Oi, joukko valkopukuinen, virsi 630

1.
Oi, joukko valkopukuinen
kuin huiput lumitunturten!
Se synneistä on pestynä
veressä Jeesuksen.
Tuo joukko kirkas, luvuton
istuimen eteen tullut on.
Se kunnian sai suurimman
ja voittopalkinnon.
Jäi taakse tuska, murhe maan,
he juhlivat nyt autuuttaan
ja kiitokseen
he iäiseen
yhtyvät laulullaan.
2.
Maailma heitä halveksi,
vaan pilkka vaihtui voitoksi.
Nyt kruunuaan he riemuissaan
kantavat iäti.
He ovat vaivat kohdanneet
ja ristin alla itkeneet,
vaan Jumala on taivaassa
pyyhkinyt kyyneleet.
He ovat kaikki yhdessä
elämän vetten lähteellä,
ja Karitsa
on kirkkaana
kansansa keskellä.
3.
Oi terve, joukko autuas
ja Kristuksessa voitokas!
Hän taisteluun vei siunattuun,
hän, taivaan kuningas.
Kun kylvit kerran kyynelin,
saat niittää mielin riemuisin:
saat iäisen nyt autuuden
ja voitonpalmutkin.
Ylistä Herraa Jumalaa
ja uskollista Karitsaa!
Näin kiitosta
ja riemua
soi uusi taivas, maa.
Hans Adolf Brorson 1765. Suom. Kustavi Lounasheimo 1923. Uud. Niilo Rauhala virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Norjalainen kansansävelmä.
hengellinen laulu, yksinlaulu, klassinen laulu, Classical singing, perfect singing, Bel Canto, singing, spiritual song, virsi, hengellinen musiikki, yksinlaulaja, siionin laulut, laulaja, hengelliset laulut, Pasi Mustonen