Kiitosta vaan täältä eräältä toiselta introvertilta! Kummastelin kun pandemian aikana oli paljon porukkaa jotka repi hiuksiaan kun ne meinas tulla hulluksi juuri eristyneisyyden takia eikä itselläni ollut mitään hätää. Juttelin yhden taksikuskin kanssa tästä asiasta joka myös sanoi olevansa introvertti! Hän vain tuumasi siihen että tuo pandemia se meille introille oli tosiaan "prime time"eikä hänellä itsellään olisi ollut mitään sitä vastaan vaikka sitä olisi jatkunut vielä pari vuotta lisää! ☝️😊🤣
Kyllä , kissani tuli viikon päästä kuolemastaan ja oli viikon ajan ilmeisesti kanssamme , tuli makaamaan rinnanpäälle painaen pään kaulalle , alin silittämään , mutta ei siinä ollutkaan ketään ja maassa makasi nuorin kissani, toinen oli paikalla jossa tämä kissa aina oli sängyssä heräsin siihen, että rapsutin kissaa päästä mielestäni luulin nuorimman kissani olevan siinä avasin silmäni ei siinä ketään ollut, ja sitten viimeinen oli, että tassu askeleet poistuivat sängystä , eikä ole sen jälkeen kolmeen vuoteen mitään merkkiä, kävi hyvästelemässä ja oli kiva
Paras lapsuudenkaverini , A, ajautui hieman eri teille kanssani ja rupesi sekoilemaan huumeiden kanssa. Kun mä olin muuttanut ekan kerran omaan kämppään( aiemmin asuin silloisen tyttöystävän kanssa, jossa hän oli käynyt). Vietimme kaverin kanssa hauskan viikonlopun ja kun hän oli lähdössä, mä sanoin ovella, että oli kiva viettää kanssasi aikaa niin, ettet vedä viinaa vahvempaa. Tule käymään uusiksi. Hän vastasi, että tulen. Hän astui ulos rappuun, kääntyi ja sanoi, että tulen varmasti, usko pois. Kului joku vuosi näkemättä, mulle tuli tunne, että A:lle on käynyt jotain, jolloin soitin hänen veljelleen, joka oli hyvin hiljainen. A oli hirttäytynyt edellisenä yönä. Joku pari viikkoa hautajaisten jälkeen heräsin keskellä yötä tosi ahdistavaan tunteeseen, sekä kylmään. Mulle tuli tunne, että se on tämä kaverini tullut kylään, kun tää tilanne jatkui jonkun puoli tuntia, että olin jo varmasti hereillä ja tuntui samalta edelleen. Kutsuin ääneen kaveria nimeltä ja sanoin, että kiva, kun kävit, mutta jatka matkaasi. Mulla on huono fiilis. Tunne katosi hetkessä, mutta en nukkunut enää sinä yönä. Se on ainoa vastaava kokemukseni.
Olen introvertti ja jännitän uusia sosiaalisia tilanteita missä on paljon tuntemattomia. Pystyn kuitenkin toimimaan normaalisti sosiaalisessa tilanteessa mutta koen sen henkisesti raskaaksi ja olen iloinen kun pääsen kotiin. Varsinkin hyperaktiiviset ja super iloiset ihmiset tuntuvat imevän kaikki energiat itsestä. En ole yksinäinen, olen valinnut olla pitämättä liiemmin yhteyttä ihmisiin ja menemättä kaikkiin kissanristiäisiin. Ainoastaan parasta ystävääni on mukava aina nähdä, kun asumme eri kaupungeissa. Ja tietysti lapsieni ja mieheni kanssa on hyvä olla. Niin ja vanhempani kertoivat minulle joskus nähneensä molemmat kerran samaan aikaan makuuhuoneessaan leijuvan naisen joka oli pukeutunut valkoisiin.
Aaveet on todellisia. helmikuussa 2022 meidän perheen edesmennyt koira hyppäsi sänkyyn minun ja naisystäväni kanssa ja myös naisystäväni tunsi kylmän nuolaisun poskellaan sen lisäksi että minä tunsin sen koiran liikkuvan edestakaisin välissämme. Tästä olen hyvilläni että myös minulla on toinen todistaja. Tämä edesmennyt koiramme Pyry on tullut sänkyyn sen jälkeenkin monta kertaa.
Meidän 2 kissaa menehtyi puolen vuoden sisällä toisistaan, ja ne tykkäs leikkiä aktivointilelulla yhdessä. Semmoinen mikä piippas, ja vilkutti valoja kosketuksesta. Eräänä iltana vaimon kanssa katottiin töllöä, ja se lelu alkoi vilkkumaan ja piippaamaan. Todettiin vaan tyynesti, että pojat tuli leikkimään viimesen kerran.
Tunnistan itseäni kanssa tuosta toisten ihmisten kanssakäymisestä. Nautin kyllä siis täysin hyvien ystävien seurasta ja on hauska viettää ihmisten kanssa aikaa, mutta viihdyn silti suurimmaksi osaksi täysin itseni seurassa. Mä miellän asian niin, et jos kaverit/tutut/perhe on ollu tarpeeksi kauan omas seuras, ni eiköhän ne tiedä et mä en kauheesti välitä semmosesta turhanpäiväisestä päivittelystä. Tosin tän on saanut monta kertaa todistaa et yllättävän moni ei tätä aina tajua vaiks se on itelle päivänselvä kuvio, joten ymmärrän hyvin tuota sun kertomaa. Mä arvostan kaikkia tuntemiani ihmisiä vaikka en olisikaan missään yhteydessä jatkuvasti. En omasta puolestani tartte vakuutteluja ja toimin itse samoin heille. Sit taas ku joskus tulee näitä ns. väärinkäsityksiä et "miksi sä et oo yhteydessä" tms., ni sit saa selitellä taas et mä vaa oon tämmönen. Sosialisointi on muutenkin väsyttävää puuhaa. Oli pakko vastata tähän heti kun otit asian videossa puheeksi, ettei ajatus karkaa päästä. Nyt jatkamaan videota :)
Kiitos mielenkiintosista tarinoista.Nyt oli kyl sellasta kerrontaa et 👍👍.Itse kyllä uskon yliluonnollisiin näkyihin,sillä omia kokemuksia on😅.Seuraavia videoita ootellessa,hyvää kevään jatkoa😉.
Fiilaan tota introvertti-kohtaa täysin. Jos täytyy olla muiden kuin lähimpien sukulaisten kanssa nii sosiaalinen akku menee tyhjäksi hyvinkin äkkiä ja olen tullut siihen tulokseen että kaikista parasta on olla kotona omassa laatuseurassa yhdessä karvaisten kaverien kanssa. Good times 😎
Hei! Olet ensimmäinen ihminen, joka ymmärtää miltä tuntuu, kun pitäisi taas mennä kyläilemään vaikka itse ei haluaisi läheistä kontaktia. Puhuminen puhelimessa riittää minulle täysin. Jess, en ole omituinen enkä yksin. Viihdyn paremmin yksin. 🤔😊😊❤️
Minulle tuli siitä keittiön ovelle ilmestyneestä hahmosta mieleen, että minä näin ehkä 7-8 vuotiaana kaksi kertaa hahmon, jota isä ei nähnyt vaikka oli ihan lähellä minua. Ensimmäinen hahmo oli ehkä noin 10-vuotias tyttö, jolla oli päällä vanhanaikaiset ja täysin mustat vaatteet ja musta olkalaukku. Toisella kertaa näin vanhemman puoleisen, todella ystävällisen mieshahmon polkupyörän kanssa. Jotenkin vaistosin, että hän oli talon entinen asukas, mahdollisesti sen rakentaja joka haludi nähdä, miten meillä talon sen hetkisillä asukkaille kuuluu. Kummankin hahmon näin yllättäen pihalla, jossa isän kanssa olin. Tyttö oli vähän kauempana isästä, mies taas melkein isän vieressä, mutta hän ei kuitenkaan nähnyt heistä kumpaakaan. Ainakin hän sanoi niin vaikka sen miehen hänen olisi pitänyt kyllä nähdä kun tämä niin lähellä häntä oli. Lisäksi kumpikin hahmo oli ilmestynyt äänettömästi pihaan meidän huomaamatta ja hävisivät kun käännyin katdomaan isää. Minä vielä jotenkin tiesin, että he kumpikin olivat jo kuolleet, mutta en silti pelästynyt varsinkaan sitä miestä vaikka muuten pelokas olinkin. Tytön vaatetuksesta jälkeenpäin ajateltuna tuli mieleen, että hän olisi saattanut elää 1900-luvun alussa tai jopa aikaisemmin ja että kyseessä oli jonkinlainen suruvaatetus, jota käytetään hautajaisissa ilmaisemaan surua. Vaatteet kun olivat täysin mustat, mutta kalliin näköiset, "paremman väen" vaatteet, joihin köyhillä ei olisi ollut varaa.
Ei me yksin täällä olla. Edesmenneet omaisemme pyörivät ympärillä joskus että ihan pitää ystävällisesti mutta päättäväisesti käskeä heitä poistumaan. Itse energia jonka tuntee kun joku on olan takana ei haittaa mutta kun alkavat huuheltaa ympäriinsä niin silloin pitää panna stopp!! Kokemusta riittää ihan muillekin jakaa. Tää on meidän arkipäivää eikä haittaa enää . Kuten kerroit eläimet tuntevat energiat tarkemmin. Mun poikani edesmennyt kinesiska nakenhund markkeerasi aina murisemalla ja tuijottamalla jos tulivat vierailulle. Itse tunnen vain energiat. Mieheni taas kuulee ja näkeekin hahmoja.Ei enää niin useasti . Jos ne nyt uskovat kun skarpisti sanoimme etteivät saa häiritä enään. Vanhoja loppistavaroita emme kanna enää kotiin. Siitäkin on ei niin hauskoja kokemuksia sen verran että piti heittää tavarat pois. Koko perhe on mediala niin että "jännitystä" riittää😂 🌞-terveiset täältä Ruotsista. Kiitos mielenkiintoisista videoista 👍🍀🙂
Tarinat on todella hyviä ja mielenkiintoisia. Itse sain kyllä kiinni tuosta introvertti osasta mikä vähän oli sidenote. Samaa kaliberia ellei jopa pahempi. 30 min jos työpäivän aikana joutuu olemaan sosiaalinen niin on aivan loppu. Ei vaan jaksa mutta pakko työn puolesta olla ystävällinen ja sosiaalinen.
Sama tunne, olen ollut kylläkin jossain vaiheessa ahdistunut etten oikeastaan tiedä, miten ihmiset edes viettävät aikaa yhdessä, kun ei olla enää leikkiviä lapsia, ja on tuntunut, etten osaa olla ystäviä jonkun kanssa, kun alkaa jo valmiiksi mietityttää, kuinka monta kertaa ja millä aikavälillä pitäisi olla yhteyksissä jottei toinen loukkaantuisi ja ajattelisi ettei olla enää ystäviä. Joskus tuntuu vaikealta vastata viesteihin ja stressaan sitä että joku soittaa ja pitää olla seurallinen, kun minua henkisesti väsyttää. Olen mielessäni "ratkaissut" nämä asiat niin, että aion sanoa ihmisille jatkossa olevani introvertti ja että voitte vaikka kymmenenkin vuoden päästä ottaa yhteyttä ja olemme vieläkin minun puolestani ystäviä, vaikkemme ehkä olekaan niin hyvin perillä toistemme asioista ja jos vain jaksatte minua, minua ei haittaa vaikka ei niin säännöllisesti nähtäisi😅 Varmaan, jos ei olisi kirjoja ja nettiä, olisin varmaan pakotettu piirtelemään, maalailemaan, tekemään käsitöitä tai jopa juttelemaan muille aikani kuluksi, niin hyvin en ikävä kyllä kuitenkaan osaa itseäni omilla ajatuksilla tai haaveilla viihdyttää vaan ikävystyisin.
On vaikea uskoa yliluonnolliseen jos ei ole koskaan henkilökohtaisesti kokenut mitään sellaista. Minä olen kokenut eikä näitä kokemuksia pysty tieteellä tai järjellä selittää ei sitten ollenkaan🤔 ostimme kuusi vuotta sitten 100vuotiaan hirsitalon jossa alkoi muuttomme jälkeen tapahtumaan aivan kummallisia asioita joita todisti puolisoni ja jopa lapsemme. Ulko ovi saattoi käydä vaikka olimme kaikki jo yläkerrassa nukkumassa, koputuksia, merkillinen tunne jonkin läsnäolosta( ei pysty sanoin selittää). Nämä kaikki loppui kuin seinään puolenvuoden asumisen jälkeen kun ystäväni oli meillä kolmatta kertaa yökylässä ja jälleen heräsi keskellä yötä kauhun tunteeseen ja ääniin. Hän oli niin paniikissa, että ei keksinyt muuta kuin rukoilla ja yrittää häätää se jokin talostamme tämän kautta..näin hän on selittänyt ja nii vaa kävi, että tämän ystäväni teon jälkeen kuulimme enää vain yhden oudon asian talossa ja se oli kun olimme jo nukkumassa. Ulko ovemme avautui ja paiskautui oikein voimalla kiinni🤔 ollaan naureskeltu jälkeenpäin kaverin kanssa, että se jokin aave talossamme päätti lähteä lopullisesti ovet paukkuen😅. Tiedän. Kuulostaa hullulta, mutta kaiken tämän olen saanut todistaa ja en voi olla uskomatta henkimaailmaan🤔
Hyvä kuulla introvertilta näkemyksiään . Ite vanha extro, mutta alkaa muuttuu tässä maailman hulluudessa vähän enemmän omaa tilaa arvostavaksi. Ja hei, kiitos videosta🎉
Mä oon erakko, en ihmisten kanssa oikein tuu toimeen, koska harvoin luotan oikein keneenkään. Ainoat joiden serassa tykkään olla niin oma perhe ja lapsuuden perhe. En myös oikein osaa kenenkään kanssa keskustella oon aina vaivaantunu, jäykkä ja vastaan vaan jos kysytään. Oon myös hyvin tarkka kenelle avaan yksityistä elämääni ja näistä syistä en mielellään ihmisten kanssa ole. Vammautuminen tehnyt liikkumisen vaikeaksi niin erakoitunut entistä enemmän. Kivut tehnyt ärtyneeksi, väsyneeksi ja todella uupuneeksi niin ei jaksa puhua kenellekään koska uupuu vaan entistä enemmän ja on ärtyneempi. Yksin viihdyn ja yritän selvitä päivästä toiseen ja ootan koska tää kituminen lamauttavissa kivuissa loppuu.
Olen myös introvertti ja voisi sanoa että viihdyn aidosti vain tän itse rakentamani perheen (puoliso, lapset) seurassa. Myös ajat ilman heitä eivät tunnu lainkaan yksinäisiltä, eli viihdyn kotosalla myös ihan yksikseni😊 edes lapsuuden perheeni eli vanhempieni ja sisarusteni seura ei ole enää niin luontevaa vaikka heistä kyllä tietysti tykkäänkin kovasti.
Olen myös introvertti. Outoja esineiden katoamisia ja paluita tapahtuu usein. Viimeksi torstai-perjantai päivänä eräs esine katosi Ei löytynyt vaikka moneen kertaan tarkistin kaikki laatikot. Ei auttanut kuin tilata uusi esine. Maksun jälkeen katsoin vielä laatikkoon missä se ei ollut kun muutaman kerran sitä sieltä etsin, mutta nyt se osui heti käteen. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun tavara katoaa ja löytyy.
Lapsena mentiin eka kertaa laskettelemaan koulusta ja muut oli jo rinteessä kun kaverin kanssa vasta monoja jalkaan.. Kaveri sano mennään tuonne, siellä ei o ketään. Luki syöksyrinne, pääsy kielletty. No me jarruteltiin eikä päästy enää takas. Kaveri laski ensin ja rukoilin sen puolesta että pystyis pystyssä. Mun laskiessa en nähny mitään Vauhti oli kaamee, niin tuli mieleen ala asteen opettajan neuvo jos Vauhti on liian kova kaatukaa. (Ei todellakaan neuvo siihen tilanteeseen) huusin Jeesus auta ja kaaduin oikealle puolelleni eli heittäydyin niin tunsin kun iso koura nosti takapuolesta mun ylös ja hihoista pidettiin alas asti kiinni! 😅❤
Se fiilis ku kuuntelet tätä näin neljän jälkeen aamuyöllä ja omassa kämpässä kuuluu samanmoista nakutusta. Selvitin lähteen, se on pakastin. Ps. Vaimo ei ole siellä.
Mielenkiintoista 🤔🤔🤔 Mulla työpaikan avaimet tekee tuota ja kerrankin rämppäsin avainta niin yx työntekijä sanoo takaa että pyyhkäise hihaan sitä avainta. Ja kas kummaa alkoi avain toimimaan.
Mummo pyys et lupaan 2 asiaa. En polta koskaan tai tee itelle mitää tyhmää. No tein tyhmää ja dosetti tyhjänä. Lanssissa "tunsin" miten "joku kosketti oikeaan kylkeen" (huom ei voi olla enska koska oikea kylki on seinään päin jos on makuulla) ja sit heräsin kipuun kun enska herätti painamalla rintalastaa (testasi miten olen herätettävissä, eli mitkä pisteet saan 3-15) olin sit siihen heränny mut se oli VÄLITTÖMÄSTI sen "kosketuksen" jälkee. Luulen et mummo kävi muistuttelee
Täällä introvertti en ole koskaan tunne tarvitsevuutta toisten ihmisten luokse ellei ole jotain asiaa. Työssä olen se tyyppi, joka touhuaa samoja töitä kuin muut mutta en ole se henkilö, joka tykkää höpötellä smaltalk tyylisiä asioita. Miksi esimerkiksi keskustella säästä, kun sen jokainen kuitenkin näkee, tuntee ja kokee ihan itsenäisesti. Enkä liioin ole koskaan kokenut tarvetta seurusteluun kyläily- näkökulmasta. Kuuntelen tätä sun tuotantoa ihan siinä mielessäkin, että tajuan kuinka hyvin mun omat asiat on. Sun hetkittäiset naurahdukset ja pysähdykset jonkin luetun asian äärellä, tulee niin sydämestä ja hämmennyt voiko tämä olla totta. Kiitos kanavasta, nyt jatkan kuuntelua...
Viihdyn hyvin yksin, pystyn olemaan ihmisten seurassa aina tietyn aikaa mutta yksin ollessa lataan akut seuraavaan kertaan. En kaipaa esim vieraita ja kyläilyjä.
13:13 Tämä kummajainen on kyllä yleinen lajiaan... Monesti sattunut omallekin kohdalle. Minä sanon sitä "Taikakosketukseksi" ja tosiaan joskus pelkkä läsnäolokin riittää... Kun yritän tehdä jotain johon ei luulisi tarvitsevan mitään sen kummempia taitoja, kuten jonkin laitteen käynnistäminen nappia painamalla... Ei sitä voi järjellä selittää miten se missä itse ei ole hetki sitten onnistunut, onnistuukin joltain toiselta heti ekalla... tai itseltä, mutta vasta kun joku on vieressä näkemässä... ;D
Kotikylän raitti oli ennen valaisematon soratie, ja pimeällä usein tuntui että joku seuraa. Selitettiin toisillemme tätä sillä, että askeleet kaikuu jotenkin ja se siksi tuntuu siltä. Ei se selitys oikein tyydyttänyt koskaan, mutta mitä muutakaan se voi olla. Useampi sanoi tosiaan samaa, että tuntuu kuin joku seuraisi.
se on valitettavan yleistä tätä nykyä olipa sitte kyseessä ohjelma,tiktokki yms.että hän sitä ja hän tätä..se vaan jotenki pistää korvaani kipiästi...enkä voi sille mitään!! kai mulla on joku asennevamma tän asian suhteen vaikka ovatkin eläviä olentoja ja perheen jäseniä monelle..😊 ite en ole koskaan yhtäkään lemmikkiä omistanut mutta kylässä käy sillon tällön komia seefferi❤ mut anyway..kiitos kun toteutit toiveeni niistä omista kokemuksistasi 😮😊
taas kerran hyviä kerrontoja . toiset mystisiä toiset mielenkiintoisia. mukava kuunnella sunnuntai iltana. ja tietenkin arkena . tää on aina niin saakelin hyvää settiä että olen iloissani että tilasin kanavasi.. jes👍👍👍👍ja parasta kevättä sulle.. koita pärjätä ‼
"Whosoever is delighted in solitude is either a wild beast or a god." - Aristotle Lemmikkejä koskevat näyt ja kielikuvat minne ne matkaa kuolemansa jälkeen on kaikista sympaattisempia :)
On samat fiilikset nykyään tykkään olla kotona ihan yksin ja ennen jos olin 5 min yksin tai jos tiesin et jouduin olee yksin vaikka 1 illan ni ahdisti sikana....
Minulla on tuo ihan sama juttu että ei ole mitään tarvetta käydä kattelemassa ihmisten naamoja jos ei ole mitään asiaa. Ei tarvi myöskään roikkua puhelimessa tai missään muussakaan jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, aina on parempaakin tekemistä mihin voi aikansa käyttää. Introverttikin varmaan olen mut ehkä tuota kutsuisin pikemminkin erakkoudeksi. Mitä noihin tarinoihin tulee niin kyllä kannattaa siitä skeptisyydestä pitää edelleen kiinni. Ihan mielenkiintosia tapahtumia mut ei niihin mitään yliluonnollista liity. Tietty näyt voi joskus johtua aivotoiminnan hetkellisistä häiriöistäkin mut silloin kun ne johtuu jostain muusta kuten esim. valoista tai muista olosuhteista niin on oikeestaan luonnollisempaakin että jos kaksi ihmistä katsoo sitä samassa olosuhteessa samaan aikaan että sitten molemmat näkee sen eikä vaan toinen. Sama juttu sen kissan kanssa, ehkä sieltä ulkoa sitten tuli joku elukka jos asuitte niin että sellainen oli mahdollista kuten vähän vihjasit mut muutoin veikkaisin että kyseessä oli ehkä varjo tai muu vastaava ilmiö.
Itse olen identtinen kaksonen. Minulla ja veljelläni lapsena ollut myös asioita, jotka tapahtunut samaan aikaan, samalla tavalla tai jotenkin täysin selittämättömästi
Ei kannata kantaa surua seurusteluista. Kaksi asiaa on jokaisen ihmisen elämässä on odotettavissa aina. Aika jolloin elämä alkaa ottamaan enemmän kuin antamaan. Toinen on hetki jonka jälkeen mikään ei ole kuin ennen. Niitä voi odottaa seurassa tai omassa yksinäisyydessä. Ne syyt lukossa on haittoja.🤔
Nämä mystiset tapaukset on kiinnostavia kun niille ei tahdo löytyä selitystä🤔 ja mitä tulee tuohon yksin oloon niin olen ihan samoilla kannoilla kun alussa kerroit, ahdistaa jos on "pakko" taas tavata kun aikaa kulunu.. ei oo sanon minä. Näillä mennään🖐
En ihan yhtä halvassa kämpässä asu mitä videossa sanoit mulla vuokra 380e kuopiossa ja just rempattu mutta tosin en kyllä oo missään noin halvalla oo nähnyt😅😅 ainakaan isossakaupungissa
Tommonen samantyylinen avain keissi kävi kun piti mennä exälle kylään ja hän heitti avaimet parvekkeelta ja eihän ne sit toiminu oveen. Tosin veikkaan et sillä 0,7 viinapullolla saatto olla osasyy asijaan
Mielenkiintoisia asioita tapahtuu aina silloin tällöin keskellä päivää jopa ei aina kuten tv tulee sarja paranormaali asiat jotka tapahtuu "jostain syystä" aina klo 3.00 mutta se on täyttä paskaa.Olen itse kokenut kaiken keskellä päivää ja muutenkin. lukossa olevat levyt on "haittoja "
Tässä toinen, ja viimeinen osa omista paranormaaleista kokemuksista. Koitetaan pärjäillä.
Millä nimellä löytää ykkös osan. Voitko linkata!
@@BIGRBeats Taisi olla "katosin huoltoasemalle"
Kiitosta vaan täältä eräältä toiselta introvertilta!
Kummastelin kun pandemian aikana oli paljon porukkaa jotka repi hiuksiaan kun ne meinas tulla hulluksi juuri eristyneisyyden takia eikä itselläni ollut mitään hätää.
Juttelin yhden taksikuskin kanssa tästä asiasta joka myös sanoi olevansa introvertti!
Hän vain tuumasi siihen että tuo pandemia se meille introille oli tosiaan "prime time"eikä hänellä itsellään olisi ollut mitään sitä vastaan vaikka sitä olisi jatkunut vielä pari vuotta lisää!
☝️😊🤣
Kyllä , kissani tuli viikon päästä kuolemastaan ja oli viikon ajan ilmeisesti kanssamme , tuli makaamaan rinnanpäälle painaen pään kaulalle , alin silittämään , mutta ei siinä ollutkaan ketään ja maassa makasi nuorin kissani, toinen oli paikalla jossa tämä kissa aina oli sängyssä heräsin siihen, että rapsutin kissaa päästä mielestäni luulin nuorimman kissani olevan siinä avasin silmäni ei siinä ketään ollut, ja sitten viimeinen oli, että tassu askeleet poistuivat sängystä , eikä ole sen jälkeen kolmeen vuoteen mitään merkkiä, kävi hyvästelemässä ja oli kiva
Tee lisää näitä!! Esim katsojien tarinoita. Nää o hyviä kyl kaikki sul. Iso respect et jaksat tehä pidä lippukorkeel ja pärjäile.
Itsekkin viihdyn hyvin yksin :) enkä yksin ole ikinä yksinäinen :) ihmiset ja sosiaalisoituminen on yliarvostettua.
Sama täällä 👍 nautin kyllä paljon siitä, kun siivoojana saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, mutta kaiken parhaiten viihdyn yksinään ☺️
Samaa mieltä kanssanne👍
hyvä te👏 hyvää yksinään olemista teille💪
@@jorbe4856 kiits
Parempi yksin ku huonossa seurassa
Oi oi oi yli 40 minuutin jakso!
Nyt äkkiä oluen kanssa ulos istumaan ja kuuntelemaan.
Kiitos ❤️ jo etukäteen.
Nämä pitemmät ovat aina parhaita😊
No perkele
tarjookko mullekki
@@fransarajarvi5260 Voi voi, korkki on mennyt (toistaiseksi) jo kiinni tuon kommentin jälkeen, mut aina on kahvia tarjolla.
Paras lapsuudenkaverini , A, ajautui hieman eri teille kanssani ja rupesi sekoilemaan huumeiden kanssa. Kun mä olin muuttanut ekan kerran omaan kämppään( aiemmin asuin silloisen tyttöystävän kanssa, jossa hän oli käynyt). Vietimme kaverin kanssa hauskan viikonlopun ja kun hän oli lähdössä, mä sanoin ovella, että oli kiva viettää kanssasi aikaa niin, ettet vedä viinaa vahvempaa. Tule käymään uusiksi. Hän vastasi, että tulen. Hän astui ulos rappuun, kääntyi ja sanoi, että tulen varmasti, usko pois. Kului joku vuosi näkemättä, mulle tuli tunne, että A:lle on käynyt jotain, jolloin soitin hänen veljelleen, joka oli hyvin hiljainen. A oli hirttäytynyt edellisenä yönä. Joku pari viikkoa hautajaisten jälkeen heräsin keskellä yötä tosi ahdistavaan tunteeseen, sekä kylmään. Mulle tuli tunne, että se on tämä kaverini tullut kylään, kun tää tilanne jatkui jonkun puoli tuntia, että olin jo varmasti hereillä ja tuntui samalta edelleen. Kutsuin ääneen kaveria nimeltä ja sanoin, että kiva, kun kävit, mutta jatka matkaasi. Mulla on huono fiilis. Tunne katosi hetkessä, mutta en nukkunut enää sinä yönä. Se on ainoa vastaava kokemukseni.
Olen introvertti ja jännitän uusia sosiaalisia tilanteita missä on paljon tuntemattomia. Pystyn kuitenkin toimimaan normaalisti sosiaalisessa tilanteessa mutta koen sen henkisesti raskaaksi ja olen iloinen kun pääsen kotiin. Varsinkin hyperaktiiviset ja super iloiset ihmiset tuntuvat imevän kaikki energiat itsestä. En ole yksinäinen, olen valinnut olla pitämättä liiemmin yhteyttä ihmisiin ja menemättä kaikkiin kissanristiäisiin. Ainoastaan parasta ystävääni on mukava aina nähdä, kun asumme eri kaupungeissa.
Ja tietysti lapsieni ja mieheni kanssa on hyvä olla.
Niin ja vanhempani kertoivat minulle joskus nähneensä molemmat kerran samaan aikaan makuuhuoneessaan leijuvan naisen joka oli pukeutunut valkoisiin.
Aaveet on todellisia. helmikuussa 2022 meidän perheen edesmennyt koira hyppäsi sänkyyn minun ja naisystäväni kanssa ja myös naisystäväni tunsi kylmän nuolaisun poskellaan sen lisäksi että minä tunsin sen koiran liikkuvan edestakaisin välissämme. Tästä olen hyvilläni että myös minulla on toinen todistaja. Tämä edesmennyt koiramme Pyry on tullut sänkyyn sen jälkeenkin monta kertaa.
Meidän 2 kissaa menehtyi puolen vuoden sisällä toisistaan, ja ne tykkäs leikkiä aktivointilelulla yhdessä. Semmoinen mikä piippas, ja vilkutti valoja kosketuksesta. Eräänä iltana vaimon kanssa katottiin töllöä, ja se lelu alkoi vilkkumaan ja piippaamaan. Todettiin vaan tyynesti, että pojat tuli leikkimään viimesen kerran.
Tunnistan itseäni kanssa tuosta toisten ihmisten kanssakäymisestä. Nautin kyllä siis täysin hyvien ystävien seurasta ja on hauska viettää ihmisten kanssa aikaa, mutta viihdyn silti suurimmaksi osaksi täysin itseni seurassa. Mä miellän asian niin, et jos kaverit/tutut/perhe on ollu tarpeeksi kauan omas seuras, ni eiköhän ne tiedä et mä en kauheesti välitä semmosesta turhanpäiväisestä päivittelystä. Tosin tän on saanut monta kertaa todistaa et yllättävän moni ei tätä aina tajua vaiks se on itelle päivänselvä kuvio, joten ymmärrän hyvin tuota sun kertomaa.
Mä arvostan kaikkia tuntemiani ihmisiä vaikka en olisikaan missään yhteydessä jatkuvasti. En omasta puolestani tartte vakuutteluja ja toimin itse samoin heille. Sit taas ku joskus tulee näitä ns. väärinkäsityksiä et "miksi sä et oo yhteydessä" tms., ni sit saa selitellä taas et mä vaa oon tämmönen.
Sosialisointi on muutenkin väsyttävää puuhaa.
Oli pakko vastata tähän heti kun otit asian videossa puheeksi, ettei ajatus karkaa päästä. Nyt jatkamaan videota :)
Alan uskoo tämän kuultuani, että ehkä yliluonnollinen onkin olemassa. Uskomattomia tapauksia. Kiitos videosta. ✨🎗
Kiitos mielenkiintosista tarinoista.Nyt oli kyl sellasta kerrontaa et 👍👍.Itse kyllä uskon yliluonnollisiin näkyihin,sillä omia kokemuksia on😅.Seuraavia videoita ootellessa,hyvää kevään jatkoa😉.
Mielenkiintoinen ja henkilökohtainen tarina(t). 👍 hyvä analyysi ja suhtautuminen kokemuksiin.
Fiilaan tota introvertti-kohtaa täysin. Jos täytyy olla muiden kuin lähimpien sukulaisten kanssa nii sosiaalinen akku menee tyhjäksi hyvinkin äkkiä ja olen tullut siihen tulokseen että kaikista parasta on olla kotona omassa laatuseurassa yhdessä karvaisten kaverien kanssa. Good times 😎
👍👍
Hei! Olet ensimmäinen ihminen, joka ymmärtää miltä tuntuu, kun pitäisi taas mennä kyläilemään vaikka itse ei haluaisi läheistä kontaktia. Puhuminen puhelimessa riittää minulle täysin. Jess, en ole omituinen enkä yksin. Viihdyn paremmin yksin. 🤔😊😊❤️
Maailman mielenkiintosimmat stoorit jotka kuulin, kiitos!
Terkuin: introvertti
Minulle tuli siitä keittiön ovelle ilmestyneestä hahmosta mieleen, että minä näin ehkä 7-8 vuotiaana kaksi kertaa hahmon, jota isä ei nähnyt vaikka oli ihan lähellä minua. Ensimmäinen hahmo oli ehkä noin 10-vuotias tyttö, jolla oli päällä vanhanaikaiset ja täysin mustat vaatteet ja musta olkalaukku. Toisella kertaa näin vanhemman puoleisen, todella ystävällisen mieshahmon polkupyörän kanssa. Jotenkin vaistosin, että hän oli talon entinen asukas, mahdollisesti sen rakentaja joka haludi nähdä, miten meillä talon sen hetkisillä asukkaille kuuluu.
Kummankin hahmon näin yllättäen pihalla, jossa isän kanssa olin. Tyttö oli vähän kauempana isästä, mies taas melkein isän vieressä, mutta hän ei kuitenkaan nähnyt heistä kumpaakaan. Ainakin hän sanoi niin vaikka sen miehen hänen olisi pitänyt kyllä nähdä kun tämä niin lähellä häntä oli. Lisäksi kumpikin hahmo oli ilmestynyt äänettömästi pihaan meidän huomaamatta ja hävisivät kun käännyin katdomaan isää. Minä vielä jotenkin tiesin, että he kumpikin olivat jo kuolleet, mutta en silti pelästynyt varsinkaan sitä miestä vaikka muuten pelokas olinkin. Tytön vaatetuksesta jälkeenpäin ajateltuna tuli mieleen, että hän olisi saattanut elää 1900-luvun alussa tai jopa aikaisemmin ja että kyseessä oli jonkinlainen suruvaatetus, jota käytetään hautajaisissa ilmaisemaan surua. Vaatteet kun olivat täysin mustat, mutta kalliin näköiset, "paremman väen" vaatteet, joihin köyhillä ei olisi ollut varaa.
Sai toi kuvaus sanomalehdestä nauramaan jostain syystä, ku ihmettelin, että mitä paperilappua sitä oikeen kuvataan 😂😂
Niin samaistun tohon introvertti juttuun.❤
Ei me yksin täällä olla. Edesmenneet omaisemme pyörivät ympärillä joskus että ihan pitää ystävällisesti mutta päättäväisesti käskeä heitä poistumaan.
Itse energia jonka tuntee kun joku on olan takana ei haittaa mutta kun alkavat huuheltaa ympäriinsä niin silloin pitää panna stopp!!
Kokemusta riittää ihan muillekin jakaa.
Tää on meidän arkipäivää eikä haittaa enää .
Kuten kerroit eläimet tuntevat energiat tarkemmin.
Mun poikani edesmennyt kinesiska nakenhund markkeerasi aina murisemalla ja tuijottamalla jos tulivat vierailulle. Itse tunnen vain energiat. Mieheni taas kuulee ja näkeekin hahmoja.Ei enää niin useasti . Jos ne nyt uskovat kun skarpisti sanoimme etteivät saa häiritä enään.
Vanhoja loppistavaroita emme kanna enää kotiin. Siitäkin on ei niin hauskoja kokemuksia sen verran että piti heittää tavarat pois. Koko perhe on mediala niin että "jännitystä" riittää😂
🌞-terveiset täältä Ruotsista. Kiitos mielenkiintoisista videoista 👍🍀🙂
Introvertin paras ystävä on toinen introvertti :D Ei ainaskaa oo liian tunkeilevaa seuraa 😂
Olipa mahtavat tarinat! Kiitos!
Tarinat on todella hyviä ja mielenkiintoisia. Itse sain kyllä kiinni tuosta introvertti osasta mikä vähän oli sidenote. Samaa kaliberia ellei jopa pahempi. 30 min jos työpäivän aikana joutuu olemaan sosiaalinen niin on aivan loppu. Ei vaan jaksa mutta pakko työn puolesta olla ystävällinen ja sosiaalinen.
sama. kuluttaa batterit loppuun vtn nopeaa😢
Sama tunne, olen ollut kylläkin jossain vaiheessa ahdistunut etten oikeastaan tiedä, miten ihmiset edes viettävät aikaa yhdessä, kun ei olla enää leikkiviä lapsia, ja on tuntunut, etten osaa olla ystäviä jonkun kanssa, kun alkaa jo valmiiksi mietityttää, kuinka monta kertaa ja millä aikavälillä pitäisi olla yhteyksissä jottei toinen loukkaantuisi ja ajattelisi ettei olla enää ystäviä. Joskus tuntuu vaikealta vastata viesteihin ja stressaan sitä että joku soittaa ja pitää olla seurallinen, kun minua henkisesti väsyttää. Olen mielessäni "ratkaissut" nämä asiat niin, että aion sanoa ihmisille jatkossa olevani introvertti ja että voitte vaikka kymmenenkin vuoden päästä ottaa yhteyttä ja olemme vieläkin minun puolestani ystäviä, vaikkemme ehkä olekaan niin hyvin perillä toistemme asioista ja jos vain jaksatte minua, minua ei haittaa vaikka ei niin säännöllisesti nähtäisi😅 Varmaan, jos ei olisi kirjoja ja nettiä, olisin varmaan pakotettu piirtelemään, maalailemaan, tekemään käsitöitä tai jopa juttelemaan muille aikani kuluksi, niin hyvin en ikävä kyllä kuitenkaan osaa itseäni omilla ajatuksilla tai haaveilla viihdyttää vaan ikävystyisin.
Tosi mielenkiintonen minä tykkään kaikesta paranormaalista, 😱 kiitos❤❤❤
On vaikea uskoa yliluonnolliseen jos ei ole koskaan henkilökohtaisesti kokenut mitään sellaista. Minä olen kokenut eikä näitä kokemuksia pysty tieteellä tai järjellä selittää ei sitten ollenkaan🤔 ostimme kuusi vuotta sitten 100vuotiaan hirsitalon jossa alkoi muuttomme jälkeen tapahtumaan aivan kummallisia asioita joita todisti puolisoni ja jopa lapsemme. Ulko ovi saattoi käydä vaikka olimme kaikki jo yläkerrassa nukkumassa, koputuksia, merkillinen tunne jonkin läsnäolosta( ei pysty sanoin selittää). Nämä kaikki loppui kuin seinään puolenvuoden asumisen jälkeen kun ystäväni oli meillä kolmatta kertaa yökylässä ja jälleen heräsi keskellä yötä kauhun tunteeseen ja ääniin. Hän oli niin paniikissa, että ei keksinyt muuta kuin rukoilla ja yrittää häätää se jokin talostamme tämän kautta..näin hän on selittänyt ja nii vaa kävi, että tämän ystäväni teon jälkeen kuulimme enää vain yhden oudon asian talossa ja se oli kun olimme jo nukkumassa. Ulko ovemme avautui ja paiskautui oikein voimalla kiinni🤔 ollaan naureskeltu jälkeenpäin kaverin kanssa, että se jokin aave talossamme päätti lähteä lopullisesti ovet paukkuen😅. Tiedän. Kuulostaa hullulta, mutta kaiken tämän olen saanut todistaa ja en voi olla uskomatta henkimaailmaan🤔
Todella hyvä kanava!
Ihana ääni ja tuo tarinan kerronta 100% ❤️🥰
Hyvä kuulla introvertilta näkemyksiään . Ite vanha extro, mutta alkaa muuttuu tässä maailman hulluudessa vähän enemmän omaa tilaa arvostavaksi. Ja hei, kiitos videosta🎉
Mä oon erakko, en ihmisten kanssa oikein tuu toimeen, koska harvoin luotan oikein keneenkään. Ainoat joiden serassa tykkään olla niin oma perhe ja lapsuuden perhe. En myös oikein osaa kenenkään kanssa keskustella oon aina vaivaantunu, jäykkä ja vastaan vaan jos kysytään. Oon myös hyvin tarkka kenelle avaan yksityistä elämääni ja näistä syistä en mielellään ihmisten kanssa ole. Vammautuminen tehnyt liikkumisen vaikeaksi niin erakoitunut entistä enemmän. Kivut tehnyt ärtyneeksi, väsyneeksi ja todella uupuneeksi niin ei jaksa puhua kenellekään koska uupuu vaan entistä enemmän ja on ärtyneempi. Yksin viihdyn ja yritän selvitä päivästä toiseen ja ootan koska tää kituminen lamauttavissa kivuissa loppuu.
Olen myös introvertti ja voisi sanoa että viihdyn aidosti vain tän itse rakentamani perheen (puoliso, lapset) seurassa. Myös ajat ilman heitä eivät tunnu lainkaan yksinäisiltä, eli viihdyn kotosalla myös ihan yksikseni😊 edes lapsuuden perheeni eli vanhempieni ja sisarusteni seura ei ole enää niin luontevaa vaikka heistä kyllä tietysti tykkäänkin kovasti.
Olen myös introvertti. Outoja esineiden katoamisia ja paluita tapahtuu usein. Viimeksi torstai-perjantai päivänä eräs esine katosi Ei löytynyt vaikka moneen kertaan tarkistin kaikki laatikot. Ei auttanut kuin tilata uusi esine. Maksun jälkeen katsoin vielä laatikkoon missä se ei ollut kun muutaman kerran sitä sieltä etsin, mutta nyt se osui heti käteen. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun tavara katoaa ja löytyy.
Olipa hyvä video Kiitos tästä ja koitetaan pärjäillä ❤
Kaamos kiitos hyvästä videosta.
Koin just samat vibat tästä introverttiydestä kuin sinä ❤
Lapsena mentiin eka kertaa laskettelemaan koulusta ja muut oli jo rinteessä kun kaverin kanssa vasta monoja jalkaan.. Kaveri sano mennään tuonne, siellä ei o ketään. Luki syöksyrinne, pääsy kielletty. No me jarruteltiin eikä päästy enää takas. Kaveri laski ensin ja rukoilin sen puolesta että pystyis pystyssä. Mun laskiessa en nähny mitään Vauhti oli kaamee, niin tuli mieleen ala asteen opettajan neuvo jos Vauhti on liian kova kaatukaa. (Ei todellakaan neuvo siihen tilanteeseen) huusin Jeesus auta ja kaaduin oikealle puolelleni eli heittäydyin niin tunsin kun iso koura nosti takapuolesta mun ylös ja hihoista pidettiin alas asti kiinni! 😅❤
Kiitos Jeesus!
Jeesus on perverssi, jos hän oli se joka tarttui sinun takapuoleen ja pelasti mahdolliselta loukkaantumiselta.
Kyllä kuulostaa niin minulta😂viihyn yksin todella hyvin💪👍
Jes!! Lenkille mars ja kuuntelemaan 🤩
Oli hyvät tarinat!
Se fiilis ku kuuntelet tätä näin neljän jälkeen aamuyöllä ja omassa kämpässä kuuluu samanmoista nakutusta. Selvitin lähteen, se on pakastin.
Ps. Vaimo ei ole siellä.
Päivän pelastaja 💪
Olen kokenut myös, jotakuinkin samanlaisia asioita. Harvemmin nähnyt kuitenkin henkilöitä. En ihmettele paljoakaan. Mielenkiintoista kuitenkin.
Mielenkiintoista 🤔🤔🤔
Mulla työpaikan avaimet tekee tuota ja kerrankin rämppäsin avainta niin yx työntekijä sanoo takaa että pyyhkäise hihaan sitä avainta. Ja kas kummaa alkoi avain toimimaan.
Mummo pyys et lupaan 2 asiaa. En polta koskaan tai tee itelle mitää tyhmää. No tein tyhmää ja dosetti tyhjänä. Lanssissa "tunsin" miten "joku kosketti oikeaan kylkeen" (huom ei voi olla enska koska oikea kylki on seinään päin jos on makuulla) ja sit heräsin kipuun kun enska herätti painamalla rintalastaa (testasi miten olen herätettävissä, eli mitkä pisteet saan 3-15) olin sit siihen heränny mut se oli VÄLITTÖMÄSTI sen "kosketuksen" jälkee. Luulen et mummo kävi muistuttelee
Haittalevyt niissä lukoissa. Muistan kun jouduttiin itse niitten haittalevyjen kans tekemisiin. Olen eläkkeellä olevo kirvesmies.
Täällä introvertti en ole koskaan tunne tarvitsevuutta toisten ihmisten luokse ellei ole jotain asiaa. Työssä olen se tyyppi, joka touhuaa samoja töitä kuin muut mutta en ole se henkilö, joka tykkää höpötellä smaltalk tyylisiä asioita. Miksi esimerkiksi keskustella säästä, kun sen jokainen kuitenkin näkee, tuntee ja kokee ihan itsenäisesti. Enkä liioin ole koskaan kokenut tarvetta seurusteluun kyläily- näkökulmasta.
Kuuntelen tätä sun tuotantoa ihan siinä mielessäkin, että tajuan kuinka hyvin mun omat asiat on. Sun hetkittäiset naurahdukset ja pysähdykset jonkin luetun asian äärellä, tulee niin sydämestä ja hämmennyt voiko tämä olla totta. Kiitos kanavasta, nyt jatkan kuuntelua...
Viihdyn hyvin yksin, pystyn olemaan ihmisten seurassa aina tietyn aikaa mutta yksin ollessa lataan akut seuraavaan kertaan. En kaipaa esim vieraita ja kyläilyjä.
13:13 Tämä kummajainen on kyllä yleinen lajiaan... Monesti sattunut omallekin kohdalle.
Minä sanon sitä "Taikakosketukseksi" ja tosiaan joskus pelkkä läsnäolokin riittää... Kun yritän tehdä jotain johon ei luulisi tarvitsevan mitään sen kummempia taitoja, kuten jonkin laitteen käynnistäminen nappia painamalla... Ei sitä voi järjellä selittää miten se missä itse ei ole hetki sitten onnistunut, onnistuukin joltain toiselta heti ekalla... tai itseltä, mutta vasta kun joku on vieressä näkemässä... ;D
Täällä toinen samanmoinen😊 mullakin oli oviongelmia. Yksi ovi ei meinannut millään avautua.
Introvertti ❤
😂 Toi sanomalehti kohta sai mut melkee sylkäsee salaatit suusta kun rupes naurattaa..
Mielenkiintonen tarina!
Kotikylän raitti oli ennen valaisematon soratie, ja pimeällä usein tuntui että joku seuraa. Selitettiin toisillemme tätä sillä, että askeleet kaikuu jotenkin ja se siksi tuntuu siltä. Ei se selitys oikein tyydyttänyt koskaan, mutta mitä muutakaan se voi olla. Useampi sanoi tosiaan samaa, että tuntuu kuin joku seuraisi.
Mulla on kanssa semmonen kun sairastuin ms tautiin niin se väsymys sen jälkeen kun "joudun olemaan yli vitun sosiaalinen" ei helposti mene ohi 🥴
On samaa introverttisyyttä, kuullostaa tutulta.
Voi samaistuu ja monella vaikee ymmärtää👌
se on valitettavan yleistä tätä nykyä olipa sitte kyseessä ohjelma,tiktokki yms.että hän sitä ja hän tätä..se vaan jotenki pistää korvaani kipiästi...enkä voi sille mitään!! kai mulla on joku asennevamma tän asian suhteen vaikka ovatkin eläviä olentoja ja perheen jäseniä monelle..😊 ite en ole koskaan yhtäkään lemmikkiä omistanut mutta kylässä käy sillon tällön komia seefferi❤ mut anyway..kiitos kun toteutit toiveeni niistä omista kokemuksistasi 😮😊
Meni kyllä jätkän kanava omiin suosikkeihin, kanavaan törmäsin sattumalta ja katsoin kaikki videot parin kolmen päivän maratoonina.
Aivan Helvetin hauska jakso 😂!!!
Aika jännää 😮 Äiti se kertoi paljonki noita ihmeellisiä tapahtumia, lapsena ja nuorena ollessaan. Heitä oli suuri sisarusparvi ja osa näki, osa ei.
taas kerran hyviä kerrontoja . toiset mystisiä toiset mielenkiintoisia. mukava kuunnella sunnuntai iltana. ja tietenkin arkena . tää on aina niin saakelin hyvää settiä että olen iloissani että tilasin kanavasi.. jes👍👍👍👍ja parasta kevättä sulle.. koita pärjätä ‼
Muroja viis tuntia päivässä pienemmästäkin menee hermot.😂😂
Hyvä yritys mutta tulen paremmalle tuulelle 😃
Kyllä mä uskon yliluonnolliseen vaikka ei ole kokemusta sellaisesta 😊👻
En oo ikinä miettinykkää että haamuthan trollaa tosiaan niinku niillä tapana on 😅
Miten voi olla täysin skeptikko kun on kokenut tuollaista? 😂
Se että peitto revitään päältä, ei ole minusta kovin pikku juttu...
lisää kiitos
Ihan kun olisin itse puhunut tuosta yksin olemisesta ja viihtymisestä. 😅
"Whosoever is delighted in solitude is either a wild beast or a god."
- Aristotle
Lemmikkejä koskevat näyt ja kielikuvat minne ne matkaa kuolemansa jälkeen on kaikista sympaattisempia :)
On samat fiilikset nykyään tykkään olla kotona ihan yksin ja ennen jos olin 5 min yksin tai jos tiesin et jouduin olee yksin vaikka 1 illan ni ahdisti sikana....
Minulla on tuo ihan sama juttu että ei ole mitään tarvetta käydä kattelemassa ihmisten naamoja jos ei ole mitään asiaa. Ei tarvi myöskään roikkua puhelimessa tai missään muussakaan jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, aina on parempaakin tekemistä mihin voi aikansa käyttää. Introverttikin varmaan olen mut ehkä tuota kutsuisin pikemminkin erakkoudeksi.
Mitä noihin tarinoihin tulee niin kyllä kannattaa siitä skeptisyydestä pitää edelleen kiinni. Ihan mielenkiintosia tapahtumia mut ei niihin mitään yliluonnollista liity. Tietty näyt voi joskus johtua aivotoiminnan hetkellisistä häiriöistäkin mut silloin kun ne johtuu jostain muusta kuten esim. valoista tai muista olosuhteista niin on oikeestaan luonnollisempaakin että jos kaksi ihmistä katsoo sitä samassa olosuhteessa samaan aikaan että sitten molemmat näkee sen eikä vaan toinen. Sama juttu sen kissan kanssa, ehkä sieltä ulkoa sitten tuli joku elukka jos asuitte niin että sellainen oli mahdollista kuten vähän vihjasit mut muutoin veikkaisin että kyseessä oli ehkä varjo tai muu vastaava ilmiö.
Kyllä, kissa tuli näyttäytymään. Tämä sama on monen muunkin kokemus.
Itse olen identtinen kaksonen. Minulla ja veljelläni lapsena ollut myös asioita, jotka tapahtunut samaan aikaan, samalla tavalla tai jotenkin täysin selittämättömästi
Kertoisitko 2004 Khao Lakin tsunamista? 🥺
Mahdollista.
Parvekkeen ovi varmaan mennyt alipaineesta kiinni kun avaat rapun oven🤔 jos se siis oli raollaan se parvekkeen ovi😊
Ei kannata kantaa surua seurusteluista. Kaksi asiaa on jokaisen ihmisen elämässä on odotettavissa aina. Aika jolloin elämä alkaa ottamaan enemmän kuin antamaan. Toinen on hetki jonka jälkeen mikään ei ole kuin ennen. Niitä voi odottaa seurassa tai omassa yksinäisyydessä. Ne syyt lukossa on haittoja.🤔
Nämä mystiset tapaukset on kiinnostavia kun niille ei tahdo löytyä selitystä🤔 ja mitä tulee tuohon yksin oloon niin olen ihan samoilla kannoilla kun alussa kerroit, ahdistaa jos on "pakko" taas tavata kun aikaa kulunu.. ei oo sanon minä. Näillä mennään🖐
Näitte Michael Jacksonin
Mulla on 36 neliön yksiö 280 euroa kuussa
En ihan yhtä halvassa kämpässä asu mitä videossa sanoit mulla vuokra 380e kuopiossa ja just rempattu mutta tosin en kyllä oo missään noin halvalla oo nähnyt😅😅 ainakaan isossakaupungissa
Asiallista !
Introvertti 👍😊
Aika omituista minä uskon paranormaaliin 😱
Naurahdin kissan lihavuuden puolustelulle :Dd
Tapaus Lacey Fletcher olis nätti kuulla sun säestämänä.
En tiiä, introvertti itekin, mut kaupassa töissä ja kassalla ollessa höpötän aina, varsinkin jos asiakas aloittaa...
Tommonen samantyylinen avain keissi kävi kun piti mennä exälle kylään ja hän heitti avaimet parvekkeelta ja eihän ne sit toiminu oveen. Tosin veikkaan et sillä 0,7 viinapullolla saatto olla osasyy asijaan
Mielenkiintoisia asioita tapahtuu aina silloin tällöin keskellä päivää jopa ei aina kuten tv tulee sarja paranormaali asiat jotka tapahtuu "jostain syystä" aina klo 3.00 mutta se on täyttä paskaa.Olen itse kokenut kaiken keskellä päivää ja muutenkin. lukossa olevat levyt on "haittoja "
Voin yhtyä tuohon sun kuvaukseen introverttiudesta 😂 .
Kanava meni tilaukseen.
Tää voi kuulostaa oudolta, mutta meillä kummitteli kissa 6 vuotta. Ei ollut meidän kissa, oli pienempi
Saman moosta. Jos on asiaa nii sit vasta mennä näkeen jotain tms
Kissojen on sanottu näkevän tuonpuoleiseen, ehkä siksi näitten hengen 👀
Itse myös viihdyn yksin ja olen aika samallainen kun sinä
Lukon viimenen haitta ei oo pyöriny mukana kulunu lukko sekä avain välillä toimii välillä ei
Pystyn samaistumaan tohon introvertti asiaan
Mä oon varmaan molempii introvertti ja ekstrovertti
😎
juufin?
on
tunnen itseni sinun kuvailusta itsestäsi
🤢🤮