2-vaiheinen kasvatus toimii joissain tapauksissa esimerkiksi koivikon tai männikön alla voi olla täys kuusikko tulossa, mutta laskutaitonen ymmärtää, että aito jatkuvan kasvatuksen malli ei toimi.
Nuo kaksi ensimmäistä kohtaa oli kuin omista metsistäni. Ennen kuin opin laskemaan. Nyt on jatkuva kasvatus lopetettu. Jatkuvan kasvatuksen aikana mitatut hehtaarikasvut oli keskimäärin 3m3/ha/v ja nyt kun siirrytty koko tilalla jaksolliseen kasvatukseen ja saatu kuvio rakenne jokseenkin järkeväksi niin keskimääräinen hehtaarilasvu on 8-9m3/ha/v. Eli noin kolminkertainen. Raivuusaha työtä on toki jonkin verran enemmän. Mutta eipä nuo poimintahakkuutkaan omia aikojaan tapahdu. Ja metsäfirmat ei ainakaan aiemmin innostunut nuista ns ykkös runkojen keräilystä mototyönä. Itse suosittelisin tuota metsän kasvatus tapaa lähinnä jos kokee jonkun tietyn maiseman itselleen nii tärkeäksi että se ajaa taloudellisen hyödyn ohi.
@samuelp.4743 tuuli ja hyönteistuhoja ei ole ollut meillä kummassakkaan. Toki jatkuvan kasvatuksen aikaan hakkuut oli ns poimintahakkuita jolloin metsä ei kertahakkuulla kovin rajusti harventunut. Puun laadussa kokonaisuutena en näe kovin suuria eroja. Vuosilustot toki on paksumpia. Mutta harsinta hakkuiden aikaan suurimpia puita poistaessa väistämättä jäljelle jäävään puustoon tuli enemmän latvarikkoja ja koroja. Eli kuka mitäkin puun laadussa arvostaa. Jos ajatellaan päätehakattavan puun ikää harsintahakkuu metsässä niin se puu on 150v+ ja siellä metsässä on sillon käyty koneiden kanssa harventamassa se 6-8 kertaa. Riski että se 150vuotias puu jossain kohin kolhun saa runkoonsa on siis monin kertainen verrattuna tasaikäis rakenteisessa metsässä jossa lähtökohtaisesti poistetaan pienimpiä puita isompien seasta ja harvennus kertoja on 2-3.
Kävin kaksi vuotta sitten Metsäkeskuksen retkellä aiheena jatkuvan kasvatuksen eri muodot. Tärkein tieto tuli heti alkuun: jos siirryt jatkuvaan kasvatukseen sinun metsästä saamat tulot pienevät 20 - 30%. Päätin pysyä jaksollisessa kavatuksessa ja tehdä siellä asioita jotka vaikuttavat monimuotoisuuteen luonnossa. Se joka hyväksyy huonomman tuoton tehdylle sijoitukselle ja vihreät arvot tärkeitä voipi kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Kun olen kuunnellut eri asiantuntijoita tämi laji on vaativa tarvii paljon tietämystä. Laskelmat perustuvat paljon tietokone mallinnuksiin, näemmä lopulliset tulokset muutaman kymmenen vuoden aikana tästä metsän kasvatusmuodoista.
Onko tuossa huomioitu mätästys, istutus ja taimikonhoitokulut jos tehdään avohakkuu ?, hehtaarikustannus aika iso ainakin vieraalla teetätettynä. Omassa metsässäni on osa sellaista joka on taimettunut hyvin ja jatkuva kasvatus saattaisi onnistua mutta osa sellaista että aukkohakkuu on ainoa vaihtoehto.
@@jusku5918 Luotan Metsäkeskuksen ammatalaisten sanaan kun verrataan jatkuvaa kasvatusta ja jaksollista kasvatusta. Varmaan kaiiki kusttaukset ovat huomioitu mutta täytyy muistaa että jokainen metsälö on tapauskohtainen, 20-30% tulon mentys on keskimäärin ja se oli riittvä tieto minulle
Saat tulot itsellesi kerran ja seuraavat tulot sieltä saa sun lapsesi ehkä, ellei kirjanpainaja tuhoa kaikkia kuusia kun haavat ja kaikki muut hyödylliset puut on hävitetty.
@samuelp.4743 Minulla tuo metsätalous on ihan eri periaatteella. 1. Maetka tulot taimikon varhaisperkauksesta, teen itse, 2. Metkatulo taimikon hoidosta, teen itse 3. Ensiharvennuksen tulot, metsäyhtiö tekee 4. 1-harvennustulo, metsäyhtiö tekee. 5. 2 harvennustulo (ei kaikissa metsälöissä) 5. Päätehakkuutulo. sen jälkeen metsän uudistaminen uuteen kasvuun siitä menoja jotka ovat verovähennys kelpoisia niin alv:n kuin nettomenojen suhteen. Ei taida sinulla olla tuo metsätalouden tietotaito olla oikein kohdallaan. Enämpi taitaa olla WWf:n ja Greenpacen tieto jota sinulle on syötetty.
Eipä näy männyntaimia. Kuusettuu tuokin. Eli männiköstä saa alikasvoksilla kuusikon, siinä se. Viimeinen kuvio oli paras jatkuvan kannalta kun oli aukkoisuutta. Sen se vaatii.
Näytti nuo monikerrokselliset kuviot samalta kuin myöhäisen isojaon kuntien maatilojen ympärysmetsät. Ensimmäisellä kuviolla ei ole mäntytaimistoa ja kuusi vaikuttaa vähän huonosti kasvavan. Oma arvio on lopulta päädytään tilaan että kasvukelposta puustoa ei ole.
Vaikken olekaan millään mittarilla metsäasioiden ammattilainen, niin täytyy kyllä sanoa sen verran, että "perinteisempi metsänhoito" ei ole perinteisempää, eikä metsänhoitoa. Uudistushakkuumenetelmä on ollut käytössä vasta sotien jälkeen, sitä ennen oli avohakkuut kielletty. Ja se on puunviljelyä, ei metsänhoitoa.
Toi kuusikko on ihan liian tihee jatkuvaan kasvatukseen.itellä metsäkauppa meossa ja vähissä on osaavat motomiehet joka osaa tehä oikein jatkuvan kasvatuksen mettäs,en tiiä kun yhen urakoitsijan täällä länsisuomes päin,jatkuvassa kasvatukses hakkuuta tehään 8-10 vuoden välein ja aina eri järjestyksessä että kasvava puu säilyy ja uutta tulee,se on tarkkaa hommaa,meillä on kokemusta 4 sukupolven ajalta (kauemmaksi ei ole tietoa). Toi 50 luvun avohakkuu-taimetus-harvennus kiertohan on mettäfirmojen masinoima homma,lyhyellä näkösyydellä äkkiä iso puu pois ja sitte ootellaan 30 vuotta et saa seuraavaa tiliä harvennuksesta........meillä tiliä tulee eri lohkot laskettuna 5 vuoden välein,koska eri metsälohkot on eri vaiheessa kiertoa,eli erin ikäinen yläkasvusto eri lohkoilla,jolloin metsässä on 2-4 eri kasvuvaihetta,ei vähintään 3,juuri ennen ison puun poistoa ei enään kasva yleensä taimet vaan keskikokoinen puu jää metsään joka taimettaa pohjan kun tilaa tulee isojen poiston jälkeen
Meilläkin on jatkuvaa kasvatusta. Välillä hakataan aukoksi, heti uudistus ja taimikonhoidot ajallaan. Puunmyyntituloja joka vuosi, eri vaiheessa olevia kuvioita.
Tuonne kun kaataa muutaman ison sorvipuun tai vanerin niin siellä on seitsämän metriä leveät, reilut kaksikymmentä metriä pitkä aukko ja päälle viisimetriä leveät ajourat. Mikä mahtaa olla kuvion koko sen jälkeen, kaksikymmentä aaria?😂
Avohakkuuseen verrattuna kantoraha hinta alempi ainakin on puukaupassa! Miten muuten tuo puun hinta vaikuttaa nyky hinnoilla jos vertaa muutanan vuoden takaseen hinta tasoon mehtätalouven kannattavuuteen. ? Joko alkaa tuottaa voittoa vai jääkö vielä miinukselle kun laskee taimesta päätehakkuuseen kulut ja tulot?
@samuelp.4743 Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin optimaalinen kehitysluokkajakauma? On tietysti monenlaisia metsänomistajia ja metsänomistajilla monenlaista metsää, mutta monella on jokatapauksessa monen ikäistä metsää, jonka ansioista metsätulot säilyvät enemmän tai vähemmän tasaisina. Itse haluan jättää lapsilleni hyväkasvuiset metsät. Koska jatkuva kasvatus ei sovellu taloudellisesti jokaiselle kohteelle käsittelen metsäni pääsääntöisesti jaksollisella kasvatuksella. Jos siirtyisin käyttämään kategorisesti ainoastaan jatkuvaa kasvatusta lopputuloksena olisi suurelta osin jätemetsiä joiden kasvu olisi keskimäärin huomattavasti huonompi kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Eikä se metsän kasvu aina vie ihan niin tolkuttoman pitkään. Olen itse ollut teininä istuttamassa koivikkoa, jonka todennäköisesti itse ehdin näin 46 vuotiaana vielä päätehakkaamaan.
Eiköhän tämä ole sitä kasvatusta millä ne pitemmän perinteet on. On käyty metsästä joko rakennnuspuuta, eli sahatavaraa, tai harvennettu 02 luokan tihentymiä energiaksi liiteriin. Lienee vasta tuo sellunkeitto vaatinut "tehostamaan" metsänkäyttöä eli siirtymään yksijaksoiseen, kun avohakkuilla on sahapuun lisäksi ollut käyttöä sille ohuemmallekin puulle lihottamisen sijaan.
Voihan se jatkuva kasvatus olla perinteisempää metsänkasvatusta.... Tehokkaampaa se ei kyllä ole. Sata vuotta sitten perinteisen metsänhoidon ansioista metsät kasvoivat suunnilleen puolet siitä mitä nykyään! Pitkät perinteet Suomessa on myös muunmuassa lapsen piiskaamisella, taikauskolla, kulkutaudeilla ja nälällä. Näitäkään asioita en halua perinteisyydeestään huolimatta enää takaisin!
@@kuhikainen Tuo metsänkasvukin on osin taikauskoa. Jos miettii sitä millaisia ongelmia ns. tehometsätalous ojituksineen ja maanmuokkauksineen on aiheuttanut vesistöissä, niin taitaa äkkiä mennä tappiolle. Ja kun tuossa jatkuvassa kasvatuksessa aina myydään tukkipuuta, niin tuotto on parempi kuin propsia myydessä. Ja jos ja kun taimiainesta syntyy omatoimisesti, niin säästetään taimikon hoidossa sekä taimikon kasvussa, kun hakkuiden jälkeen on aina alta nousemassa jo 10-15 vuotiaat taimet, eikä erillistä taimettumisvaihetta ole, kuten yksijaksoisessa kasvatuksessa.
Moro!!! Tuollaistahan se pienemmillä tiloilla eli näillä keskikoko 25 ha tiloilla ja varsinkin jos omaa ajokalustoa hankittu kun ei nekään ainakaan enää ihan niin halpoja kuin mitä joskus olleet vaan ehkä tuossa isännällä muutamalla kohteella ymmärrystä ollutkin vaan ehkä kuitenkin tuo kuusikko motohakkuuseen/ tai sitten manuhakkuuseen eli jos vain kehtaa tehdä?!? Ja muutenkin hieman tuota muitakin kohteita eli ilmeisesti se tuo jatkuva kasvastus onnistuu ja tuottaa parhaiten tuolla lehtomaisilla soilla mutta en ihmettele eli vaikka onnistuisi noissa muissakin ns. Noissa esittelemissäsi ns. kohteissa!!! [ Isäni ikäni ??? kymi, tehdaspuu ja upm- kymmene/ upm ] metsuri ja tekivät siellä paljonkin ylispuiden poistoa taimikoiden päältä eli vaikka sellainen jossakin vaiheessa viimeiseen???
Luontoko ei osaa enää valita minkä se jättää ja minkä ei? Vastahan se sitä on muutaman kymmenen tuhatta vuotta tehnyt. Ihminen on sohlanut välissä vain yhden 60-80v.
@samuelp.4743 Luonto on hyvä valitsemaan, mutta se voi valita vain sellaisen puun joka paikalla sattuu olemaan. Metsänomistajan ja luonnon tarpeet puun suhteen voivat olla hyvinkin erilaiset. Luonto ei sinällään välitä onko runkomuoto optimaalinen ja kasvaako puusta maksimimäärä tukkia. Metsänomistajan kannalta näillä asioilla on kuitenkin suuri merkitys ja siksi ihminen on jalostanut taimiaineksen sellaiseksi, josta kasvaisi mahdollisimman laadukas metsä metsätalouden tarpeisiin! Jalostusta on muuten harjoitettu myös monella muulla lajilla kuin puilla. Myös esimerkiksi nautoja, kauraa, vehnää tai vaikka koiria on ollut olemassa vuosituhansia ennen ihmistä, mutta vasta jalostamalla on saatu juurikin ihmisen tarpeeseen parhaat ominaisuudet korostettua. Enimmäkseen on onnistuttu erinomaisesti, mutta ylilyöntejäkin on tullut!
@samuelp.4743 Jos halutaan lisätä hiilinieluja, niin jalostettu taimiaines kasvaa jopa 25% paremmin kuin metän pohjalla kymmeniä vuosia kitunut taimikko. Näin myös paremman kasvun myötä hiilen sidonta tehostuu vähintään samalla prosentilla.Näinpä sitten ihminen voimistaa evoluutiota.
Vaan eipä se koivukaan kaikkialla menesty. Kuusikoissa varsinkaan, kun kuolee valon vähyyteen. Tässähän ei ole koskaan/pitkään aikaan ollut aukkoa ja kyntövakoja mihin koivu tarttuu.
Tämä on siitä hyvä aihe että siitä saa aina keskustelun. 😊 Nastat vai kitkat? Jaksottainen kasvatus on suorapiirteisempää, siten helpompi omaksua ja monena viime vuosikymmenenä hyvin testattua, ja myös selluteollisuuden kulta-aikaa. Mielestäni kunnollista vertailua on mahdoton tehdä johtuen pitkästä ajasta jonka puu kasvaakseen vaatii.
Jatkuvaan kasvatukseen ei koneellinen hakkuu onnistu. Kertyvä puun määrä on pieni ja puusto vauriot suuret. Jatkuva kasvatus sopii pien metsän tuotantoon ja hevos/ metsuri hakkuseen. Maatalous traktoriin tuhoaa tarpeelliset puun taimet. Jatkuvaan kasvatukseen ei sovellu kuin pieni osa Suomen vuosittaisista metsä hakkuusta.
Kyllä tuo näyttää ihan harrastusmetsältä. Noista kuusentaimista saa kyllä pari sukupolvea odotella myytävää jos säästyvät harsintahakkuusta sotkemiselta.
Jos metsänomistajalla on aikaa, koneita, viitseliäisyyttä ja harrastusta, niin miksipä ei noinkin. Taloudellisesti ei kuitenkaan, ainakaan tuossa ole järkeä. Ei nuo parin kolmosen kuidut kasva yhtään mitään, jos laskee vuosirenkaat ne ovat yllättävän vanhoja, monta keraa saman ikäisiä, kuin ns. vallitut puut, ja siitä ylöspäin kasvukaaressa ovat siis vallitsevat puut. Sitten on sekin, että yhden miehen ikä ei riitä mihinkään, että siilä palstalta saisi kasvatettua kunnolla kuutioita. Tuossakaan alku videon kohtaa vuotuinen hehtaarikasvu lienee vain pari, enintään kolme kuutiota? Ja sitten tuo kohta, missä on päällä isompia runkoja, niin niillä alikasvos rungoilla ei tee kyllä mitään, siis kasvatuksen kannalta.
Minä myin avohakkuta 2ha, ja UPM teki maan-muokkauksen ja istutti kuusentaimet,,,vesakoitui mahdottmaksi,,teetin raivauksen metsuri-työnä,,,,kaikki tulot upposi korjaukseen, jonka joiduin maksamaan eläkkeestä. eli maksoin,että sain myydä UPM.lle....
On melko harvinaista, että kaikki päätehakkuusta tulevat tulot menisi uuden metsän perustamiseen. Riippuen tietysti pätehakkuun puumäärästä niin päätehakkuun hakkuutulo lienee nykyään vähintään sen kymppitonnin hehtaarille (paitsi jos satutaan korjaamaan esimerkiksi epäonnistuneen jatkuvan kasvatuksen menetelmällä aiheutettua jätemetsää). Jos uudistaminen maksaisi vaikka tonnin hehtaarille ja raivaus vaikka 500 hehtaarille niin vielähän siitä jotakin jää verottajalle ja ehkäpä jopa metsänomistajallekkin!
@@karimykkanen8119 Nykyhinnoilla tuollaisen metsän hakkuutulo olisi noin 20 000€/ha. Väitätkö ihan tosissaan, että uudistuskulut ovat sitä suuremmat? Enhän tiedä millä hinnalla aikoinaan möit metsäsi ja millä hinnalla ostit metsänhoitopalvelut, muttta missään nimessä tilanteesi ei ole tyypillinen. Miksi muuten luulet, että metsänomistaja totetuttavat koko ajan päätehakkuita, jos niiden jälkityöt maksaisi enenmmän kuin hakkuutulo?
Kiitoksia videosta, oli paljon osuvaa tuumiskelua. Tietysti tuommoisella varovaisenpuoleisella poiminnalla tahtoo pyrkiä kuusettumaan. Vieläkin näyttää siltä, että nuorennoksen muodostumiseen ja menestykseen jatkuvassa kasvatuksessa pannaan yleisesti liian vähän huomiota. Viimeinen pyörimispaikka oli otollisin, kokojakauma varsin mukavaa ja joukossa sentään joku pienempi mäntykin.
Tällä menetelmällä on paikkansa, vaikka virallisesti luvallista ab. 10v. Ei sovellu ,jokaiselle maapohjalle ja enempi kyykkymoto hommia. Kiitos Jouni, jos kohalle sattuu,niin vois videoo pukata !
Pieni osa metsistä soveltuu jatkuvaan kasvatukseen. Itse uskon tilapäiseen jatkuvaan kasvatukseen, en jatkuvaan. Kaksi, kolme sukupolvea ja sitten kaikki alusta.
Jossain taisivat kutsua tuota menetelmää jatketuksi kasvatukseksi. Jossain paikoin ihan toimivakin tapa jos riittävän epätasainen puustorakenne, että pystyy vaikka kerran poistamaan isommat päältä.
Miten sitä on voitu harjoittaa 50 vuotta, kun se on ollut kiellettyä v 2013 asti. Jos joku luulee, että noista montakymmentävuotta vanhoista "luutuneista" kuusen "taimista" innostuu valoa saatuaan kasvamaan reiluavauhtia uutta puuta, niin onnea odotukseen. Saahan sitä itseään noinkin hämätä. Vajaatuottoista metsää.
Kerro minulle miten hoidat pienemmällä motolla jatkuvan kasvatuksen hakkuut? Jatkuvassa kasvatuksessa poistetaan erityisesti suurimpia puita metsästä ja kaadot pitäisi saada suunnattua pois päin jätettävästä puustosta. Siihen taas tarvitaan isoa konetta! Jos taas hakkuu tehdään metsurityönä niin metsänomistajan puukauppatili ohenee entisestään!
@@kuhikainenKyllä se kummasti on puut ennenkin saatu alle 25000kg painavalla koneella kaatumaan. Se vain nämä metsäkartellit on asian myyny ja korruptoinut niin hienosti, ettei muka pienemmällä saa mitään tehtyä. Metsänpohjan hyvinvointi onkin unohdettu jo kauan sitten kun alettiin kesällä hakkaamaan. Kun metsänomistaja itse ei osaa eikä viitti edes opetella tai halua tehdä sitä kun ei välitä omastaan. Omalle tyälleen saisi hyvän palkan! Asutaan Helsingissä ja omistetaan metsää Kainussa käymättä siellä koskaan :( Se ei ole metsänomistamista lainkaan. Mitä tilipussiin tulee niin kummasti se neljä sukupolvea on elantonsa meillä saanut jatkuvalla kasvatuksella, vaikka sen nämä kartellit kielsikin vähäksi aikaa tehometsätalouden tieltä.
@samuelp.4743 kaatuuhan ne puut pienemmälläkin motolla, mutta onnistuuko työ sujuvasti onkin sitten ihan toinen asia. Ja jos kasvattaa vähänkin järeämmäksi niin jää muuten kaatamatta. Koneiden koon kasvu on jännä myytti. Jos otetaan esimerkiksi vuosimallin 2002 ponsse beaver 700 millin renkailla niin koneen leveys oli 284cm. Sellaista konetta pidetään oikein soveltuvana harvennuksille. Otetaan verrokiksi uusi ponsse scorpion 700 millin renkailla. Yllätysyllätys, myös sen leveys on 284 senttiä. Suurin ero metsän kannalta näissä koneissa on että scorpionissa on huomattavasti pienempi pintapaine. Urakoitsijat ostavat koneita ja tekevät konevalintantansa oman tarpeen mukaan. Puunkorjuu on erittäin kilpailtu ala ja se ohjaa hankkimaan tehokkaimpia koneita. Harva metsänomistaja on halukas maksamaan lisähintaa esimerkiksi pienemmästä kalustosta. Jos olisi niin silloin pikkukoneet komeilisivat rekisteröintitilastojen kärjessä!
@samuelp.4743 jos siellä on jokin kevyempää niin palkkataso. Jos kuskille riittää vitonen tunnissa niin voi harrastella. Itse en haluaisi sellaista kehitystä Suomeen kun nykypalkkatasollakin tahtoo olla pula työvoimasta. ... Ja itsekin juuri nyt ajan traktorilla metsässä, joten on mulla jonkinlainen kokemus myös tästä kevyemmästä kalustosta.
@@duffekoiranen412Eihän tuota yhtä kuviota kannata tuijottaa. Metsätaloutta kun harjottaa nii aina on jossain hakattavaa ja eri kehitysluokassa olevia mehtiä. Pienemmässä mittakaavassa tuo on ok, muutaman vuoden välein saa pienen potin rahaa.
Juuri päinvastoin,itellä on jatkuva kasvatus ja tiliväli 8-10 vuotta,kun ns. normaalihakkuilla se on 40-50 vuotta.ja kokonaistili on jatkuvalla paljon parempi.......kokemusta 4 sukupolven ajalta
Itse olen huomannut sen, että kun moottorisahalla kaadan ja karsin puut ja juontovinssillä vedän ne ajouralle niin muutaman vuoden jälkeen kuusentaimia nousee kohtiin missä puut rikkoneet pintakerrosta. Motolla korjatusta jatkuvan kasvatuksen metsästä ei ole kokemusta mutta kun sahalla kaataa ja karsii niin puustovauriot jää pieniksi. Säälittää katsoa kun avohakkuun alla hyvä taimikko raivataan matalaksi. Metsurin ammattiin pitäisi saada lisää tulijoita, niin kuin moneen muuhunkin ammattiin missä kädet likaantuu ja tulee hiki. Ennemmin tehdään konttoritöitä ja mennään illalla salille!
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja sori kun katsoin nyt vasta tän videon koska mää katsoin yhden toisen tupettajan niin en heti kerennyt katsoa heti tätä videota aika upeasti oli harvennuttu noita metsiä mitä sää esittelit ja tää yksi kuusi metsä oli vähän tiheämpi kuin muut oli kyllä aika hyvin harvennuttu ja mää tykkäsin tästä videosta taas tosi paljon tästä videosta ja palataan taas asiaan Jouni
2-vaiheinen kasvatus toimii joissain tapauksissa esimerkiksi koivikon tai männikön alla voi olla täys kuusikko tulossa, mutta laskutaitonen ymmärtää, että aito jatkuvan kasvatuksen malli ei toimi.
Tuollaisissa metsissä on hieno kulkea.Hakkuutähteitä on vain siellä täällä eikä ole raskaiden koneiden runnomia ajouria.
Nuo kaksi ensimmäistä kohtaa oli kuin omista metsistäni. Ennen kuin opin laskemaan. Nyt on jatkuva kasvatus lopetettu. Jatkuvan kasvatuksen aikana mitatut hehtaarikasvut oli keskimäärin 3m3/ha/v ja nyt kun siirrytty koko tilalla jaksolliseen kasvatukseen ja saatu kuvio rakenne jokseenkin järkeväksi niin keskimääräinen hehtaarilasvu on 8-9m3/ha/v. Eli noin kolminkertainen. Raivuusaha työtä on toki jonkin verran enemmän. Mutta eipä nuo poimintahakkuutkaan omia aikojaan tapahdu. Ja metsäfirmat ei ainakaan aiemmin innostunut nuista ns ykkös runkojen keräilystä mototyönä. Itse suosittelisin tuota metsän kasvatus tapaa lähinnä jos kokee jonkun tietyn maiseman itselleen nii tärkeäksi että se ajaa taloudellisen hyödyn ohi.
Mites tuulituhot, hyönteistuhot? Puun laatu? Vai sellaista pumpulia kuin tehometsät yleensä?
@samuelp.4743 tuuli ja hyönteistuhoja ei ole ollut meillä kummassakkaan. Toki jatkuvan kasvatuksen aikaan hakkuut oli ns poimintahakkuita jolloin metsä ei kertahakkuulla kovin rajusti harventunut. Puun laadussa kokonaisuutena en näe kovin suuria eroja. Vuosilustot toki on paksumpia. Mutta harsinta hakkuiden aikaan suurimpia puita poistaessa väistämättä jäljelle jäävään puustoon tuli enemmän latvarikkoja ja koroja. Eli kuka mitäkin puun laadussa arvostaa. Jos ajatellaan päätehakattavan puun ikää harsintahakkuu metsässä niin se puu on 150v+ ja siellä metsässä on sillon käyty koneiden kanssa harventamassa se 6-8 kertaa. Riski että se 150vuotias puu jossain kohin kolhun saa runkoonsa on siis monin kertainen verrattuna tasaikäis rakenteisessa metsässä jossa lähtökohtaisesti poistetaan pienimpiä puita isompien seasta ja harvennus kertoja on 2-3.
@samuelp.4743 mielenkiintoinen komentti yleensä metsää omistamatomilta puun laadusta. Mielellään kasvattaisin pumpulimetsää nopealla kasvulla.
Kävin kaksi vuotta sitten Metsäkeskuksen retkellä aiheena jatkuvan kasvatuksen eri muodot. Tärkein tieto tuli heti alkuun: jos siirryt jatkuvaan kasvatukseen sinun metsästä saamat tulot pienevät 20 - 30%. Päätin pysyä jaksollisessa kavatuksessa ja tehdä siellä asioita jotka vaikuttavat monimuotoisuuteen luonnossa. Se joka hyväksyy huonomman tuoton tehdylle sijoitukselle ja vihreät arvot tärkeitä voipi kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Kun olen kuunnellut eri asiantuntijoita tämi laji on vaativa tarvii paljon tietämystä. Laskelmat perustuvat paljon tietokone mallinnuksiin, näemmä lopulliset tulokset muutaman kymmenen vuoden aikana tästä metsän kasvatusmuodoista.
Oma näkemys on että eikö ole helpompaa/selkeämpää että on talousmetsät ja sitten suojelukohteet, vaikkapa kansallispuistot
Onko tuossa huomioitu mätästys, istutus ja taimikonhoitokulut jos tehdään avohakkuu ?, hehtaarikustannus aika iso ainakin vieraalla teetätettynä. Omassa metsässäni on osa sellaista joka on taimettunut hyvin ja jatkuva kasvatus saattaisi onnistua mutta osa sellaista että aukkohakkuu on ainoa vaihtoehto.
@@jusku5918 Luotan Metsäkeskuksen ammatalaisten sanaan kun verrataan jatkuvaa kasvatusta ja jaksollista kasvatusta. Varmaan kaiiki kusttaukset ovat huomioitu mutta täytyy muistaa että jokainen metsälö on tapauskohtainen, 20-30% tulon mentys on keskimäärin ja se oli riittvä tieto minulle
Saat tulot itsellesi kerran ja seuraavat tulot sieltä saa sun lapsesi ehkä, ellei kirjanpainaja tuhoa kaikkia kuusia kun haavat ja kaikki muut hyödylliset puut on hävitetty.
@samuelp.4743 Minulla tuo metsätalous on ihan eri periaatteella. 1. Maetka tulot taimikon varhaisperkauksesta, teen itse, 2. Metkatulo taimikon hoidosta, teen itse 3. Ensiharvennuksen tulot, metsäyhtiö tekee 4. 1-harvennustulo, metsäyhtiö tekee. 5. 2 harvennustulo (ei kaikissa metsälöissä) 5. Päätehakkuutulo. sen jälkeen metsän uudistaminen uuteen kasvuun siitä menoja jotka ovat verovähennys kelpoisia niin alv:n kuin nettomenojen suhteen. Ei taida sinulla olla tuo metsätalouden tietotaito olla oikein kohdallaan. Enämpi taitaa olla WWf:n ja Greenpacen tieto jota sinulle on syötetty.
Suurelta osin näyttää siltä että männynkasvu maalle tulossa pikkuhiljaa kitukasvuinen kuusikko😮😮
Eipä näy männyntaimia. Kuusettuu tuokin. Eli männiköstä saa alikasvoksilla kuusikon, siinä se. Viimeinen kuvio oli paras jatkuvan kannalta kun oli aukkoisuutta. Sen se vaatii.
Näytti nuo monikerrokselliset kuviot samalta kuin myöhäisen isojaon kuntien maatilojen ympärysmetsät. Ensimmäisellä kuviolla ei ole mäntytaimistoa ja kuusi vaikuttaa vähän huonosti kasvavan. Oma arvio on lopulta päädytään tilaan että kasvukelposta puustoa ei ole.
Vaikken olekaan millään mittarilla metsäasioiden ammattilainen, niin täytyy kyllä sanoa sen verran, että "perinteisempi metsänhoito" ei ole perinteisempää, eikä metsänhoitoa. Uudistushakkuumenetelmä on ollut käytössä vasta sotien jälkeen, sitä ennen oli avohakkuut kielletty. Ja se on puunviljelyä, ei metsänhoitoa.
Kyllä puunvilely käy minukin metsiini jo sitä sillä haluat nimittää. Komentit tulevat paljon henkilöiltä keillä ei ole metsää.
Toi kuusikko on ihan liian tihee jatkuvaan kasvatukseen.itellä metsäkauppa meossa ja vähissä on osaavat motomiehet joka osaa tehä oikein jatkuvan kasvatuksen mettäs,en tiiä kun yhen urakoitsijan täällä länsisuomes päin,jatkuvassa kasvatukses hakkuuta tehään 8-10 vuoden välein ja aina eri järjestyksessä että kasvava puu säilyy ja uutta tulee,se on tarkkaa hommaa,meillä on kokemusta 4 sukupolven ajalta (kauemmaksi ei ole tietoa).
Toi 50 luvun avohakkuu-taimetus-harvennus kiertohan on mettäfirmojen masinoima homma,lyhyellä näkösyydellä äkkiä iso puu pois ja sitte ootellaan 30 vuotta et saa seuraavaa tiliä harvennuksesta........meillä tiliä tulee eri lohkot laskettuna 5 vuoden välein,koska eri metsälohkot on eri vaiheessa kiertoa,eli erin ikäinen yläkasvusto eri lohkoilla,jolloin metsässä on 2-4 eri kasvuvaihetta,ei vähintään 3,juuri ennen ison puun poistoa ei enään kasva yleensä taimet vaan keskikokoinen puu jää metsään joka taimettaa pohjan kun tilaa tulee isojen poiston jälkeen
Meilläkin on jatkuvaa kasvatusta. Välillä hakataan aukoksi, heti uudistus ja taimikonhoidot ajallaan. Puunmyyntituloja joka vuosi, eri vaiheessa olevia kuvioita.
Tuonne kun kaataa muutaman ison sorvipuun tai vanerin niin siellä on seitsämän metriä leveät, reilut kaksikymmentä metriä pitkä aukko ja päälle viisimetriä leveät ajourat.
Mikä mahtaa olla kuvion koko sen jälkeen, kaksikymmentä aaria?😂
Osa noista pikku kuusista saattaa 25-35 vuotiaita.
Avohakkuuseen verrattuna kantoraha hinta alempi ainakin on puukaupassa! Miten muuten tuo puun hinta vaikuttaa nyky hinnoilla jos vertaa muutanan vuoden takaseen hinta tasoon mehtätalouven kannattavuuteen. ? Joko alkaa tuottaa voittoa vai jääkö vielä miinukselle kun laskee taimesta päätehakkuuseen kulut ja tulot?
Eipä se puunhinta ole kai noussut kun inflaation, eli laskelma ei ole muuttunut mihinkään.
Sen saat tuottoa siitä vain sinä kerran ja seuraavan kerran sun lapset tai pikemmin lapsenlapset.
@samuelp.4743 Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin optimaalinen kehitysluokkajakauma? On tietysti monenlaisia metsänomistajia ja metsänomistajilla monenlaista metsää, mutta monella on jokatapauksessa monen ikäistä metsää, jonka ansioista metsätulot säilyvät enemmän tai vähemmän tasaisina.
Itse haluan jättää lapsilleni hyväkasvuiset metsät. Koska jatkuva kasvatus ei sovellu taloudellisesti jokaiselle kohteelle käsittelen metsäni pääsääntöisesti jaksollisella kasvatuksella. Jos siirtyisin käyttämään kategorisesti ainoastaan jatkuvaa kasvatusta lopputuloksena olisi suurelta osin jätemetsiä joiden kasvu olisi keskimäärin huomattavasti huonompi kuin jaksollisessa kasvatuksessa.
Eikä se metsän kasvu aina vie ihan niin tolkuttoman pitkään. Olen itse ollut teininä istuttamassa koivikkoa, jonka todennäköisesti itse ehdin näin 46 vuotiaana vielä päätehakkaamaan.
Eiköhän tämä ole sitä kasvatusta millä ne pitemmän perinteet on. On käyty metsästä joko rakennnuspuuta, eli sahatavaraa, tai harvennettu 02 luokan tihentymiä energiaksi liiteriin. Lienee vasta tuo sellunkeitto vaatinut "tehostamaan" metsänkäyttöä eli siirtymään yksijaksoiseen, kun avohakkuilla on sahapuun lisäksi ollut käyttöä sille ohuemmallekin puulle lihottamisen sijaan.
Voihan se jatkuva kasvatus olla perinteisempää metsänkasvatusta.... Tehokkaampaa se ei kyllä ole. Sata vuotta sitten perinteisen metsänhoidon ansioista metsät kasvoivat suunnilleen puolet siitä mitä nykyään! Pitkät perinteet Suomessa on myös muunmuassa lapsen piiskaamisella, taikauskolla, kulkutaudeilla ja nälällä. Näitäkään asioita en halua perinteisyydeestään huolimatta enää takaisin!
@@kuhikainen Tuo metsänkasvukin on osin taikauskoa. Jos miettii sitä millaisia ongelmia ns. tehometsätalous ojituksineen ja maanmuokkauksineen on aiheuttanut vesistöissä, niin taitaa äkkiä mennä tappiolle. Ja kun tuossa jatkuvassa kasvatuksessa aina myydään tukkipuuta, niin tuotto on parempi kuin propsia myydessä. Ja jos ja kun taimiainesta syntyy omatoimisesti, niin säästetään taimikon hoidossa sekä taimikon kasvussa, kun hakkuiden jälkeen on aina alta nousemassa jo 10-15 vuotiaat taimet, eikä erillistä taimettumisvaihetta ole, kuten yksijaksoisessa kasvatuksessa.
Moro!!! Tuollaistahan se pienemmillä tiloilla eli näillä keskikoko 25 ha tiloilla ja varsinkin jos omaa ajokalustoa hankittu kun ei nekään ainakaan enää ihan niin halpoja kuin mitä joskus olleet vaan ehkä tuossa isännällä muutamalla kohteella ymmärrystä ollutkin vaan ehkä kuitenkin tuo kuusikko motohakkuuseen/ tai sitten manuhakkuuseen eli jos vain kehtaa tehdä?!? Ja muutenkin hieman tuota muitakin kohteita eli ilmeisesti se tuo jatkuva kasvastus onnistuu ja tuottaa parhaiten tuolla lehtomaisilla soilla mutta en ihmettele eli vaikka onnistuisi noissa muissakin ns. Noissa esittelemissäsi ns. kohteissa!!! [ Isäni ikäni ??? kymi, tehdaspuu ja upm- kymmene/ upm ] metsuri ja tekivät siellä paljonkin ylispuiden poistoa taimikoiden päältä eli vaikka sellainen jossakin vaiheessa viimeiseen???
Esimerkiksi tässä menetelmässä jiäpi jalostuksellinen hyöty käyttämättä, kun ei istuteta jalostettuja taimia.
Luontoko ei osaa enää valita minkä se jättää ja minkä ei? Vastahan se sitä on muutaman kymmenen tuhatta vuotta tehnyt. Ihminen on sohlanut välissä vain yhden 60-80v.
@samuelp.4743 Luonto on hyvä valitsemaan, mutta se voi valita vain sellaisen puun joka paikalla sattuu olemaan. Metsänomistajan ja luonnon tarpeet puun suhteen voivat olla hyvinkin erilaiset. Luonto ei sinällään välitä onko runkomuoto optimaalinen ja kasvaako puusta maksimimäärä tukkia. Metsänomistajan kannalta näillä asioilla on kuitenkin suuri merkitys ja siksi ihminen on jalostanut taimiaineksen sellaiseksi, josta kasvaisi mahdollisimman laadukas metsä metsätalouden tarpeisiin! Jalostusta on muuten harjoitettu myös monella muulla lajilla kuin puilla. Myös esimerkiksi nautoja, kauraa, vehnää tai vaikka koiria on ollut olemassa vuosituhansia ennen ihmistä, mutta vasta jalostamalla on saatu juurikin ihmisen tarpeeseen parhaat ominaisuudet korostettua. Enimmäkseen on onnistuttu erinomaisesti, mutta ylilyöntejäkin on tullut!
@samuelp.4743 Jos halutaan lisätä hiilinieluja, niin jalostettu taimiaines kasvaa jopa 25% paremmin kuin metän pohjalla kymmeniä vuosia kitunut taimikko. Näin myös paremman kasvun myötä hiilen sidonta tehostuu vähintään samalla prosentilla.Näinpä sitten ihminen voimistaa evoluutiota.
Koivuja täytyisi olla enempi,tulisi enemmän lahoamistuotetta joka parantaisi eliöden tilannetta maakerroksen parantajana??🏡
Vaan eipä se koivukaan kaikkialla menesty. Kuusikoissa varsinkaan, kun kuolee valon vähyyteen. Tässähän ei ole koskaan/pitkään aikaan ollut aukkoa ja kyntövakoja mihin koivu tarttuu.
Ei onnistu suurilla metsäko neilla ainuatapa kyykymoto pieni ajokone
Tämä on siitä hyvä aihe että siitä saa aina keskustelun. 😊 Nastat vai kitkat? Jaksottainen kasvatus on suorapiirteisempää, siten helpompi omaksua ja monena viime vuosikymmenenä hyvin testattua, ja myös selluteollisuuden kulta-aikaa. Mielestäni kunnollista vertailua on mahdoton tehdä johtuen pitkästä ajasta jonka puu kasvaakseen vaatii.
Ei hyvältä näytä.Ennen sanottiin hirrenharsinnaksi tuota,parasta päältä ottaen.Lopulta jäljellä kitukasvu puut😢
Jatkuvaan kasvatukseen ei koneellinen hakkuu onnistu. Kertyvä puun määrä on pieni ja puusto vauriot suuret. Jatkuva kasvatus sopii pien metsän tuotantoon ja hevos/ metsuri hakkuseen. Maatalous traktoriin tuhoaa tarpeelliset puun taimet. Jatkuvaan kasvatukseen ei sovellu kuin pieni osa Suomen vuosittaisista metsä hakkuusta.
Ähtäristä metsäkoulun mailta löytyy ns. varoituskuusikko, jossa pystyy hivenen asiaa myös havainnollistamaan vuosikymmenten ajalta.
En tiedä metsän hoidost mitään,mut tuo metsän hoito muoto näyttä puun kidutus kasvatukselle.
Kyllä tuo näyttää ihan harrastusmetsältä. Noista kuusentaimista saa kyllä pari sukupolvea odotella myytävää jos säästyvät harsintahakkuusta sotkemiselta.
Ihan hyvä,että näitä on.Saadaan tutkia tätäkin vaihtoehtoa,kun raha ei ole tärkein.Onhan ne istutus kuuset elävämmän näköisiä kuin nämä.
Puolukkatyypin kasvupaikka, ehkä jopa hieman laihanlainen, ei tuossa kuusi kovinkaan vahvasti kasva. 😢
Ensimmäiseen kohteeseen oheinen kommentti.
Jos metsänomistajalla on aikaa, koneita, viitseliäisyyttä ja harrastusta, niin miksipä ei noinkin. Taloudellisesti ei kuitenkaan, ainakaan tuossa ole järkeä. Ei nuo parin kolmosen kuidut kasva yhtään mitään, jos laskee vuosirenkaat ne ovat yllättävän vanhoja, monta keraa saman ikäisiä, kuin ns. vallitut puut, ja siitä ylöspäin kasvukaaressa ovat siis vallitsevat puut. Sitten on sekin, että yhden miehen ikä ei riitä mihinkään, että siilä palstalta saisi kasvatettua kunnolla kuutioita. Tuossakaan alku videon kohtaa vuotuinen hehtaarikasvu lienee vain pari, enintään kolme kuutiota? Ja sitten tuo kohta, missä on päällä isompia runkoja, niin niillä alikasvos rungoilla ei tee kyllä mitään, siis kasvatuksen kannalta.
Kovin on vähän ru koo hehtaarilla,se 100-150 m h niin kuin nykyään tahtoo olla,puunlaatu laskeekoko ajan,lopuksi on hakattava aukeeksi
Niitä itse tekeviä koukkumoton kuljetajia on vähenevissä määrin.
Itse vannon pienaukkojen varaan. Jossain toimii myös kaksivaiheinen, esim koivujen alikasvuksena kuusta
Minä myin avohakkuta 2ha, ja UPM teki maan-muokkauksen ja istutti kuusentaimet,,,vesakoitui mahdottmaksi,,teetin raivauksen metsuri-työnä,,,,kaikki tulot upposi korjaukseen, jonka joiduin maksamaan eläkkeestä. eli maksoin,että sain myydä UPM.lle....
On melko harvinaista, että kaikki päätehakkuusta tulevat tulot menisi uuden metsän perustamiseen. Riippuen tietysti pätehakkuun puumäärästä niin päätehakkuun hakkuutulo lienee nykyään vähintään sen kymppitonnin hehtaarille (paitsi jos satutaan korjaamaan esimerkiksi epäonnistuneen jatkuvan kasvatuksen menetelmällä aiheutettua jätemetsää). Jos uudistaminen maksaisi vaikka tonnin hehtaarille ja raivaus vaikka 500 hehtaarille niin vielähän siitä jotakin jää verottajalle ja ehkäpä jopa metsänomistajallekkin!
@@kuhikainen Metsä oli erittäin hyväkuntoinen ja loppu kasvuinen, eli täydellinen kohde 300kiintoa hehtaarilla....
@@kuhikainen Metsä oli 50m päässä asfalttitiestä ja 0,5 km pässä 5-tiestä...oli täyttä huijausta.....
@@karimykkanen8119 Nykyhinnoilla tuollaisen metsän hakkuutulo olisi noin 20 000€/ha. Väitätkö ihan tosissaan, että uudistuskulut ovat sitä suuremmat? Enhän tiedä millä hinnalla aikoinaan möit metsäsi ja millä hinnalla ostit metsänhoitopalvelut, muttta missään nimessä tilanteesi ei ole tyypillinen. Miksi muuten luulet, että metsänomistaja totetuttavat koko ajan päätehakkuita, jos niiden jälkityöt maksaisi enenmmän kuin hakkuutulo?
Ei sitten takuulla pidä paikkaansa tuo väite.
Kiitoksia videosta, oli paljon osuvaa tuumiskelua.
Tietysti tuommoisella varovaisenpuoleisella poiminnalla tahtoo pyrkiä kuusettumaan. Vieläkin näyttää siltä, että nuorennoksen muodostumiseen ja menestykseen jatkuvassa kasvatuksessa pannaan yleisesti liian vähän huomiota.
Viimeinen pyörimispaikka oli otollisin, kokojakauma varsin mukavaa ja joukossa sentään joku pienempi mäntykin.
No niin, harrastemetsiäkin on hyväksi olla ettei kaikki ole rahan toivossa.
Tällä menetelmällä on paikkansa, vaikka virallisesti luvallista ab. 10v.
Ei sovellu ,jokaiselle maapohjalle ja enempi kyykkymoto hommia.
Kiitos Jouni, jos kohalle sattuu,niin vois videoo pukata !
Pieni osa metsistä soveltuu jatkuvaan kasvatukseen. Itse uskon tilapäiseen jatkuvaan kasvatukseen, en jatkuvaan. Kaksi, kolme sukupolvea ja sitten kaikki alusta.
Jossain taisivat kutsua tuota menetelmää jatketuksi kasvatukseksi. Jossain paikoin ihan toimivakin tapa jos riittävän epätasainen puustorakenne, että pystyy vaikka kerran poistamaan isommat päältä.
Omaa pikku länttiä varmaan koitan näin tehä. Mutta luultavasti joku sen aikanaan putsaa ja istuttaa uudet😅
Miten sitä on voitu harjoittaa 50 vuotta, kun se on ollut kiellettyä v 2013 asti.
Jos joku luulee, että noista montakymmentävuotta vanhoista "luutuneista" kuusen "taimista" innostuu valoa saatuaan kasvamaan reiluavauhtia uutta puuta, niin onnea odotukseen.
Saahan sitä itseään noinkin hämätä.
Vajaatuottoista metsää.
Sehän melkein jatkuva kasvatus on metsurityö hommaa tai sitten pienemmän moton ja taidokkaan kuskin hommaa.
Kerro minulle miten hoidat pienemmällä motolla jatkuvan kasvatuksen hakkuut? Jatkuvassa kasvatuksessa poistetaan erityisesti suurimpia puita metsästä ja kaadot pitäisi saada suunnattua pois päin jätettävästä puustosta. Siihen taas tarvitaan isoa konetta! Jos taas hakkuu tehdään metsurityönä niin metsänomistajan puukauppatili ohenee entisestään!
@@kuhikainenKyllä se kummasti on puut ennenkin saatu alle 25000kg painavalla koneella kaatumaan. Se vain nämä metsäkartellit on asian myyny ja korruptoinut niin hienosti, ettei muka pienemmällä saa mitään tehtyä. Metsänpohjan hyvinvointi onkin unohdettu jo kauan sitten kun alettiin kesällä hakkaamaan.
Kun metsänomistaja itse ei osaa eikä viitti edes opetella tai halua tehdä sitä kun ei välitä omastaan. Omalle tyälleen saisi hyvän palkan! Asutaan Helsingissä ja omistetaan metsää Kainussa käymättä siellä koskaan :( Se ei ole metsänomistamista lainkaan.
Mitä tilipussiin tulee niin kummasti se neljä sukupolvea on elantonsa meillä saanut jatkuvalla kasvatuksella, vaikka sen nämä kartellit kielsikin vähäksi aikaa tehometsätalouden tieltä.
@samuelp.4743 kaatuuhan ne puut pienemmälläkin motolla, mutta onnistuuko työ sujuvasti onkin sitten ihan toinen asia. Ja jos kasvattaa vähänkin järeämmäksi niin jää muuten kaatamatta.
Koneiden koon kasvu on jännä myytti. Jos otetaan esimerkiksi vuosimallin 2002 ponsse beaver 700 millin renkailla niin koneen leveys oli 284cm. Sellaista konetta pidetään oikein soveltuvana harvennuksille. Otetaan verrokiksi uusi ponsse scorpion 700 millin renkailla. Yllätysyllätys, myös sen leveys on 284 senttiä. Suurin ero metsän kannalta näissä koneissa on että scorpionissa on huomattavasti pienempi pintapaine.
Urakoitsijat ostavat koneita ja tekevät konevalintantansa oman tarpeen mukaan. Puunkorjuu on erittäin kilpailtu ala ja se ohjaa hankkimaan tehokkaimpia koneita. Harva metsänomistaja on halukas maksamaan lisähintaa esimerkiksi pienemmästä kalustosta. Jos olisi niin silloin pikkukoneet komeilisivat rekisteröintitilastojen kärjessä!
@@kuhikainen Varmaa Latvia, Liettua Puola akselilla on kevyempää puuta kuin siellä ajetaan päätehakkuitakin pikku rottneilla ja norcar 490 :D
@samuelp.4743 jos siellä on jokin kevyempää niin palkkataso. Jos kuskille riittää vitonen tunnissa niin voi harrastella. Itse en haluaisi sellaista kehitystä Suomeen kun nykypalkkatasollakin tahtoo olla pula työvoimasta.
... Ja itsekin juuri nyt ajan traktorilla metsässä, joten on mulla jonkinlainen kokemus myös tästä kevyemmästä kalustosta.
Kolmas oli sekuli, aika harva. Huh.
Minun mielestä tämmöisellä kasvatuksella ei jää kellekään kunnon tiliä,ei isännälle eikä Moto yrittäjällekään,tyhjänpäivästä hommaa 😯
Kyllähän tili loppuu pitkäksi aikaa aukkohakkuussakin. 4ov sitten tein aukon nyt siitä on 1 harvennus tehty eikä muuta tullu kuin kuitupuuta vähän.
@@duffekoiranen412Eihän tuota yhtä kuviota kannata tuijottaa. Metsätaloutta kun harjottaa nii aina on jossain hakattavaa ja eri kehitysluokassa olevia mehtiä. Pienemmässä mittakaavassa tuo on ok, muutaman vuoden välein saa pienen potin rahaa.
Juuri päinvastoin,itellä on jatkuva kasvatus ja tiliväli 8-10 vuotta,kun ns. normaalihakkuilla se on 40-50 vuotta.ja kokonaistili on jatkuvalla paljon parempi.......kokemusta 4 sukupolven ajalta
Itse olen huomannut sen, että kun moottorisahalla kaadan ja karsin puut ja juontovinssillä vedän ne ajouralle niin muutaman vuoden jälkeen kuusentaimia nousee kohtiin missä puut rikkoneet pintakerrosta. Motolla korjatusta jatkuvan kasvatuksen metsästä ei ole kokemusta mutta kun sahalla kaataa ja karsii niin puustovauriot jää pieniksi. Säälittää katsoa kun avohakkuun alla hyvä taimikko raivataan matalaksi. Metsurin ammattiin pitäisi saada lisää tulijoita, niin kuin moneen muuhunkin ammattiin missä kädet likaantuu ja tulee hiki. Ennemmin tehdään konttoritöitä ja mennään illalla salille!
Mut mikä on vaikutus luonnon monimuotoisuudelle vs avohakkuut? Sen pitäisi olla kiinnostavampi kysymys.
Tää oli kyllä todella hieno video taas Jouni ja sori kun katsoin nyt vasta tän videon koska mää katsoin yhden toisen tupettajan niin en heti kerennyt katsoa heti tätä videota aika upeasti oli harvennuttu noita metsiä mitä sää esittelit ja tää yksi kuusi metsä oli vähän tiheämpi kuin muut oli kyllä aika hyvin harvennuttu ja mää tykkäsin tästä videosta taas tosi paljon tästä videosta ja palataan taas asiaan Jouni
näitä kun lueksii joksshti mieleen aivoja lahotava sieni joka onneksi jättää metsän puut rauhaan 🤔
@pertaani1 No mikä on se oikea metsänhoitotyyli sinun mielestäsi ?
vissiin se aivoja lahottava metsänhoitotyyli?