KE: Kiusaaminen
ฝัง
- เผยแพร่เมื่อ 27 พ.ย. 2012
- Kommentteja, keskustelua, GO!
Onko sinua kiusattu, miten se on sinuun vaikuttanut?
Oletko itse kiusannut, MIKSI!?
Mitä tekisit toisin jos voisit päättää, olit sitten kiusaaja tai kiusattu?
Liity remmiin:
/ eeddspeaks
Mä taisin joskus ala-asteella haukkua joitain, en kyllä muista kunnolla, että ketä ja miksi, mutta luultavasti oli joku "erilaisuus"- juttu. Mut sellainen muistikuva on kans, että se johtui myös siitä, kun mua kiusattiin uusien Hannah Montana kenkien takia ja oli kans jotain muitakin juttuja, mua syrjittiin yms. Ehkä tämän takia kiusasin muita. Yläasteelle siirryttyä kiusaaminen paheni. Mulla siis oli ollut tuossa ehkä kolme tai neljä vuotta kun en kiusannut ketään tai kun mua ei kiusattu. Oon kuitenkin aina ollut tosi herkkä ihminen ja just yläasteelle siirryttyä rupesin kuuntelemaan korealaista poppia, arvaa lopputulos, olin erilainen, mua ruvettiin kiusaamaan. Kiusaaminen oli vaan haukkumista ja mut väkisin itkemään saamista. Tunnilla aika monesti rupesin itkemään kun kuuntelin takapulpeteilta kuuluvia kommentteja siitä, kuinka herkkä oon ja tyhmä yms. Kuitenkaan mun kaveria, joka kans kuunteli samaa musiikkia, ei kiusattu, eikä hän tullut ikinä puolustamaan mua, oli vaan sellainen kaksnaamainen paska suoraan sanottuna. (Tää mun "kaveri" oli siis puhunu musta koko yläasteen paskaa mun toisille kavereille mun selän takana). Muutaman kerran kävin kuraattorilla ihan näiden kiusaajien kanssa "Anteeks, ei me enää ikinä sanota sulle mitään pahaa" tuli joka kerta niiden suusta ja heti kuraattorin luota päästyä alkoi tämä "mikä vitun vasikka". Mulla oli kans tosi rankkaa kun mun piti olla koko ajan tosi vahva kun mun monet kaverit tuli aina avautumaan mulle siitä kuinka heitä hakataan koulussa. Mitä muutakaan mun olis pitäny tehdä, mun oli pakko olla vahva ja sen takii oma kiusaaminen rupes tuntumaan mitättömältä. Vasta ysin alulla mä oikeesti tajusin, että "Hei, mä oon kiusattu", en mä ollu sitä aikasemmin tajunnu. Nyt oon siis lukiossa ja kiitollinen siitä, että enää mun ikäiset ei ole niin lapsellisia. Tulipas romaani :P
EETU!!!! >:I minä olen hyvin hyvin hyvin pettynyt sinuun! hyi ei saa ketään kiusata!! Minua on kiusattu koko peruskoulu! Se on ihan oikeesti hanurista, se vaikuttaa suuresti sen ihmisen elämään tavalla tai toisella, kaikkiin se ei vaikuta samalla tavalla, mä voisin oikeesti olla masentuneempi ja ahdistuneempi mitä nytten olen mutta koska en ala-asteella tajunnut että minua syrjittiin. Siis kiusaamiseni oli sitä että syrjittiin jätettin pois ryhmästä, olin aina viimeinen kaikessa. Oli luokallani yksi poika joka pilkkasi hymyäni. Kun hymyilin niin mun hampaat näkyi.. se myös kyseli kun söin välipalaa luokassa että: '' Onko banaani hyvää? '' jos vastasin että on se rupes nauramaan.. tollasta se oli. Sitten minua parivuotta vanhempi tyttö huuteli pahoja keskellä kylää perättömän juorun takia jonka minun ''kaveri'' oli laittanu liikkeelle..
Kiusaaminen on väärin, mutta toisaalta. Olen iloinen siitä että olet tajunnut tehneesi väärin (vaikkakin turhan myöhään) ja kadut tekojasi ^^
Kiusaaminen vaikutti minuun niin että loppujen lopuksi ylä-asteella pelkäsin kertoa kiinnostuksen kohteeni koska pelkäsin joutuvani naurun alaiseksi. Jopa paras ystäväni nauroi minun musiikilleni mitä kuuntelin, tiedän ettei hän sitä tahalaan tehnyt mutta se tuntui pahalta silloin. Nyt oon amiksen tokalla ja elämä rullaa mallikkaasti ;3 kerron nykyään avoimesti mistä tykkään ja kiedon heidät elämääni mukaan tuputtamalla kaikkea hienoa heidän korviin!! :D
Tässä viimeinen kiusaamis tilanne jossa mua on kiusattu:
-(Mun nimi) hei! Arvaa mikä tää on! - Kiusaaja
-Onks sul oikeesti joku ongelma? - Minä
-On. - Kiusaaja
-Mikä? - Minä
Sä! - Kiusaaja
-Tehään nyt yks juttu selväks: Haluutko sä olla mun kanssa? - Minä
-No en v*tussa! - Kiusaaja
-No miks v*tussa sä roikut mun perässä koko ajan? - Minä
-En... Tiiä - Kiusaaja
-No lähe sit vetää täältä! - Minä
*Served
Ja siihen se loppu.
ITSETUNTOO PELIIN JÄTKÄT!
Olipa paha kiusaus.
RandomClashFin Hyvä!
Oon 13 ja kasilla. Mua ei kiusattu vielä 1-2 luokilla koska olin erityis koulussa kiusaamisen välttämiseks. Oon lyhytkasvuinen (semmone 120cm pitkä) niin heti kun vaihdoin koulua kolmosella mua ruvettiin siis HETI nimittelee kääpiöks, nauraan vaatteille ku oli pienempien osastolta ostettu ne ja viä rupes kaverit kääntää selkiää siin 4 luokal. Sitten seiskalla mua ei kiusattu muuten kun puhuttii selän takana ja lähetettiin juoruja, mutta kiusaajat ei ymmärtäny sitä että mullaki on korvat ja silmät niinpä rupesin toljottaa niitä siilai et nyt riitti. Nyt se on suurimmaks osaks ohi ja kiusaajat anto voimia muuttua tukariks eli oon ny tukari meidän koulussa ja ylpee siittä!!
Joo.. aika myöhässä.. mutta miua on kiusattu 1 luokasta asti eli noin 7 vuotta.. syrjitty haukuttu.. vielä ei onneks ole päälle käyty. Salakuvia jaettu nettii ja haukuttu enemmän ku laki sallii :/ Onneksi sain tasan 4kk sitten poikaystävän. ja enään mua ei uskalleta kiusata miun tietoisesti koska no... joo ehkä jätän sanomatta. mut tiiän oikeesti et mua kiusataan vieläkin selän takana olen siitä 100% varma :/ ei tunnu kivalle😔 Mut tuohon on ehtinyt jo tottua et kiusataan jatkuvaan. mut kyl koulunkäynti on aika heikkoa.. TOIVON että sinä siellä joka kiusaat.. lopeta se. kiusaaminen sattuu. se tekee pahaa. koulu kärsii.. JA SINUN TAKIA TODISTUKSESSANI ON HUONO KESKIARVO ENKÄ SAANUT UNELMIEN TYÖ PAIKKAA koska kiusasit en jaksanut koulua jolloin tässä kävinäin. lopettakaa se ajoissa. siirtykää hyvän puolelle. puolustakaa. eikö olisikin huono juttu jos sie et pääse alalle jolle olet aina halunnut? sen takia kun sinua kiusataan etkä pysty keskittymään kouluun? Kiitos ja anteeksi. olen puhunut.
mua alettiin kiusaan kolmannella luokalla, kun kouluun tuli uus poika. tää uus poika alotti sen ja jostain syystä sitten muut luokan pojat jatkoi (poikatyttönä pojat oli kavereita, tytöt ei niinkään). Noh, sain tytöistä sitten uusia kavereita mutta kuuden vuoden aikana yhä useampi poika kiusas mua jostain syystä (nimittelyä, syrjintää, tämä uus poika myös töni ja joskus jopa löi). siirtyessäni yläasteelle sama jatkui, yhä pahempana. uset tytötkin kiusas ja huuteli käytävillä vaikka mitä, opettajat sai suurimman osan kuitenkin loppuviimein kuriin, kuitenkin tämä sama poika ala-asteelta jatkoi. Mennessäni amikseen valitsin tarkoituksella koulun, jonne ei tule ketään edellisistä kouluista ja onnistuin siinä. Siellä kiusaaminen oli kuitenkin kaikista pahinta. Siellä oli tämä yksi tyttö joka jostain syystä rupes puhuun paskaa musta, selitellen kuinka huora oon ja oon maannu kymmenien miesten kanssa ja vedän huumeita. sitten se sai mun koko luokan mua vastaan ja vaihdoin toiselle luokalle. siellä taas olin täysin ilmaa, kaikille. opettajat ei tehny asialle mitään. Kaikki loppui, kun sain tytön ongelmiin ja hänet erotettiin koulusta (en sen tarkemmin avaa tapausta). Ainoa kerta kun oikeesti "kiusasin" jotakuta. Vaihdoin takas "omalle" luokalleni ja kaverit oli taas kavereita. kiusaamishistoriani on siis kokonaisuudessaan 14 vuotta. Kyllä, aiheutti masennuksen, en pysty luottaan ihmisiin, tutustuminen on vaikeaa, olin itsetuhoinen, ahdistuneisuushäiriö ja huono itsetunto. Hatkitsin jopa itsemurhaa yläasteella.
Koin kuitenkin voitoksi sen, että tavatessani ala- ja yläasteella minua kiusanneen pojan (joka alotti sen kiusaamisen) muisti minut ja pyysi anteeksi. Ei se paljoa auttanut tietenkään, mutta ainakin se selkeästi katu tekoaan.
Hyvä, että se on loppunut. Erilaisuudessa ei oo mitään väärää, hyvä että oot omana ittenäs huolimatta siitä kuinka muut kiusaavat sua. Kiitos kommentistas :)
Tärkeintä on että tiedät tehnees väärin ja kadut tekoas. :) Arvostan sitä. Toivottavasti kiusatulle ei ole jäänyt pahoja arpia kokemuksesta jotka vaikuttais vielä tänäkin päivänä. Kiitos kommentistasi.
Yleensä ihmiset kiusaa näistä syistä 1erillainen 2kateus 3oma paha olo eli pitää pilata muidenkin elämä kun oma on pilalla vaikka siitä syystä että että poltti sitä tupakkaa salaa ja jää äitille kiinni en oikein tajuu mitä tyydytystä ihmiset saa kiusaamisesta iteäni on kiusattu eskarist asti ja nyt oon jo 7 luokalla eli olen 14 v ja kiusaaminen jatkuu vieläkin syy on se kun olen erillainen ja varmaan myös kateuttakin on ilmassa
Minua on kiusattu, koska olen hieman herkkä, ja itsepuolustukseksi pystyn itkemään, kyllä, luit oikein, että ne lopettais, ja joku huomais. Mutta 5 luokalla se meni jo aivan överiks, un uusia luokkalaisia tuli. Ne syrji mua niin perkeleesti, että tulin hieman itsetuhoiseksi, kuraattorille varattiin aika, muttei se auttanut vittuakaan. Kutoselle tajusin hakea matikkaluokalle, että pääsisin luokasta eroon, ja pääsin 2 ylimääräisellä pisteellä sinne :) Luokkalaiset eivät uskoneet, että pääsisin, paitsi kaverit. Kiusaajat varmasti vaa halus kiusata. Ekana päivänä en meinannut löytää uusien luokkalaisten luo, alkoi melkein itku tulla, mutta sitten löysin. Olen siitä alkanut päästä masennuksesta pois, luokan ja uskollisen tietokoneeni avulla :) Yksi luokkalainen kyllä aina piilovittuilee jostain syystä, mutta en välitä siitä.
Mukava kuulla että joillain loppuu (ainakin hetkeksi) kiusaaminen!
Eiku mitä?
Enpä oo enää ihan varma miten ymmärtää...
ääh unoha
elias suopajarvi joo en ymmärrä ku en oo nukkunu tänä yönä D:
Ei mitää, kiitos!
Jep, uskallan väittää että henkisellä tasolla tapahtuva sanallinen solvaaminen satuttaa enemmän. Kiitos sulle kommentistas! :)
"Moro, tänää on keskiviikko, ja mulla ei oo housuja jalassa" :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
kiusaaminen on heikojen ja itse päiste pentujen hommaa
Oon myöhässä mutta surullinen fakta on see että kaikki kiusaa joskus
Hyvä, ettet oo osallistunu. Se vois kaduttaa tulevaisuudessa tosi tosi paljon. Kiitos tästä kommentista, piristit yötäni. :)
Samaa mieltä! :)
mua on kiusattu 7vuotta ja se ei oo kyllä kivaa. Kun olin ekalla luokalla niin sain joka päivä turpaan ihan verille asti.
Antasit vaa takas :D
on Nikke miks et kertois jollekki aikusel
Mua on kiusattu ja se on mennyt uhkailuksi ja siihen että oon joutunut katsomaan kun kuolleelta sammakolta revitään raajoja ja sit mä aloin itkee ja kaikki paitsi mun kolme kaverii alkoi nauraa vaikka koko luokka tiesi että mä oon kärsinyt siitä että kaveri kuoli ja mua on haukuttu Multasäkiksi mun sukunimen perusteella:'(. Ps oon tyttö.
Koita jaksaa, ootko kertonu vanhemmille tai opettajalle?
Jännä Tyyppi oon
Hemuli Kaikis elokuvis sanotaa että kaikki tollaset kiusaajat saa mitä tilaa ja niin se on
Oot hyvä esimerkki etkä onneks ole sellane että kiusaat muuten sun videoita en kattois ainakaan mä. :)
Minua kiusattiin yläasteella sen takia kun olin ylipainoinen ja myös sukunimestäni. Vain siksi, koska sukunimeni on "Mällinen", olen joutunut kuulemaan kaikkia mahdollisia variaatioita. Olen nyt lukion ensimmäisellä ja muistot yläasteelta tulevat aina iltaisin mieleen. Itsetuntoni oli silloin nolla. Nolostuin aina kun luokassa oli nimenhuuto ja koko nimeni sanottiin siinä. En halua hävetä omaa nimeäni. En ymmärrä miten se vaikuttaa heidän elämäänsä minkä niminen joku on tai miltä näyttää yms. Kaikki ovat erilaisia ja heidän kuuluu olla erilaisia. Kuvitelkaa nyt jos kaikki ihmiset olisivat täysin samanlaisia. Eihän siinä olisi mitään järkeä.
Eräs yhdysvaltalainen opettaja opetti puhui luokalleen kiusaamisesta ja sen seurauksista. Hän käski jokaista oppilasta ottamaan A4 paperin, rytätä sen, talloa ja potkia sitä ja sen jälkeen yrittää suoristaa paperin ja pyytää siltä anteeksi. Opetus oli, että vaikka pyytäisikin anteeksi, arvet jäävät pysyvästi. Niitä ei mikään voima saa pyyhkimään.
En siis sano, että anteeksi pyytäminen olisi turhaa, ei tietenkään. Enkä haluaisi kostaa kenellekkään kiusaajista. Miten se muka parantaisi asiaa? Kiusaaminen ja etenkin koulukiusaaminen, on jotain mitä en toivoisi pahimmalle vihamiehellenikään. (Jos minulla nyt edes olisi vihamiestä)
Cablenerd kiittää ja kumartaa.
Ps. Hyvä video täynnä asiaa. Keep it up! =)
Mua ollaan kiusattu sen takia et mulla karsastaa silmä ja se ei oo oikeen kivaa:( oon sanonu siitä mut silti se vieki kuussa vähä
ei varmaa oo yhtäkää ihmistä joka ei oo jollain tavalla kiusannu
Kiitos!:)
Sä oot ihana, Eetu 😊😍
Mua hakattiin 2 vuotta eikä opettjat tai oppilaat välittäny vaikka huomasivat.
Sairasta sanon minä. Noin 90% koulumaailman ihmisistä katsoo vain vierestä eikä tee mitään.
***** enää tosin ei ole mitään kaunaa. maksoin kiusaajille sata kertaa pahemmin. XD
guy named as Sentinel No hyvä. Siitäs saivat.
Jep
Haluan päivittää tätä kommenttia sen verran, että minulla on elämässäni nyt kaikki hyvin eikä se kiusaaminen minua loppujen lopuksi minua vaivannut niin kovin. Toivottavasti kukaan ei ryhdy väkivaltaan kiusaamisen takia. Olisi mukava nähdä toimenpiteitä kiusaamisen ennenaikaisen lopettamisen eteen sen sijaan, että lapsi (tässä tapauksessa nuori minä) joutuisi nostelemaan nyrkkejä. Niin nuorelle ei väkivalta ole ikinä pitkällä juoksulla oikea ratkaisu.
En oo ikinä mitään varsinaista kiusaamista kokenut mutta oon kuullu kommentteja mun aika oranssin punasesta tukasta. Ekalla luokalla joku vuotta vanhempi poika sano mulle jotain ilkeetä ja löin sitte nyrkillä päin näköä... Eheh..
Eei, mulla on iha suomalainen nimi ja tuo ei sitä ole :D
EETU kerrankin asiaa minua kiusataan edelleen koulussa ja se ei todellakaan ole kivaa !!
Meikää tönitään ja syrjitään ja yms yms....
mua kisattii koska en uskaltanu hypätä varaston katolta:'(
@@OgBiltemaMotorWorks no pakko sanoo et enää en muista hahah
En oo tietääkseni kiusannut mut oon ollut kiusattu mut en silleen et joku olis nimitellyt mua mut enenmän mua ollaa syrjitty erinäköisyyteni takii ja ei ollut yläasteella kamui ja nykyäänkin oon kans tosi syrjitty ei oo lakannut vielläkään vaikka en enää opiskele missään :c ja ei jotkut tahallaan kiusaa ja jotkut taas ei älyy et ne kiusaa siitä pitäs sanoo sille kiusaajalle että ei kiusais kyl mä tiiän et se ei oo helpoo :c ja jos näette kiusaamista sitä pitää mennä auttaan sitä kiusattua eikä ajatella et tuo rupee kiusaan sit mua :( oon 18 vuotta ja toi mun syrjiminen mietityttää edelleen ja satuttaa ajatella :( ja mietin sitäkin et miks ne syrji ja kyl minulle naurettiinkin ja joskus ala asteella mun luokkalaiset tytöt ei kaikki mut osa teki mulle sallaisen tempun et vaihto mun ja yhden markon tuoleja ja reput laitto sillen et mun reppu oli sen tuolil ja sit marko oli sillen et mitä (en muista tarkkaan mitä se siihen sano )ja sit ne tytöt nauro mulle :'( en tiiä et mikä se juttu oli tarkoitus olla mut mä en otanut sitä hyvällä vaan menin itkien kertoon opelle tai mikä sit olikaan nimen voin sano sen nimi on Kaisa :( ja sori jos sanoin nimet mut oli pakko :( joo pitkä teksti kyl on :D mut ajattelin vaan kertoo mun kiusaamis asiasta :/
Vaikka ei tuo mun kiusaamis asia niin paha ollut mut kyl se satutti mua :c
Satuttaa edelleen :(
Ainiin villä sekin asia et mun kuviinkin on tultu nimitteleen mua siis yhdes pelis mis mun kuva oli ja sit jutkut saatto lähettää viestis siin pelis jotain nimittely viestei ja päätä auko mulle ilman syytä ja sano ilkeesti et laihduta kun oon vähän ylipainoinen en paljoo et kyl se satuttaa ja se ei oo helppoo mulle se hoikistuminen ja kyl mä joskus oon sillen et en välitä mut joskus taas välitän :( sori oli paljon kerrottavaa mun kiusaamis asioista :/
On kiusattu koko alakoulun ja yläkoulun ajan henkisesti tosi pahasti. Haukuttu pahimmilla haukkumasanoilla mitä on. Edelleen kiusataan mutta olen säästynyt viiltelemiseltä vaikka kiusaaminen sattuukin koko elämäni ajan pääni sisällä. Tämän takia en ole itse kiusannut ketään koska tiedän paljon se sattuu koko elämän ajan luultavasti. Melkein joka yö itken itseni uneen. Paras video jonka oon nähnyt kiusaamisesta, sait 15v tytön itkemään. Kiitos eetu :3
Ja itse en ole ikinä alentunut kiusaajien tasolle, eli en ole koskaan kiusannut ketään!! Se on vaan aina ollut iha selvä asia ja tietysti kun on jo 1 luokasta asti kiusattu niin, sen on nähnyt mitä se on ja tajunnut sitä kautta ettei se tunnu kivalta ja sellasta ei vaan kuulu tehdä! Mun mielestä jokaisen ihmisen kuuluu antaa olla rauhassa eikä joutua kiusatuksia.. Hyvä ohje on se, että kohdelkaa muita ihmisiä, niinkuin haluaisitte itseänne kohtaan kohdeltavan!
Mua on kiusattu 1 luokal, kun sain silmälasit, nii kaikki pojat haukkku huoraks ja rillipöllöks.
Silmälasit on söpöt, ne ei vaan uskalla kertoo totuutta ;)
Tiltu Maaria heh mul o ollu lasit jostai 4 vuotiaast asti ja yks kerta joskus 3 tai 4 luokalla nii mun lasit sit hajos ja jouduin menee kouluun ilman niitä :D kaikki sano mua kiinalaiseks tai pikkusilmäks koska no... kaikki oli varmaa tottunu siihe et mul on lasit ja mun silmät näyttää erilaisilt ku mul on lasit pääs ... ei se sillee kyl kiusaamista ollu tai ei se must ainakaa silt tuntunu koska olin samaa mieltä niitte kaa .... o.o :DD XD
Tiltu Maaria Kauan sitten oli eräs juttu kun yksi tyttö sai silmälasit ala-asteella ja häntä haukuttiin ja hänelle naurettiin jne jne, sitten hän hankki piilarit kun teki jotain pientä kesätyötä tms, jälkeenpäin suurinpiirtein lukiossa tms. tyttö oli lähdössä bileisiin kaverinsa kanssa ja häneltä oli piilari hukassa, tietenkin 'rajatun näön' vuoksi ei voi lähteä koska voi sattua ja tapahtua, sitten kaveri keksi 'eikös sulla ole laseja?' tyttö sanoi että on mutta ne ovat rumat, kaveri sanoi että laitaa ne katotaan nyt miltä ne näyttää.
Noh, tyttö otti lasit esiin ja laittoi silmille, sitten kaveri sanoi 'säähän näytät hyvältä' eli siis lasit tekivät hänestä jopa paremman näköisen, menivät bileisiin ja käänsi kunnolla katseita.
Kyllähän sitä jonkin verran voi 'hävetä' että on lasit mutta se on kuin diabetes tai vastaava, aikoinaan ala-asteella luokkalaisella oli diabetes ja hän joutui juomaan trippejä vähän väliä ja mitata sitä verensokeria jne, jotkut olivat kateellisia tuohon trippi juttuun asti.
Joillakin on silmälasit luonnollisesti huonon näön takia tai sitten voi olla jokin sairaus tai allergia, kyllä jokaisella on aina jotakin ja kuten tuolla ylempänä lukee niin kyllä ne silmälasit tytöllä on ihan söpöt.
***** joo niitä tarvitsen :)
juuri niin Eemeli Kinnunen meijän luokkalaiset näköjään ties, tai sit ei tienny, vaan oli kuullu jostain isommilta sen sanan.
koulu kiusaaminen on rikos
meijän luokalla on yks tyyppi joka sanoo että sitä kiusataan. se menee ärsyttää tyyppejä jotka suuttu helposti ja sit sitä tönästään, ja kohta kuuluu "tappo yritys"
Kiitos tästä. :)
mua kiusattiin 2luokalla ja mä aloin sit kiusaa sitä mun vanhaa kiusaajaa ja nyt ollaan parhaat kaverit
Asiat muuttu
U
sen nimi on eetu
TIITUS Viik luulenpa Eetu nimen olevan lempinimi
minua aletiin kiusata kolmos luokan keväälä kun menin eritysluokaan enkussa ja nyt kun oon kutosella se kiusaaminen on jatkunut vieläkin.Rehtorin puhuteluiden kautta,koulun kivakoulu ryhmän kanssa.Mikään ei oo toiminut.Minua kiusaa yksi tyttö ja poika jotka on sieltä e-luokalla.Kiitos ne jotka on lukenut ja ymärtänyt
Voii ootpas ihana :33 mua on kans kiusattu tosi mont vuotta, sit se loppu ysillä, toisaalt heti ku mun tyyli vaihtu nii saan kuulla haukkui siit oikeestaa joka päivä, ainaki mun blogissa. Nettikiusaaminen on yhtä hirveää ku livenä kiusaaminen.
Onks joku viel tääl 2017
kiusaaminen on just kivaa eikö?
mm
Ei -,-
Ei
Oon nyt kolmosel. Meen syksyllä neloselle. Mua on kiusattu ja oon myös ite kiusannu. Kiusaaminen alko eskarista, ja se kiusaaminen oli lähinnä sellasta et musta juoruttiin aika paljon pojat haukku ja näin. Sit me muutettiin, olin siis uusi koulussa, ja ekalla ei ollu kiusaamista niin paljoo ja mul oli yks kaveri jonka kanssa mä vietin tosi paljon aikaa. Kakkosel me muutettiin taas, olin uusi. Kakkosel aloin ite kiusaamaan yhtä poikaa, yksin kiusasin. Se sama poika on mun luokalla, ja tulee olee nelosel mun luokal myös, luultavasti. Oon tosi pahoillani siitä et mä oon kiusannu tätä poikaa. Mut nyt mun kaverista juorutaan toodella paljon. Oon yrittäny kertoo siit mun kaverin kaa opettajille ja koulunkäyntiavustajalle, kukaan ei kiinnitä asiaan huomiota, eikä sille tehdä mitään. Tuntuu pahalta mun kaverin puolesta.
Mua ei oo kiusattu kunnolla mut ku mul on syntymämerkki silmän alla nii yks kutonen kiusas mua suunnilleen näillä sanoilla " _Mikä toi sun silmän alla on?_"
Toosi kiusallisella äänen sävyllä ja hei mä olin YKKÖSELLÄ ja se jo KUTOSELLA. Sit joskus vähän jotku muutki mut ihan sama ei se oo iso juttu. Ja muutes mun mielestä en oo kiusannu ketään ainakaan tahalleen enkä koskaan haluis. Kiva ku teet videoita tälle aiheelle ❤️
Onks sun oikee nimi Edward?
Ei ole :)
se o kalervo
Se on eemeli :D
Edwin?
Aki Heinonen Ei oo mikää näistä:D
Kritisoiminen ei automaattisesti tarkoita kiusaamista, vaan ne ovat kaksi eri asiaa.
neuteredLee ulkonäön arvostelemine tai jonku taudin tai jonku takii vittuileminen ei oo kritisointii vaa kiusaamist ihmisen kunnianloukkaus
Ei teistä, mut mistä tiedät että se toinen ei siitä ota itseensä? Ei sitä koskaan tiedä, joten jos läppä tosiaan ei oo täysin harmitonta jonka kaikki osapuolet ymmärtää vitsailuks niin ne on varmaan ihan syytä jättää sanomatta. :)
Mie olen kiusannut esim en puutu kiusaamiseen mutta yleensä puutun mut en ikinä menis väliin koska olen kiusattu siksi sanon siitä aikuiselle mutta siis kiusattu vuosia eskarista asti tähän päivään ei tunnu kivalta ja kiusaajiin kuuluu myös perheen jäseniä ja se ei ole sellasta perus ärsyttämistä vaan haukkumista huutamista ei kivaa koululaiset kiusaa kaverit kiusaa :/ ei kivaa ja kaikki tämä ei ole oikein vaikka en ole ”normaali” mukamas toivon että kukaan ei kiusaisi! ❤️❤️
en tiiä miks kiusasin ): UIJUMA OON NYT IDIOOTTI SAANKO MITALLIN WUUUHUHUHUHUHHUHUHUHU
miksi Eetu on kiusannut? TÖRKEETÄ ASIATONTA TÖRKEETÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
*Miksi kukaan on ylipäätään kiusannut?*
Eetu sano et se on häpeissään siitä kun se on kiusannu!!!!!!!!!!!!
Minua on kiusattu 1.luokasta asti ja loppu 9.luokkaan asti. Minua kiusattiin aika paljon ala asteella. Ylä asteella minua kiusattiin jonku verran enemmän joka myös häiritsi minun opiskeluani. Ylä asteella yks minun luokalla yks jätkä aukoo päätä mutt en välitä siitä paskaakaan ja joskus auon päätä sille takas :). Tuntuu kyl vähän hyvältä ku auon päätä takas sille, jotkut kiusaajat ovat tulleet minun kavereiksi ja olen ylpeä kun jotku ovat lopettaneet minun kiusaamisen. Olen jutellu näistä paljon muitten kanssa. Hyvä video :)
Meillä oli joskus ala-asteella semmoinen noin 10 tytön porukka, jonka kaverikuvioista ei kukaan ollut selvillä. Aina jotakuta vihattiin ja pari tyttöä eivät koskaan tulleet toimeen keskenään, kaikki roikkuivat yhdessä vain, koska olivat jonkun porukan henkilön kavereita ja siitä se verkko sitten muodostui. Siinä ryhmässä puhuttiin aina pahaa selän takana, esitettiin toisten kaveria tai esitettiin muiden nähden, ettei olla kavereita vaikka ollaankin ja valehdeltiin muille päin naamaa. Eli periaatteessa siinä vain kaikki kiusasivat toisiaan. Välitunnilla vessassa syntyi kerran jopa tappelu minun ja yhden toisen ryhmän tytön välille, ja paras kaverini sattui olemaan salaa myös vihaamani tytön bestis. Lopulta paras kaverini ei enää jaksanut salailla minulta kaveruuttaan vihamieheeni, ja he alkoivat yhdessä puukottamaan minua selkään. Kaveri esitti yhä kaveriani, mutta varasti salaa tavaroitani ja käytti vain hyväkseen sitä, että sai lainata minulta merkkivaatteita. Kaikki siinä ryhmässä kiusasivat jotakuta, eikä kenellekään lopulta jäänyt ryhmästä hyvää mieltä tai kavereita sen hajottua kutosluokan lopulla.
Lyhenne "keskiviikon selitykset" sanalle :-)
Uudessa koulussa sitten kiusaaminen jatkui. Minulla oli talvella 5.luokalla untuvatakki joka luonnollisesti sai minut näyttämään isommalta, ja toiset oppilaat keksivät nimitellä minua teltaksi koska takki näytti isolta. Onneksi nyt minulla oli jo uusia kavereita. Hetken kiusaamista kestäneenä, aloin purkaa pahaa oloa kiusaamalla ns. minua heikompia (josta en ole ylpeä) kiusaamani henkilöt kertoivat minusta opettajalle, ja puhuttelussa kerroin minun kiusaamisesta. Itselleni ei ole jäänyt arpia.
pakko myöntää olen kiusannut joitakin henkilöitä ja kadun sitä.Minua on taas kiusattu siitä että mun iskä kuoli ku olin 3:lla... esim jotku tuli päin naamaa sanoo et mees nyt isäs luo...ainii eihän sulla oo isää sit se kiusaaja alko aina nauramaan....sit mua on kiusattu joskus ku olin vissiii 1-2lk siitä ku mul oli R-vika sitt mua on haukuttu ja yms... mutt ite siis todellaki kadun sitä että oon kiusannu joitakin jos pystyis vaan kelaamaan taakseppäin nii tekisin sen ja en edes alottais sitä kiusaamista.
Jusst.. Hävettää miehisyyden puolesta, jos vaan voisin pyytää anteeks koko mun miesrotuni säälittävyyden puolesta niin sen tekisin. Ei tollanen oo oikein, ei sua eikä ketään muutakaan kohtaan. ootko kertonut tosta kellekään? Tee se jos et ole.
Sä oot Iha hirveen kannustava ihminen ☺️
Mun kiusaaminen lähti siitä, kun ala-asteella jouduin vaihtamaan pienemmästä kyläkoulusta (noin 30hlö kaiken kaikkiaan) isompaan noin 150 ihmisen kouluun. Well, uus ujo tyttö, hiukan pullukampi kuin muut, siitähän saakin sit hyvän silmätikun. Paljon paskaa niskaan sen 3v ajan ala-asteella. Yläasteelle mennessä tilanne senkuin paheni. "Tautipesäkkeenä" kohtelu oli jokapäiväistä, pojat heitteli toistensa tavaroita mun päälle, ja omistaja onki omaisuutensa mahd. kaukaa. Niin paljon on käynyt etten kaikkea viitsi edes alkaa kirjoittamaan. 4-9 luokkien ainakana tapahtunut kiusaaminen tuhosi mun itsetunnon täysin. Kasiluokka oli kurjinta kiusaamisen päälle tulleiden perheenjäsenten menettämisen takia. Nyt amiksen viimeisellä vuodella ja edelleen se itsetunto on pohjamudissa, mutta pikkuhiljaa ylöspäin :) Kiusaaminen loppui siihen kun lähdin kauas opiskelemaan peruskoulusta. Nyt kun valmistuminen ja oman elämän aloittaminen on joka päivä lähempänä, tuntuu että eiköhän jatkossa ole enemmän ylämäkeä edessä :3
Ihan mahtava mies oot.. ''Jos sä oisit mun en vois muuta enää toivoo'' :)
Yks mun "kiusaamistilanne":
Oli talvi, oon menossa musiikin tunnille naulakoiden kautta. Mun yks kiusaaja ottaa mun hanskan:
(Kiusaaja ottaa hanskani ja heittää toiselle tyypille)
Minä:NYT ANNA SE TÄNNE !!!!!
Kiusaaja:(toiselle kiusaajalle)
- okei anna se sille
Minä: 😎😎
Tämän kyseisen kiusaajan kanssa ollaan hänen vanhempiensakin kanssa puhuttu ja kiusaaminen on ONNEKSI loppunut siihen. Silti silloin tällöin kuulen hänen suustaan pientä ivaa mutten vaan välitä. Tiedän että pahimpiakin tapauksia on ja jos sinua kiusataan älä jää asian kanssa yksin. Minullakin on joskus ollut erittäin itsetuhoisia ajatuksia ja joskus jopa harkinnut elämäni päättämistä tällä planeetalla. Silti, hengissä olen, ja onneksi minulla on minulle erittäin tärkeä hoitoponi, 3 gerbiiliämme ja ihanat ystävät tukena❤Älä pelkää puuttua kiusaamiseen tai pyytää apua jos sitä vain satut tarvitsemaan. Kiusaaminen on rikos ja erittäin väärin, ja se pitäisi kaikkien ymmärtää.
itseäni on kiusattu koska olen ollut aina kaikkia luokkalaisia vuoden nuorempi ku hyppäsin eskarista suoraan 2. luokalle. voisin sanoa että ei niinkään ala-asteella mutta koko yläasteen ajan jouduin kuuntelemaan kuittailuja siitä että miten pentu oon ja vähän jotain fyysistä väkivaltaa koska olin myös pienikokoinen. veikkaan, että siitä on jäänyt pysyvä motivaatio treeniin, nyt olen fyysisesti ihan hyvässä kunnossa (34 leukaa) vaikka olen ehkä vähän pienempi kuin muut. loistava video! :)
Mä sain 1lklla mun vaarilta repun ennenku olin menos sille ekalle luokalle ja mul oli tai on vieläkin mun paras kaveri joka asuu mun naapurissa ja me nähää aina aika paljo, nii mee kuljettii se 6vuotta kahestaa kouluu ja sen jälkeekii nii pari sellas kolmos luokkalaista jotka väitti olevansa nelosel, ne vaa aina koulu matkal tulee riepottelee ja talvel antaa lumipesui ja ne rikko sen mun vaarin repun koska se oli mun eka reppu ja sil oli sillail tunne arvoo ku sain sen vaarilta... ja mul oli vissii 3kertaa musta silmä ku se yks niist löi mua ilman syyrä välil ja en koskaa viittiny kertoo siit ja sanoin aina et mä törmäsin tai kaatusin mut sit mun iskä kerran näki sen ja meni välii ja se loppu mutta just se sama "jengi" on menny tohon meidä lähikaupalle muutamaks tunniks istuskelee joka päivä ja huutelee mulle ja on aina aika kuumottavaa mennä siitä ohi.
Tällä hetkellä mua kiusataan, mun luokalla on pari tyttöä jotka koko ajan tekee jotai, mulle, mun tavaroille, yms. Aina saa varoa että mitäs seuraavaksi. Mun luokalla ei ole ketään mun sellasta edes hyvääkään kaveria, joten tunnit on siis täyttä sontaa, mua ei varsinaisesti haukuta tai sillee, tai siis ne sanoo hikeks, mut siis se on iha älytöntä, koska mä otan sen kohteliaisuutena(sillä ala-asteella olin aika huono koulussa) Haluisin vaihtaa luokkaa,mut eihä se mitenkään, onnistu. Siks ootanki aina välkkää et saan nähä ne mun oikeet ystävät ja kaverit. Mun luokalle on kyllä sellanen joka oli ennen mun paras ystävä mutta sitte meni välit poikki, ja siitä se sitte alko.En mä siitä sillee välitä, mut kyl se niiku itsetuntoon kuitenki vaikuttaa.Aika sekava mut tässä nyt vähä sekavassa tilssa olenki, koska väsyttää aivan s**tanasti. Se alentaa mun itsetuntoo, mut eise mun mailmaa kaada m´ny iha kertaheitol.
minua oli kiusattu ala-asteella välillä. ite kiusasin välillä 4-luokalla. mut onneksi ne tapahtu kauan sitten. olen nyt 18v opiskelija ja kiusaaminen on ehdottoman väärin.
Mua on kiusattu lähes koko elämäni ja lähinnä verbaalisesti (ulkonäöstä ja pukeutumisesta, puheesta, luonteesta jonkun verran). Enää en ole millänikään, (päinvastoin olen piruuttanikin provosoivan näköinen) mutta teinivuosina olin rikki ja itsetuntoni oli lähes olematon. Pelkäsin sosiaalisia tilanteita ja olin todella masentunut. Olen itse kiusannut aikuisiällä yhtä ihmistä, eikä siihen mitään kunnollista syytä ollutkaan. Mulla oli itsellä paha olla, ja purin sen sitten vaan toiseen ihmiseen. Olen pyytänyt anteeksi, ja jossain määrin myös saanut anteeksi. Hävettäähän se vieläkin, mutta enää ei auta muuta kun olla parempi ihminen.
+SuperCrazy kun vaihoin koulua kolmos luokalta nelosluokalle sain uudesta koulusta paljon ystäviä ja siellä oli alussa kivaa. Mutta hyvän mukana tuli myös pahaa..... erästä nimeltämainitsematonta henkilöä olivat samat henkilöt kiusaanneet jo ykköseltä asti. Kun ryhdyin puolustamaan häntä minuakin alkoivat samat 5/6 luokkalaiset kiusaamaan(nykyään vain 6-luokkalaiset onneksi :) ). Sen jälkeen alkoivat muutamat omaltakin luokalta(etenkin tytöt) ns."ignooraamaan" eikä se tuntunut kivalta. pieni kutosten kiusaus on jatkunut sekä ystävääni, että minua kohtaan. MIETTIKÄÄ!
sää oot tosi asiallinen jätkä ku teet kaikkii tämmösii videoit. Ja mua on kiusattu koska oon joittenki mielestä erilainen. Eihän kukaan voi olla samanlainen. Kaikki ketkä kiusaa kannattaa lopettaa se koska myöhemmin teitä vituttaa se!
On nelosella ja en kiusaa ketään hyvä video ja hyvä että puhut tämmöisistä asioista
Mua on kiusattu 3 vuotta, tulin neloselle meijän kouluun ja sit tutustuih yhteen tyttöön (sanotaan nyt vaikka että se oli Leena.) Sitte meistä tuli bff:ät. Mut sit se alko vittuilemaan, kyseli et miks oon kokoajan vaa sen kaa yms. esitti et ' ei oo mitää välii oonko sen kaa vai en' sit kerran tutustuin yhteen toiseen kivaan tyttöön (se on vaik Susanna) ja aloinki olla sit sen kaa enkä sen Leenan. Mut sit Leena alko juoruilla musta kaikkee ja kiusaamaan mua. Se puhu jopa Susannan sen puolelle, ja ne alko sit yhes kunnol syrjii mua. No sit Leena alko kiristää rahaa, mut menin puhuu sit mun vanhemmille, ja ne sano meijän opelle. Me käytiin sit puhutteluissa ja pyytelin anteeks et jos olin tehny jotain, ja no sit Susanna oli taas mun kaveri ja meistä tuli sitte besut, mut sit on tapahtunu kaikkee paskaa, mut en ny täs viitsi julkistaa niitä ettei tuu taas lisää ongelmii, mut nykyää oon Leenan kaa iha ok väleis ja Susannan kaa sillee nii ja näi
Kyllä ite pakko sanoo nuorena naisena mitä yläaste ajoilta muistan, niin aikamoista meininkiä se kyllä tyttöjen keskuudessa oli. Tytöt osaa nimenomaan henkisen väkivallan. Itelläni on poikien kiusaamisesta sellanen mielikuva, että pojat sanoo päin naamaa asiansa ja vetää turpaan, mutta tytöillä se on enemmänkin kieroilua ja valtapeliä, tosi pahasti selän takana puhumista. Tottakai se nyrkin isku lärviin tekee kipeetä, mutta henkisestä väkivallasta jää kauaskantoisemmat arvet. Asia video sulta!:)
olen itse 13vuotta vanha ja kuudennella luokalla ja minua kiusaataan. Aluksi kiusaaminen oli vain nimittelyä ja sitten se siirtyi fyysiseen ja neljännellä luokalla minulta varastettiin tavaroita ja nykyään syrjitään ja varastetaan nimitellään potkitaan ja lyödään. Nykyään jopa olen koulusta pois ja itken kotona yksin ja mietin kenen kanssa saisi olla ulkona ettei kiusattaisi ja miten sen kiusaamisen saisi lopetettua.
Kolmannella luokalla olin "kiusattu", siis sellaista pois jättämistä jne. Ei ollut mitenkään kivaa istua hiekkalaatikon reunalla 45 minuuttia, kun muut luokkalaiset tytöt hyppi parihyppyä hyppynarulla. Parihypyn sääntöjä en jaksa ruveta latelemaan, mutta sanotaanko näin, että siinä pitää olla pari, eikä kukaan (edes oma sisko!) tietenkään halunnut olla parini. Joskus kävi mielessä käydä mottaamassa jotain naamaan niin että veri roiskuu nenästä, mutta olen aina hillinnyt itseni ja tyytynyt osaani. Saatan tietää pari syytä syrjimiseeni:
-Minulla on silmälasit
-Olen aina ollut muita pitempi, kolmannella 150cm
-En ole kovinkaan liikunnallinen
-Menestyin hyvin koulussa
-Joskus toisella luokalla menetin pinnani herkästi, harmi vain opettajien kanssa
Syyt eivät ole hyviä, mutta minkäs sille voi. En ollut kovinkaan rohkea, pikemminkin ujo ja hiljainen, minkä vuoksi en uskaltanut kertoa opettajalle. Surullista kyllä, kiusaajat eivät koskaan jääneet kiinni, mutta onneksi minulla on kaksi ihanaa ystävää, joista toinen asuu ihan naapurissa ja toinen ei kovin kaukana, ehkä 20 kilometrin päässä. Ja onhan minulla äitini ja isäni, jotka ymmärtävät jos mieltäni painaa jokin. Mutta en toisinaan uskaltanut kertoa aina heillekään, joka on todella kurjaa. Mutta nyt lakkaan pälisemästä, ja pyydän, vastatkaa joku tähän kommentiin. Kiitos!
Jatkan nyt, koska olen tällä hetkellä (olen siis 14) kokenut fyysistä väkivaltaa. Meidän lähellä on tosiaan eräs kauppa, jonne kaikki menee aina ostamaan karkkinsa. No, poljin siis kotoa sinne kaupalle. Pihalla huomasin maassa kympin setelin. Poimin sen maasta ja ajattelin pitäväni sen, joten kaivoin lompakkoni taskusta. Olin juuri sujauttanut setelin sinne, kun luokkalaiseni ja hänen jenginsä tulivat sinne.
"Se on meijän, anna tänne!"
Silloin sanoin jotain, mitä kaduin kaksi sekuntia jälkeenpäin.
"En usko että se on teijän, ennen ku todistatte."
Tietenkin ne hyökkäsi heti mun kurkkuun, ja tapeltiin siinä varmaan viisi minuuttia, kun se kaupan kassatäti tuli sinne ja vei meidät jonnekin takahuoneeseen. Se kysyi, miksi tapeltiin ja ne alkoi kertoa jotain satua siitä, kun ne oli tiputtanut setelin ja ne justiinsa oli poimimassa sitä, kun minä tulin ja vaadin seteliä niiltä, sanoin sitä omakseni. Sitten ne sanoi että se oli niiden, ja MINÄ muka hyökkäsin päälle, ja ne oli vain joitain viattomia uhreja. No, kun kassatäti sattui tuntemaan äitini, niin hän soitti sille ja kun se lopetti, se sanoi että minun piti lähteä heti kotiin. Sain kuukauden kotiarestia, en saanut mennä kavereille, enkä olla tietokoneella. En myöskään saanut karkkia, ja kun meillä on lauantain karkkipäivä, eli äiti ja isä ostaa kahden kilon irtokarkkipussin, niin sitten pikkusisarukset tuli mässäämään korvan juureen, enkä minä saanut mitään. Kaiken lisäksi minun täytyy nyt käydä kolmesti viikossa psykioterapeutilla, ja me keskustellaan kiusaamisesta ja sen haitoista. Se terapeutti on oikea lässyttäjä, ja kohtelee minua kuin kolmivuotiasta kakaraa. Tämmöistä paskaa elämäni on nykyään.
Olen joutunut kiusaamisen kohteeksi 6lk:sta lähtien. Suurimmaksi osaksi oli nimittelyä (sukunimestä väänneltiin kaikenlaista). Ala-asteelta lähdettyäni kiusaaminen alkoi olemaan sellaista että levitettiin kaikenlaisia huhuja ja huoriteltiin ilman mitään syitä. Nykyään kun sitä asiaa miettii niin tulee sanottua itselleen että ei se mitään, kaikkia huoritellaan nykyään teit sä mitä hyvänsä (miesten tapauksessa homotellaan). Mutta tulee huomattua että kun näkee edes yhden kiusaajan kaupungilla tai kokonaisen porukan niin käännyn ympäri ja lähden takaisin sitä reittiä mistä tulinkin niin nopeasti kuin pystyn ja menen kierto teitä minne ikinä olenkaan matkalla.
Tämä on pari vuotta vanha video, mutta vastaan silti. Olin kiusattu tarhassa ja ala-asteella, en koskaan kiusannut itse, enkä niin kykenisi oman taustani vuoksi tekemään. En ymmärrä miten kiusattu voi kiusata, kun tietää miltä se tuntuu. Netissäkin pyrin sanomaan asiani kohteliaasti ja ystävällisesti, vaikka kyseessä olisikin kritiikkiä. En koskaan hauku, vaikka minua haukuttaisiin. Puolustan niitä joita sorretaan, jos asiaan voin jotenkin vaikuttaa.
Oma tilanteeni on hyvä esimerkki siitä mitä kiusaamisesta voi seurata ja jokaisen joka kiusaa kannattaisi huomioida tämä. Olen nyt 18-vuotias, siitä on kuusi vuotta kun pääsin vapaaksi päivittäisestä latistamisesta. Yläasteella se jäi merkitseviin katseisiin ja sanoihin ja lausahduksiin, jotka muistuttivat ala-asteen pahimmista hetkistä. Ei siis ehkä suoranaista kiusaamista, mutta ikuista muistutusta. Masennus, ahdistuneisuushäiriö. En luota ihmisiin, pelkään, enkä kykene opiskelemaan tai tekemään töitä. Olen yrittänyt kaikkeni jotta pääsisin elämässäni eteenpäin, mutta väsymys tulee heti, paloin loppuun yhdeksännellä luokalla ja siitä on jäljet näkyvissä. Vähänkään suurempi rasitus aiheuttaa väsymystä joka voi aiheuttaa viikoksi parinkymmenen tunnin "yö"unet. En yksinkertaisesti elä ilman lääkkeitä. Jos yksikään kiusaajistani olisi lähestynyt ja pyytänyt anteeksi, olisin ehkä päässyt paremmin eteenpäin, mutta yhä jos näen näitä ihmisiä, ne merkitsevät katseet jatkuvat. Siis aikuisilta ihmisiltä! Ja aktiivisista kiusaajistani vain kaksi oli tyttöjä ja kymmenisen poikia (näillä tietysti tukijoukot jotka levittäytyivät ympäri koulun), minkä vuoksi en kykene suhtautumaan normaalisti miespuolisiin ihmisiin.
Kärsin jokapäiväisessä elämässäni siitä, että minua kiusattiin kaksi vuotta tarhassa ja noin kuusi vuotta ala-asteella, enkä luultavasti koskaan pääse eroon siitä tuskasta mitä ihmiset tuottivat, voin vain oppia elämään sen ja kipeiden muistojen kanssa.
Jokainen kiusaaja joka pyytää anteeksi on rohkea ja jokainen kiusaaja joka uskaltaa sanoa katuvansa ja olevansa pahoillaan, saa minun puolestani "anteeksi". En kanna kaunaa edes omia kiusaajiani kohtaan, vaikka edelleen haluaisin tietää, mitä he ajattelevat (ne joita en ole nähnyt vuosiin). Haluaisin melkeimpä joskus etsiä heidät ja kysyä miksi. Vieläkin olen sanaton siitä miten julmia lapset voivat olla ja kuinka sokeiksi opettajat voivat heittäytyä. Ottaen huomioon senkin, että osa kiusaajistani oli opettajia. Kaiken tämän kruunaavat tietysti ystävät jotka jättivät ja eräs jonka käytös oli aggressiivisuudessaan ja vihassaan kiusaamista itsekin, kun ottaa huomioon etten mitään väärää hänelle tehnyt.
Joka tapauksessa kiusaaminen voi jättää ihmiseen elinikäiset arvet ja niin se on varmasti omalla kohdallani tehnyt. Yhä kuuden vuoden jälkeen etenen päivä kerrallaan, mutta onneksi olen sentään löytänyt jostain itsetuntoni - en enää pidä itseäni hirveänä, rumana, läskinä ja inhottavana, vain siksi että minun sanottiin sitä olevan. Uskallan olla oma itseni ja luottaa edes omaan perheeseeni.
Kiusaaminen on aina vakava asia ja haluaisin opettajien ja oppilaiden tajuavan sen, ihan jokaisen ihmisen. Meillä on koko perhe kärsinyt koulukiusaamisesta, mutta yksikään meistä ei ole kiusannut. Jos saisin mahdollisuuden voisin mielelläni puhua oppilaille kiusaamisen vaikutuksista ja siitä, mitä se todella käytännössä voi merkitä ja miten paljon kipua se voi ihmiselle tuottaa.
Itsehän kiusasin sen takia, koska itseäni oli kiusattu niin paljon ja se oli ainoa tapa saada huomio pois itsestä ja muiden huomio uuteen kohteeseen. Ja myös vähän purkaakseen omaa pahaa oloa. Ja itseäni on kanssa nimestä kiusattu niin paljon, etten halua sanoa sitä uusille ihmisille. Myös itsevarmuus on tietyissä tilanteissa aika heikko. Tosin hyviä puolia kiusaamisen kohteena olemisena on ollut se, että on tavallaan kasvanut sen takia, ymmärtää paremmin asioita ja on kärsivällisempi.
toi alku on niiin paras!! :D aina ku nään tän videon jossai sivupalkissa nii pakko tulla kattoo vaa toi alku :D piristää mun päivän :)
Itse en muista ainakaan, että olisin tähän ikään mennessä kiusannut ketään, päivastoin tulen kaikkien kanssa toimeen. Mua kyllä kiusattiin amiksessa tai itse ainaki koin sen kiusaamiseksi. Olin käynyt amista noin puolitoistavuotta ja sitten yhtäkkiä mun luokkalaiset rupes jättää mut porukasta ja jäin yksin. Eikä mulle puhuttu. Paitsi kyllä mun asiat kiinnosti niittä jos esimerkiks koulussa sattu joku kurssi kusee tms nii heti tultii kyselemää että mitä ihmettä. Meni maku niihin ihmisiin. En vieläkään tajua että miks ne käyttäyty mua kohtaan niin...kuitenki koko ajan olin omaitteni enkä esittänyt mitään muuta kun olen. Motivaatio loppu vaiheessa heikkeni opiskeluu kohtaan aika rajusti mutta silti kunnialla kävin amiksen loppuu. Työharjottelut oli ihania aikoja, sai olla erossa niistä ihmisitä joista oikee huokus se että ne ei tykkää musta. Lopulta totuin siihen yksinolemiseen, eikä se niin kamalaa ollut. Harmi vaan että työskentely hallitunneilla ko. ihmisten kanssa oli aika vaikeeta kun mua ei otettu mukaa mihinkää tai ne ei antanu mun osallistuu.
Eetu Eetunen kiusaaminen on jatkuvaa. Se ei ole kiusaamista jos kerran haukut jotain esim. videota :)
Mun mielestä sun hiukset on mahtavat :) Väri on hyvä ja varsinkin ''muoto'' sun hiuksissa on hieno :)
minua on kiusattu, mutta entinen kiusaajani on nykyään hyvä ystäväni. itse pakenini toiselle paikkakunnalle,sitten palasin ja tästä ihmisestä tuli mun est friend. kyllähän se jäi vaivaamaan mutta olemme keskustelleet tämän henkilön kanssa asiasta ja olemme saaneet asian sovittua. sekä tiedän että hän on todella pahoillaan siitä mitä tapahtu ala-asteella... kaikki hyvin loppu hyvin
Oon kiusannut muutamiakin oppilaita ala-asteella kun olin kutosella. Olin niin nössö että kiusasin jopa 3-4 luokkalaisia. Kiusaaminen saattoi johtua siitä, että isoveljeni kiusasi minua usein ja haukkui mm. Homoksi... Joten jollain tyhmällä tavalla halusin kanssa varmaan tuntea itseni isoksi muiden silmissä. Tuo on minun tarinani ja tällä hetkellä olen 7 luokalla.
Ite oon 10 vuotias tyttö. Oon koulukiusattu ekalta luokalta asti. Ekalla luokalla meillä oli koulukummit. Mun koulukummi Petra, ja sen paras kaveri Aino, joka oli mun parhaan kaverin koulukummi, kiusas mua. Aino ja Petra kiusas mua ekalla ja tokalla luokalla. tokan luokan lopulla, mun luokkalaiset Kalle ja Markus alko kiusaan mua. Se jatku kolmannen luokan kevätlukukauden alkuun asti, jolloin Aleksi, eli niitten BFF ihastu muhun ja me oltiin yhessä noin puolvuotta. Nyt nelosen alussa Allu ei enää halunnu olla mun kaa ja aloin Ronin kaa. Nykyään mun entinen paras kaveri Mira kiusaa mua ja paljastaa salaisuuksia ja valehtelee. Allu, Maagu ja Kalle kiusaa mua ja Ronia. Nykyään meijän luokan tytöillä (myös minulla) on myös ongelmia ja pukeutumisessa ja haukkumisen pelossa. Me pelätään, että meitä kiusataan meijän ulkonäön vuoksi. Näin murrosiän kynnyksillä myös meille tulee muuta pelkoa, ja meitä tyttöjä kiusataan siis ulkonäönkin vuoksi. Pelkään nykyään mennä kouluun, ja nyt kun koulun taas jatkuu mulle tulee stressi kohtauksia, välillä migreeni kohtauksia ja kova masennus. Tää teksti on varmaan tosi sekavaa mutta yritin selittää mun kiusaamishistoriaa.
Mä on kiusannu yhtä tyttöä, koska mua oltiin kiusttu ja mä en halunnu olla yksin kun meijän kaikki luokan tytöt oli yhdessä porukassa. Mä olin vaan siinä sivussa ja esitin olevani mukana, mutta lasken se että en kertonu kenellekkää ku ne haukku häntä seläntakana. Minä tiedän et se kiusattu ties et mä en ollu sillee mukana. Onhan se kiusattu mun kaveri nyttenki vaikka siittä oli alle vuos, koska yläaste. Mie katkasin välit kiusajii yläasteel (vaihoin kaverit, koska en halunnu olla kiusaja)En kiusannu ees mutta se tuntu ihan kauheelta. Lopettihan kiusaaja sen ku mä lopetin nii kaikki muutki lopetti nii sil ei oollu tukijoukkoo et ei ollu järkee jatkaa. Vaikka ei siinä ollu missään mittää järkee. Minua kiusattiin viis vuotta ja sitä toista n vuos. Mä tiedän et sitä ei ois sanu tehä vaikka mua kiusattii(mut halusin kostaa kai?) Mut tässä oli toosi lyhennetty versio siittä miun kiusaanisesta.
Ihanan fiksu video! Siis toivon todella, että joku näiden kautta älyää just ton anteeks pyytämisen ja sen, että miettii pari minuuttia ennenkun toimii. En nyt tiedä voinko sanoo, että mua ois kauheesti kiusattu, mutta itelleni on jääny tosi paljon mieleen kummitteleen juurikin se kun ala-asteella tytöt/pojat ignooras mut täysin, ja usein istuskelinkin koulun syrjäsimmässä vessassa itkemässä. En tiiä ollenkaan, että tästäkö ujouteni ihmisten johtuu kanssa, saattaa olla että silläkin on osansa.
Eetu vaikka tää onkin vanha video mutta haluan sanoa vaan että mua alettiin kiusaamaan 1 luokalla kun mulla oli astam ja r:ä vika ja on kyllä molemmat vieläkin mä oon nyt 8 luokalla ja vasta 7 luokalla kiusaaminen loppu ja kaikki ne kiusaajat on mun parhaita kavereita joten ei munkaan lapsuus mitenkään helppo ollut minullakin on sen verran pahan laatuinen astma että jos minä kylmässä oon liian kauan niin mä en saa henkeä ja jos mä teen monta tuntia putkeen jotain raskasta korjaus työtä kuumassa ilmassa niin mä en saa silloinkaan henkeä ja seonnut jotenkin rajoittanut minun elämää kun olen maatilalta kotoisin niin se on joskus vaikeaa mullekkin anteeksi nyt kun en laittanut pilkkuja ja pisteitä mutta olin puhelimella kirjoittamassa tätä tekstiä niin ei nyt oikeen huvittanut
silloin kun elettiin vielä aikaa, jolloin käytin messengeriä, joku tyyppi lisäsi minut sinne, hän sanoi "olet niin iljettävä ettei kukaan ikinä tule rakastamaan sua." myöhemmin selvisi, että henkilö oli kiusaajani kaveri, joka nimettömänä tuli hänen lähettämänään haukkumaan minut maanrakoon. en unohda tuota lausetta koskaan ja se on satuttanut minua niin syvälle, että uskon siihen nykyään itsekin.
100% Totta, todella hyvin puhuttu. Itseäkin kiusattu 3,5vuotta tähän mennessä.
Laitan vähän myöhässä. Tässä tapauksessa olin 1-2lk. Mua syrjittiin, ja yritin olla kaikkien kaveri. Mua ei ees huomioitu. Mua vaan kohdeltiin kun ilmaa ja seurauksena olin aina yksin. En uskaltanu kertoo kellekkään, sillä olin ujo. Kotona olin yhen näistä kaa. Se kerran sitten haukku mua kotona ku oltiin kahestaan. Musta tuntu että musta puhuttiin pahaa selän takana. Vieläki tuntuu silti että musta puhutaan pahaa selän takana. Se yks kaveri hommas mulle vaikeuksia. Mua eilen vielä haukuttiin tyhmäksi, ja pelkään että tää kiusaaminen alkaa. Oon nyt siis 5lk. Siitä jutusta jäi hirveet arvet ja en uskalla luottaa keneenkään. Oon sisäisesti heikko, vaikkei se ulospäin näy. Mä en tiiä kiusasinko kerran tätä henkilöä, joka mua on kiusannu. Sen mukaan kiusasin, joten pyysin anteeksi. Mä vaan ehkä halusin kostaa. Tuntuu tosi vaikeelta unohtaa nää jutut
Kun ite menin ykkösluokalle, olin ujo, hiljainen ja melko kiltti. Olin aluksi kaikille ystävällinen ja toivoin että myös minulle oltaisiin. Olin väärässä. Minut useimmiten jätettiin ulos porukoista ja esim:ryhmätöistä. Nyt kun ykkösluokasta on lähes 10 vuotta aikaa, olen nykyään täysin erilainen. Olen nykyään negatiivinen ja vakava. En ole enää lainkaan sitä mitä olin joskus.
+Tony Montana 😕
Ite oon syyllistyny kiusaamiseen sekä kiusaamista sivusta katsomiseen. Kiusaamistilanne oli väärinkäsitys, kaikilla ei ollutkaan niin hauskaa kun luultiin. Peruskoulu oikeestaan hurahti ohi vastaavia tilanteita sivusta katsoen, sääliä löyty kun älyä ja rohkeutta tarvittiin.
Itseä kiusattiin koko ala-asteen läpi sekä henkisesti, että fyysisesti. Olen jo kiusaajilleni antanut anteeksi, koska ei se auta elämässä eteenpäin menemistä, jos tällaisista asioista jää vihoittelemaan ja kiusaaminen ei ole jättänyt minuun minkäänlaisia pitkäaikaisia vaikutuksia.
kuule eetu sun hiustenväri on IHANA just ku se on erilainen ja puhut asiaa, respectit (Y) :D
meidän luokal on yks pulleahko joka aukoo päätäsä ja on open lellikkipentu. minä ja pari muuta saahan aika ämpäri kusta niskaa sen pellen takia sit tämä hakkaa porukkaa ja kiusaa myös pienempiä mut ei enää nii paljoo koska kävi niin että tuli otti rinnuksista mua paukasin turpaa ja naps kiusaaminen siltä pelleltä. se loppu siihe josta olen tyytyväinen mutta en kuiteenkaan täysin koska kumminkin laukasin sitä turpaan... mut nytte on asiat paremmin kun ei enää auo päätä jä kiusaa meiän luokkalaisii jos olen paikalla:)
oon 12 vuotta mun vanhemmat on eronnu mun ollessa n.2v sit mua on aina syrjitty ja kiusattu. Enimmäkseen henkisesti, mutta myös fyysisesti sitä kesti ehkä 3-4 vuotta sen jälkeen se oli erityisen raskasta. Nyt lasken päiviä että yläaste alkaa ja saan vaihtaa koulua. Kiusaaminen on jättänyt minuun valtavat arvet, en vieläkään ole vapaa kiusaamisesta. Riitelen paljon isäni ja tämän naisystävänsä kanssa. En halua kostaa. En halua myöskään pitää yhteyttä kiusaajieni kanssa. luokallani minulla ei ole aitoja ystäviä.
Naisilla on opittavaa meistä! :D
Joo, oon iha pikkusen myöhäs... mut joo, Muistan ku mua kiusattiin silleen et hakattiin keskelle koulun pihaa, naamassa vieläkin arpia, kun ne hakkas kepeillä, repuilla, yms. Ja naama, kädet ja kaulasta alaspäin oli ihan veressä. Kun nokka oli auki, otsassa haavoja leuvassa, haavoja kurkussakin on VIELÄKIN pieni arpi yms!
Vaikkei nyt liity mitenkään tähän mut saaks kysyy missäpäin Vantaata asut ja mitä kouluja kävit ala / yläasteella?
7-luokalla oli semmonen kiusaamistapaus missä kiusattiin parin kaverin kanssa vähän erilaista tyttöä. Sitä jatku jonkun aikaa kunnes henkilö kertoi opettajalle. Juttu selvitettiin, ja enään ei ole mitään erimielisyyksiä, kavereiden kanssa ollaan todettua kuinka jonneja me oltiin kun kiusattiin harrastuksesta, ja siitä että henkilö oli bi.
Sori jos tää ei oo niin asiallista tekstiä mutta... Mä kerton miten saat loppumaan kiusauksen. 1. Sinun pitää kertoa jollekkin (Meijän koulus siitä voi saada jälki-istutoo) Se auttaa aivan erinomaisesti! 2. Jos sua kiusaa pienempi niin näytä että olet vahvempi. 3. Jos sua kiusaa vanhempi ja sä oot nopea ja pieni niin sä vaan juokset karkuun. (Toimi mun kamulla :D) Tässä muutama.
Kiusasin & kiusattiin kun oli seitsemännellä luokalla ja se loppu sitten siihen että kiusaajat kävi käsiksi ja sormi murtu. En murehi en välitä hävettää vaan ittee niin paljo se että mistä asioista on menny pahasti sanomaan ja tälleen että vaikka mua se sormenkaan murtuminen kiusaamisen takia ei oikee hetkauttanut niin joskus niitä muita saatto tosi vähänenkin asia mitä mä pahasti sanoin niin loukata tai jtn pahempaa.
Mun kiusaamine alotettiin jo esikoulussa ja sitä jatku ala-asteen loppupuolelle. Parilla spykologilla oon käyny juttelemassa. Yläasteella se ei ollu enää mitenkää pahaa se oli enemmäksee syrjimistä ja liikuntatunneil haukuttiin ja sellasta. Olin varmaa helppo kohde kiusaajille kun oon nii hiljanen ja ujo. Nyt käyn ekaa vuotta amiksessa ja oon tyytyväinen et pian pääsee muuttaa täält päin pois. Nykyään on tosi hankala puhuu ihmisille,luottaa toisiin ja on tosi hankala pitää itestään ja sellasta.