Elkiänjärven kannas on tehty Lusikkovuoren luolan louhimisesta syntyneestä kiviaineksesta, jota ajettiin kevättalvella 1941 kolmella kuorma-autolla järveen, ettei suuret kivikasat olisi ilmasta käsin paljastaneet kohdetta. Salpalinjan rakentaminen uuden rajan suojaksi aloitettiin talvisodan jälkeen ja jatkosodan päätteeksi se nimettiin Suomen pääpuolustuslinjaksi. Enimmillään sitä oli rakentamassa 35000 miestä ja muonitusta hoiti 2000 lottaa. Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, siksi sen rakennelmat ja laitteet ovat säilyneet nähtävinä jälkipolville. Valtioneuvosto teki päätöksen niiden luovuttamisesta maanomistajille vuonna 2018. Maat oli luovutettu jo aikaisemmin. Elkiänjärven kannakselle oli tarkoitus pystyttää samanlaiset panssariestekivet, joita kuvauksen alkupäässä näkyi. Niitä ei ehditty sinne asentaa. Olit kameroinesi Salpalinjan taistelulinjalla, jossa ovat panssariesteiden takana taisteluun tarkoitetut teräsbetonikorsut. Korsujen takana on luola, jonka ovia kuvasit. Kerrotaan, että lahden pohjukassa olisi ollut upseerien sauna, hyvin suojatussa paikassa. Oli muuten mukava nähdä, miten luonto on naamioinut ihmisen tekemät jäljet.
Johonkinhan valtava määrä kivilouhetta piti saada piiloon, ettei sitä ilmasta nähtäisi. Parasta oli upottaa järveen. On meilläkin asennettu panssariesteitä suoraan veteen.
Tuo kivien hävittämis teoria voi hyvinkin olla mahdollinen syy. Panssarieste on muutenkin lähes itä- länsi suuntainen. Aivankun vihollinen olisi ollut tulossa etelästä. Jos valli olisi ollut korkeampi olisin veikannut sen kuuluvan Luumäen tulvitusjärjestelmän veden ohjailuun.
Salpalinjan 400miehen majoitustilat. Nykyisin saa vuokrattua vaikka juhlatilaksi. Linkistä 8min kohdalta kun katsoo niin saa vähän käsitystä sisätiloista. th-cam.com/video/O91gwiUaKXI/w-d-xo.htmlsi=JzCse8BoEsgYRjrJ
Mielenkiintoisia paikkoja. Kiitos.
Elkiänjärven kannas on tehty Lusikkovuoren luolan louhimisesta syntyneestä kiviaineksesta, jota ajettiin kevättalvella 1941 kolmella kuorma-autolla järveen, ettei suuret kivikasat olisi ilmasta käsin paljastaneet kohdetta. Salpalinjan rakentaminen uuden rajan suojaksi aloitettiin talvisodan jälkeen ja jatkosodan päätteeksi se nimettiin Suomen pääpuolustuslinjaksi. Enimmillään sitä oli rakentamassa 35000 miestä ja muonitusta hoiti 2000 lottaa. Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, siksi sen rakennelmat ja laitteet ovat säilyneet nähtävinä jälkipolville. Valtioneuvosto teki päätöksen niiden luovuttamisesta maanomistajille vuonna 2018. Maat oli luovutettu jo aikaisemmin.
Elkiänjärven kannakselle oli tarkoitus pystyttää samanlaiset panssariestekivet, joita kuvauksen alkupäässä näkyi. Niitä ei ehditty sinne asentaa. Olit kameroinesi Salpalinjan taistelulinjalla, jossa ovat panssariesteiden takana taisteluun tarkoitetut teräsbetonikorsut. Korsujen takana on luola, jonka ovia kuvasit. Kerrotaan, että lahden pohjukassa olisi ollut upseerien sauna, hyvin suojatussa paikassa. Oli muuten mukava nähdä, miten luonto on naamioinut ihmisen tekemät jäljet.
Meillä päin veteen tehdyt panssariesteet on asennettu ilman mitään penkereitä.
Salpalinjalla on taisteltu Kuusamon Lahtelassa syys- marraskuussa 1944
Johonkinhan valtava määrä kivilouhetta piti saada piiloon, ettei sitä ilmasta nähtäisi. Parasta oli upottaa järveen. On meilläkin asennettu panssariesteitä suoraan veteen.
Meillä päin taistelut pysähtyivät Tali-Ihantalaan. Seuraavana olisi vuorossa ollut Salpalinja.
Tuo kivien hävittämis teoria voi hyvinkin olla mahdollinen syy. Panssarieste on muutenkin lähes itä- länsi suuntainen. Aivankun vihollinen olisi ollut tulossa etelästä. Jos valli olisi ollut korkeampi olisin veikannut sen kuuluvan Luumäen tulvitusjärjestelmän veden ohjailuun.
No mitä siellä luolassa on?
Mixi lukoilla suljettu?
Salpalinjan 400miehen majoitustilat. Nykyisin saa vuokrattua vaikka juhlatilaksi. Linkistä 8min kohdalta kun katsoo niin saa vähän käsitystä sisätiloista. th-cam.com/video/O91gwiUaKXI/w-d-xo.htmlsi=JzCse8BoEsgYRjrJ
Kanavakin kasvaa pikku hiljaa
???
Salpalinjan unohdettuja vaikkakin erikoisimpia osia. Panssarieste vedessä ja 400 miehen majoitustilat ja varasto.