ฝัง
- เผยแพร่เมื่อ 1 ต.ค. 2024
- Harhaluulot ja aistiharhat ovat tavallisia monessa psykiatrisessa sairaudessa - eikä aina tarvitse olla edes mieleltään sairastunut harhoja kokeakseen. Mitä harhat ovat? Millaisia minun harhani ovat skitsoaffektiivista häiriötä sairastavana? Miltä harhat tuntuvat? Kuinka paljon ehdin kertoa vajaassa vartissa? Sepä selviää katsomalla ja kuuntelemalla.
Sodassa oli naapurin mies.. hän kuuli äänen lähde pois tästä montusta.. ja katseli ympärille kun luuli ettei ole yksin kranaatti kuopassa.. hetken päästä kuuli valtavan huudon.. lähde heti pois kuopasta nyt.. Heti.. hän lähti koska pelkäsi sitä valtavaa ääntä enemmän kuin luoteja.. pääsi viitesen metriä kun tulin ammus osui juuri kuoppaan. Hän kertoi lensi kymenisen metriä toiseen kuoppaan.. eikä haavoittunut.. takki oli vain reikiä täynnä.. sanoi ei voi ymmärtää tänä päivänäkään mikä se ääni oli.. mies on jäänyt nyt komisarion virasta eläkeelle
voiko skitso affektiivisesta häiriöstä toipua.pelkäsin paljon n.8-12v
Nykytiedon mukaan skitsoaffektiivinen häiriö on elinikäinen seuralainen, kun se kerran puhkeaa. Kuitenkin välillä voi olla parempia jaksoja, jolloin oireita on vain vähän, tai oireet ovat jonkin aikaa jopa kokonaan poissa (tällaista kutsutaan remissioksi.) Toimiva lääkitys saattaa pitää oireet vähissä pitkiäkin aikoja kerrallaan. Tällä tietoa sairauteen ei kuitenkaan ole olemassa parantavaa hoitoa, vaan hoitokeinot keskittyvät oireiden hallintaan. Terveeksi ei siis nykylääketiede tästä sairaudesta tee, mutta jonkinasteinen toipuminen ja mielekäs elämä on kaikesta huolimatta täysin mahdollista.
Kiitos Johka tästä kertomuksestasi, olet rohkea kun tuot asioita esille, ja anteeksi, naurahdin useamman kerran, koska sulla oli mukana huumoria. Appiukkoni on hoitokodissa, hän on tosin jo iäkäs, eikä pääse enää sängystään, ruokakin menee letkua pitkin suoraan mahaan. Hänelle on tullut harhaluulo, että hänen toinen poikansa on opettajana pahoinpidellyt oppilaan ja on sen takia irtisanottu töistään, hän uskoo, että poikansa harhauttaa meitä kaikkia lähtemällä aamulla töihin, mutta ei sillä ole enää töitä. Olenkin kysynyt häneltä, että "kerropa kuka sinulle on tämän kertonut?" Siinä vaiheessa hän vaikenee, eikä sano mitään. Toinen hänen harhaluulonsa on, että pojanpoikansa on alkuvuodesta naamioitunut mustaksi ihmiseksi ja kävi häntä katsomassa, tämäkään ei pidä paikkaansa, ollaan pojalta asiaa kysytty. Ikävää, että mieli tekee kepposia. Voimia ja jaksamista sinulle Johka
Kiitos :) Huumori jatkaa siitä mihin lääkkeet lopettavat, sen voimin selviytyy kaikenlaisista kummallisuuksista. Aivot ovat jännä, loputtoman kekseliäs kapistus, ei niitä voi kuin ihmetellä välillä.
Onpa sulla ollut rankka elämä. Kiitos, että jaat kokemuksiasi. Toivottavasti koet myös iloa ja onnea elämässäsi.
Kaikenlaista on tähänastiseen elämääni mahtunut, hurjia ja kurjiakin juttuja, mutta enimmäkseen olen onnellinen kuitenkin, ainakin näin aikuisiällä, kun monesta asiasta on karttunut kokemusta ja lääkityskin toimii kohtuuhyvin nykyisin. Olen oppinut, että hankalatkin olot menevät aina ajallaan ohi, ja tavallinen päivä on mitä mainioin juttu!