Et myöskään kuuntele kun teemme eron liitossa olemisesta todellisesti kaikkine pelastavine siunauksiin ja vain tämän liiton ulkoisista siunauksista nauttimista vailla mitään pelastavaa todellisuutta.
Siunausta.
Nyt puhuja ei tunne luterilaista oppia! Vaikkapa missä Srk :ssa joka sunnuntai julistetaan ”tämä on uusi liitto minun veressäni joka teidän edestänne annetaan ”vaarallisen kuullosta opetusta , jossa Kristus ei ole keskiössä , vaan korostus on ihmisen uskossa . Uskon mittari -srk on opin kiivailijoiden temmellyskenttä , jossa evankeliumi on kahledittu. Ilmeisen vieras ajatus tälle opille on mitä tarkoittaa pysyä Kristuksessa . ”Se millä mittaatte toisia niin sillä teitä mitataan ”Kestääkö kukaan syntinen vanhurskaan Jumalan edessä”? Missä on opetuksessa Kristus ?
@@kauppakaverifin6554 Rauhaa veli! Pysymisestä Kristuksessa: th-cam.com/video/GZzxIX1257Q/w-d-xo.htmlsi=4NqQAcaFPD2w9-Km
@@kauppakaverifin6554 Pyhien kestävyyden trinitaarinen lähde: th-cam.com/video/xeeZYwM7-rE/w-d-xo.htmlsi=X6sDXkgsfTufO_xP
th-cam.com/video/CdDK0oUfcHc/w-d-xo.html Hard Talk jakso