Palkin lujuus | Beam Strength
ฝัง
- เผยแพร่เมื่อ 10 ก.พ. 2025
- Käytäntöä ja matematiikkaa kannattajan taipumasta / lujuudesta. Lyhyt katsaus historiaan ja perusteisiin. Esillä TH-cam-vinkkejä, sekä laskurin käyttö.
Valmistuskustannukset tai turvallisuustekijät vaativat toisinaan lujuustarkastelun. SISÄLTÖ: /CONTENTS:
Peräkärry ja aisa 1:30 ja 29:05
Palkkihistoria 4:15
(Beam history 4:15)
Profiilin vaikutus 16:45
Laskurin käyttö 31:00
(Beam deflection calculator 31:00)
Peräkärryn laskuriesimerkki on hieman epäkäytännöllinen, koska siinä koko kärryn runko ja aisa ovat yhtä jäykkää rakennetta. Muut lisäykset: 2 kpl 2x4 lankkua riittää korvaamaan 4x4, jos ne ovat kyljellään; 3/2 leikkausjännitys pätee suorakulmion muotoiselle palkille; jäyhyys- eli neliömomenttia laskettaessa... I:n siirtotoimenpide tulee aina vastaan, jos lisättävän tai vähennettävän palan oma painopiste poikkeaa koko poikkipinnan painopistetasosta.
Susta tulis hyvä opettaja. Osaat selittää asiat selkeästi ja mielenkiintoisesti 👍
Tämä video vähän pelotti, kun menin alueelle, joka on hyvin haasteellinen, niin teoriassa, kuten asian esittäminen käytännön persoonille. Hienoa, jos mielenkiinto riiti. 👍👍
Todellakin, nää on ihan käsittämättömän mielenkiintoisia!
@@juhakiuru2758 Kommenttiketjujen alemmista kommenteista mulle ei tule ilmoituksia, mutta tähän on Kiitettävästi vastattava 👍👍
Mielenkiinto riitti helposti..kun rakennus alalla olen☺️kovan työn olet videon eteen nähnyt.. arvostan kovasti👍
Tämä oli työläs. Ensin piti opiskella takaisin kaikki unohdettu ja sitten piti varmistaa, ettei esitä väärää todistusta. Muutama tärkeä sana jäi pois ja jossakin kohdin tulkinnallista ilmaisua.
Kiitos mielenkiintoisesta videostasi, olenkin harmitelllu monta kertaa kun tästä aiheesta ei puhuttu sanallakaan kone-ja metalli tekniikan opinnoissani, sillä mielestäni aihe olisi kyllä ollu aiheellinen jos tekee niitä romahtavia konehallien runkoja itse, no tänä päivänä ei taida saada enää rakennuslupaa tee se itse runkorakenteille, mutta vajaa 40v. sitten tehtiinkin sitten mutu tuntumalla, että tämä kestää, mutta asiahan on niin että tuotannollisessa konerakentamisessa saadaan syntymään suuriakin materiaali säästöjä, että rakenteita ei tehdä yli järeäksi, mutta toisaalta sitten olen huomannut työtehtävissäni alimitoitettuja runkorakenteita kuljetusajoneuvoissa ja nimen omaan maatieliikenteessä käytettävissä raskaankaluston perävunuissa ja nimen omaan näissä I-palkki runkoisissa perävaunuissa, jotenkin vaan tullu sellainen kuva asiasta että kun perävaunu valmistajat tekevät itse nämä runkopalkit hitsaamalla,eli nämä runko palkit on paljon kevyemmin valmistettuja, mitä varsinainen I-palkki olisi, luulen että näitä hitsaamalla valmistettuja palkkeja ei voi millään laskukaavalla mitoittaa oletettua kuormitusta vastaavaksi ja olenkin huomannu jo meko uusissa perävaunuissa kuormitettuna kiertymiä rungossa ja juuri näitä mainitsemiasi leikkauma murtumia runkopalkkien päissä. Tiedän että päälrakenne valmistajat hakevat tuotteilleen mahdollisimman kevyttä omapainoa ja sitä myöten lisääntyvää hyötykuormaa, nyt onkin erittäin mielenkiintoinen pohdinta miten on, päällirakenne valmistajat, tyyppi hyväksyntää tekevät liikenneviranomaiset ja katsastus miehet perehtyneet asiaan. Onhan se myös aika isoriski liikenteessä, jos ja kun perävaunun runko alkaa elämään ihan omaa elämäänsä. ...
Kiitos kattavasti pohditusta kommentista. Lujuuslaskennan alue on vaativa ja monet alan ihmiset eivät mielellään mieti niitä. Perävaunun rungot ovat ehkä mallinnettu staattisesti, mutta dynaaminen rasitus on jouduttu arvioimaan. Voi olla, että kiertymisjäykkyyteen ei suuresti panosteta, kun se tuo sitä massaa. Tein tämän videon opiskelujeni pohjalta ja en ole työkseni päässyt näitä juurikaan soveltamaan. 30 v sitten opiskeltu ja harrastukseksi "prepattu" sen jälkeen.
Parempaa opetusta kuin ammattikorkeakoulussa👍 hyvä video.
Nyörästi kiitos. Tosin... muutama tärkeä sana jäi pois ja jossakin kohdin liikaa tulkinnallisuutta.
Hyvä esitys. Timoshenko on myös mainitsemisen arvoinen analyyttisten menetelmien kehittäjänä. Tarkensi palkkiteoriaa korkeille palkeille.
Hyvä huomautus. Omat tutkimukseni eivät yltäneet 1900-luvun puolelle. Tämä oli minulle uusi nimi ja hänen teorioistaan on näyttöä täällä netissä.
Kiitokset tästä pintaraapaisusta aiheeseen. Lujuusoppi ei mikään helppo aihe käsitellä. Vaatii paljon teorian ja käytännön osaamista.
Oikein ja kiitän.
Pilkun siirtoako se laskeminen "näyttäis olevan" no silloinhan se kannattaa päätä vaivata sillä se on = muisti,muistamista asioiden. Hyvä opetusvideo vaikka vain ääneen ajattelit! Tämä video voi tulla hyvinkin käytetyksi pika pankkina moneen,sillä täältä on nopea yms käydä kahtomassa.Toivotaan että jatkoa luvassa olisi joku käytännönläheinen video ehkäpä aihetta sivuten..Hyvä video!
Voin palata aiheeseen, kun sopiva tilaisuus iskee.
@@markoaaltonenHH Kyllä.
Markolla älli riittää käsin laskemiseenkin. Itse käytän tätä kun Metsäwood tarjoaa ilmaisen puurakenteiden mitoitus ohjelman. (FINNWOOD) kannattaa tutustua ohjelmaan.
Menneisyydessä naputeltu laskinta hirveesti. Pitänee ottaa selvää tuosta Finnwoodista.
Itse olen suosinut ristikkorakennetta. Itse laskin kremonalla että tallin 13m ristikko kestää teoriassa 60t kuormaa keskeltä ripustettuna.
Oudot ovimekanismit-videolla esittelin tätä menetelmää... joku mainitsi kommenteissa Kremona-sanan.
Oot sä kyllä melkonen ukko! :D
Heh... tein tämän tulevaisuuden muistotilaisuuteeni =))
Hyvää matskua ja melkoista vaivannäköä.
Kiitos. Tämä video oli kieltämättä hieman työläs.
Eikös se tuo vajaa 30% kärryn kokonaiskuormasta traktorin vetokukulle ole ihan standardien mukainen määrä.
Näin varmaan on. Minulle vieras asia. Tietäväiset voivat jatkaa viestiketjua
On muuten mutta 3 tonnia taitaa olla maksimi, yli 10 tonnin kärryillä ei enää käy tuo
@@MF175mp Tutkailin uusia asetuksia 1.6.2020: Max koukkukuorma on 4 tonnia. Kytkentämassa on vaunun pyöristä tiehen kohdistuva ja vaunun kokonaismassakin esiintyy... moninaiset ovat säädökset
Kohtasin pyörivän pyöröpalkin kun tein nosturin. Teknisesti hyvin simppeli köysinosturi. Päistään tuetun 1,4 m putken päässä on kampi. Nosto kuormittaa vähemmän kuin staattinen kuorma.
Tuosta tulee mieleen vanhat kaivot. Suuret voimat saa aikaan: suhdelukuna on kammen pituus / pyöröpalkin halkaisijan puolikas. Pyöröpalkin sisälle jos saa vielä neliöpalkin... niin on palkkia kerrakseen.
Onnex olin ihan pysäkillä tällä videolla. Ajoittain polki paikallaan aihe ehkä mut voi olla että oma sivistymättömyys estää moisen seurannan.
Tämä aihe vaatii paikallaan polkemisen (ite polkenut 90-luvun alusta). Voi olla, että olet jo omaksunut olennaisen =))
Eikä oo muuten häpeäksi TÄMÄKÄÄN video, kuten eivät muutkaan Markon juutuupin viteot.......
Nöyrä kumarrus 😁
Häpeäkseni tunnustan tyhmyyteni että osa meni ns.ylihilseen. Mutta mielenkiintoinen video jotain jäi taskuun tästäkin 👍
@@juhakiilakoski4197 Aihe menee väkisin ylitse, jos aikaisemmin ei ole kohdannut lujuuslaskentaa,... pidempiaikasta perehtymistä.
Ootko oikeesti professori?
Konstruktiotekniikan koneteknikko 😊
Paljon ymmärrettävää kertomaa . Käytännössä vielä ainekovuudet vaihtelee teräksessä . Puussa on taas mittatarkkuus ongelmia.
Tuo ainekovuus ei ole tullut minulle tutuksi, kuin opiskelussa ja teriä terotellessa. Teräksen murtolujuus ja kovuus ovat toisiinsa sidonnaisia.
Tämä tempaa mukaan !