Nämä kommentit kommenttiosastossa on monesti videoissasi kanssa tosi hyödyllisiä👍 Tulee hyvää keskustelua ja vinkkejä. Kun aina haukutaan nykyaikaa ja tietokoneita niin ennen youtubea ei olis ollu millään mahollista päästä tällaseen tietomäärään käsiksi jossain kirjastoissa tai työmailla liikkumalla.
Monesti kommenteissa on se videon paras anti kun sieltä sattuukin löytymään se oikea hakusana tai linkki joka vie omia suunnitelmia eteenpäin. Siitä voisin antaa suunnattoman suuret kiitokset kanavani seuraajille! 😁👍
Hyvä video. Tehtiin aikoinaan vataavia palkkeja konehallin kattoon. Levynä oli 16mm vaneri ja reunoihin 2X3 tuuman puupalkki. Vanerisoiro sahattiin 5 tuumaiseksi. Koko palkin korkeudeksi tuli 9tuumaa. Homma tehtiin -80 luvulla, eikä silloin vaadittu lujuuslaskelmia eikä suunnitelmia. Käytössä oli vain halpaa purkumateriaalia. Siellä tuo on kestänyt nämä vuosikymmenet, välillä on lunta ollut päällä paljonkin. Tuollaisia liimattuja palkkeja kaverini on rakennelut. Liimauspuristimena on laatikko, mihin liimattavat lankut ladotaan. Päälimmäiseksi paloletkun pätkä, missä toinen pää on suljettu ja toisesta päästä tuupataan paineilmaa sisään. Laatikon päälle lukitaan vankka kansi. Sitten vain ilmaa letkuun ja odottelemaan. Toimii näppärästi ja puristaa tasaisesti.
Tuo Intrallam-palkki muistuttaa Pyhännän Rakennustuotteen kehityämää Titaniitti-palkkia. Siinä kahden kakkoskakkosten välillä on MDF- tai kovalevysyikale.
Voisit joskus tehdä esittelyn lypsykoneista ja maitohuoneen jutuista, isoveli oli juuri vienyt vanhan maitomittarin mittalypsyn mittaputken töihin insinöörinplanttujen ihmeteltäväksi, eivät olleet keksineet miten se toimii kun mitta-asteikossa oli lukema kilogrammoina. Joku 20 vuotta sitten meillä loppui lehmähommat, itse en koskaan niistä niin välittänyt 😥
Olen nähnyt semmosia kattotuolia/ Palkkia , jotka oli tehty peräkkäin ladotuista lastulevyistä, normaali vahvuisesta elikkä 12mm . Ylä ja alareunaan oli naulattu molemminpuolin normaalia raakalautaa 22×100, saumat oli missä sattuu. Kattokaltevuus oli levyihin tehty vain sahaamalla, elikkä harja oli 1200mm ja räystäältä n.800mm jänneväli oli n.8m pystysaumoja ei oltu kiinnitetty milläänlailla. Oli kestäny siiheasti varmaan kymmenenvuotta ja varmaan on yhäkkin, siitä on nyt aikaa ylu 20 v. Kattotuolit/ palkit oli sitte ladottu normaali 900 mm välein.
Liimapalkki kannattaa tehdä hienosahatusta lankusta. Höylätty pinta on liian aaltoileva jotta saa riittävän tiiviin liimauksesta. Liimaa lankkujen väliin ja ruuveilla kasaan.
Ihan hyvä proof of concept, mutta tee ensi kerralla isompi uumalevy ja liimaa rimat laipoiksi. Esim 300 mm korkea ja neljä kappaletta 48x73 tai 400 mm korkea ja 48x98 palikat. Helpompi tehdä ilman jyrsimistä ja parempi kantokyky. Nyt tuo tekemäsi kappale on suunnilleen sama kuin ne lähtökohtana olleet rakennepuut olisit vain liimannut yhteen.
Pyyhkäse timantti viilalla rinnan puolelta teräväksi , jos on terä tylsyny. Noissa halvemmissa ei oo niin vaaraa mennä piloille kun saman verra ottaa joka leikkuusta. 9:52
Saksassa kun oli tuttuja hakkaamassa myrskypuita, niin tekivät saunan kokonaan tuosta Osb-levystä. Kuulemma jotakin muutoksia tuli kahden vuoden aikana, lähinnä leikkauspintoihin, joihin vesi pääsi jäämään.
Tuli joskus tehtyä vanhaan ulkorakennukseen kurkipalkki kun poistin vanhat vinotuet ja siinä ei ollut kuin ohut 7 metrinen kurkihirsi, en muista mikä sen vanhan hirsirakenteisen kattotuoli rakenteen nimi on mutta palkin tein niin että höyläsin neljä 10” lankkua tasa vahvuuteen ja laitoin pukkien päälle pääty saumat limittäin pari metriä ja isoilla vinkoilla puristin yhteen niin että se oli sitten 20” leveä ja reiru 7m pitkä palkki, sitten sahasin 20” leveetä soiroa 18mm vanerista ja ne molemmin puolin puita, naula pyssyllä pakutin sitten pari laatikkoa nauloja eli palkki oli 7000x500x80mm Sen nostin sitten sen vanhan kurkihirren alle, nostin tunkeilla sen muutaman sentin ylemmäs ja laskin sen vanhan kurkihirren takas uuden päälle. Ja sitten vinoreevat pois ja kyllä se katto sinne jäi. Olis ne sivuilla olevat hirsi palkit haltijavasat nimeltään… Joskus kävi rak.ins kylässä ja se katteli palkkia ja sanoi että kyllä tuo kestää😂 Vielä on katto paikoillaan… vaikka paikalla uudet omistajat
Uumapalkki, kovin on työläs tapa. Liimaa rimat halutun palkin levyiseen osb-levyn soiron kylkeen ylä-ja alareunaan molemmin puolin ja hieman vesisumua niin pu-liima tarttuu paremmin. Tehdastekosissa ura on kiilan muotoinen mutta käyp se tuokkii. Tee vielä rasitustesti 200 kg pistekuormalla keskelle palkkia niin ei jää arvailuksi kestävyys.
Tämä oli kyllä työläs tapa mutta halusin tehdä sen sahalla ja pikku yläjyrsimellä ihan vain siksi että se onnistuu niilläkin. Töissä olisi automaattisyötöllinen alajyrsin jolla tulisi uralankkua niin joutuin ettei kerkiä pinota valmista tavaraa kunnolla.
@@jouni2649 Mekaaninen kiinnike (naulat, ruuvit..) vaatii pienen liikkeen ottaakseen kuormaa. Liimaus on jäykkä ja ottaa koko ajan, eli vasta kun se liimaus murtuis, naulat ottais kuormaa.
Tossa on linkki siihen mun viteoon. Laitan sulle kohta kuvan yli 20 vuotta sitten tehdystä ja käytössä olevasta palkista. th-cam.com/video/IbBAbaWq8Wg/w-d-xo.html
PUR-liima reagoi kosteutta saatuaan. Väljät kohat vaahtoutuvat täyteen, ja ei tällöin ole lujia. Liimauksessa tulleeki saaha mahollisimman hyvät kontaktit liimattavien kappaleitten väliin. Tämmöstä opettivat vaneriveneen teko kurssilla. Esim 6mm:n vaneria jatkettassa kappaleita viistetään 60mm molempia, silloin liitos on yhtä luja ko muuki vaneri. Hyvä video👍🏻
Ainakin se vaahtoaa enemmän mitä kosteampaa. Voi olla että ei ole silloin niin lujaa? Ainakin joskus kaiutinkoteloita liimasin uretaanilla ja kostutin paljon, jäi sellainen mielikuva että ihan kuin olisi eristysuretaanilla liimatut seinät eikä kovin vahvasti yhdessä 😄Se hyvä vaahtoavuudessa on, että se tiivistää mahdolliset välit kaiutinkoteloissa.
Sama tuli mieleen. Jos liimattavat kappaleet on hyvin yhteensopivat, en usko heikkenevän vaikka vaahtois kovemmin. Lähinnä tulee mieleen, et ilman kostutusta saattais jäädä helpommin kovettumatonta sisälle, ku ilmankosteudesta purseiden pinnat kovettuu umpeen, eikä ilmankosteutta pääse enää väliin.
Itellä on ollut tuo makitan höylä jo kauan ja tosiaan on 3mm maksimi, mutta kyllä sekin on liian vähän joskus. Ulkomailla paljon käyttävät tuollaisa puupalkkeja. Metsä grouppikin niitä valmistaa tuotemerkillä Finnjoist. Suomessa enemmän tehtiin aikanaan niitä ns. vaneriuumapalkkeja.
Et ole mitään pikku puutyöhuonetta rakentanut vai onko suunnitteilla kun saat nuo saunarakentelut tehtyä.Olet aika nikkaroija joten mukavaa kun olis sinulla vähän parempi tila rakenteluun kuin maitohuone.
Naapurini teki navetastaan puu ja metallityöpajan kun lopetti lehmien pidon,ei ole meidän kylällä enään lehmiä yhdessäkään talossa vaikka ennen oli 8maitotilaa,tälläistä tämä elämä on.@@farmariasdfg
Tuollaaset palkithan on hyviä senkin puolesta, että niihin voi tehdä helposti kulkuaukkoja keskelle palkkia ilman, että rakenteen kantavuus heikkenee merkittävästi.☝️🧐
Niin onko sulla lehmiä kuitenkin, vaikka maitohuone ei taida olla käytössä? Uutena tilaajana voin sanoa, että tosi mielenkiintoisia videoita teet ja sun puheäänesi on aivan kuin radiotoimittajan tai ammattiselostajan! Upeeta kuunneltavaa, korvakarkkia❤
Kiitoksia paljon! 😊 Tuossa on hiehoja ja ummessa olevia lehmiä navetan puolella. Ne on vuokralaisina siinä asumassa. Joskus harvoin vielä lypsävät tässä kun joku äitiyslomalle jäävä lehmä haluaa vielä tuottaa maitoa ennen taukoa. Mutta maitotankki lähti kuukausi sitten pois ja maitohuone jäi mulle askartelupajaksi. Niin se toimiva maitotila on naapurissa. Sieltä siirtelevät tänne lehmiä aina tarpeen mukaan. Tämä minun navetta on semmoinen lomakoti lehmille.
Farmari asdfg videot on kyllä mukavia ja opettavaisia.
Nämä kommentit kommenttiosastossa on monesti videoissasi kanssa tosi hyödyllisiä👍 Tulee hyvää keskustelua ja vinkkejä. Kun aina haukutaan nykyaikaa ja tietokoneita niin ennen youtubea ei olis ollu millään mahollista päästä tällaseen tietomäärään käsiksi jossain kirjastoissa tai työmailla liikkumalla.
Monesti kommenteissa on se videon paras anti kun sieltä sattuukin löytymään se oikea hakusana tai linkki joka vie omia suunnitelmia eteenpäin. Siitä voisin antaa suunnattoman suuret kiitokset kanavani seuraajille! 😁👍
Hyvä video. Tehtiin aikoinaan vataavia palkkeja konehallin kattoon. Levynä oli 16mm vaneri ja reunoihin 2X3 tuuman puupalkki. Vanerisoiro sahattiin 5 tuumaiseksi. Koko palkin korkeudeksi tuli 9tuumaa. Homma tehtiin -80 luvulla, eikä silloin vaadittu lujuuslaskelmia eikä suunnitelmia. Käytössä oli vain halpaa purkumateriaalia. Siellä tuo on kestänyt nämä vuosikymmenet, välillä on lunta ollut päällä paljonkin. Tuollaisia liimattuja palkkeja kaverini on rakennelut. Liimauspuristimena on laatikko, mihin liimattavat lankut ladotaan. Päälimmäiseksi paloletkun pätkä, missä toinen pää on suljettu ja toisesta päästä tuupataan paineilmaa sisään. Laatikon päälle lukitaan vankka kansi. Sitten vain ilmaa letkuun ja odottelemaan. Toimii näppärästi ja puristaa tasaisesti.
Vaikka ei ole vaadittu ja olette tehneet summamutikassa, ne kyllä olisi insinööri osannut laskea.
Tuo Intrallam-palkki muistuttaa Pyhännän Rakennustuotteen kehityämää Titaniitti-palkkia. Siinä kahden kakkoskakkosten välillä on MDF- tai kovalevysyikale.
Muikeeta näpertelyä ja muikeita videoita.
Voisit joskus tehdä esittelyn lypsykoneista ja maitohuoneen jutuista, isoveli oli juuri vienyt vanhan maitomittarin mittalypsyn mittaputken töihin insinöörinplanttujen ihmeteltäväksi, eivät olleet keksineet miten se toimii kun mitta-asteikossa oli lukema kilogrammoina. Joku 20 vuotta sitten meillä loppui lehmähommat, itse en koskaan niistä niin välittänyt 😥
Nyt äkkii tekee iltapalaleipii ja kattoo tää video ☺️
TOLLO mikä TOLLO
Olen nähnyt semmosia kattotuolia/ Palkkia , jotka oli tehty peräkkäin ladotuista lastulevyistä, normaali vahvuisesta elikkä 12mm . Ylä ja alareunaan oli naulattu molemminpuolin normaalia raakalautaa 22×100, saumat oli missä sattuu. Kattokaltevuus oli levyihin tehty vain sahaamalla, elikkä harja oli 1200mm ja räystäältä n.800mm jänneväli oli n.8m pystysaumoja ei oltu kiinnitetty milläänlailla. Oli kestäny siiheasti varmaan kymmenenvuotta ja varmaan on yhäkkin, siitä on nyt aikaa ylu 20 v. Kattotuolit/ palkit oli sitte ladottu normaali 900 mm välein.
No se on jännä malli. Paremminhan se umpinainen levy jäykistää rakenteen kun muutama lauta siellä täällä niin kuin perinteisemmissä kattotuoleissa.
Kun kuvaaja on noin sormistaan näpsäkkä, nii hyvää siit tulee!
Liimapalkki kannattaa tehdä hienosahatusta lankusta. Höylätty pinta on liian aaltoileva jotta saa riittävän tiiviin liimauksesta. Liimaa lankkujen väliin ja ruuveilla kasaan.
Ihan hyvä proof of concept, mutta tee ensi kerralla isompi uumalevy ja liimaa rimat laipoiksi. Esim 300 mm korkea ja neljä kappaletta 48x73 tai 400 mm korkea ja 48x98 palikat. Helpompi tehdä ilman jyrsimistä ja parempi kantokyky. Nyt tuo tekemäsi kappale on suunnilleen sama kuin ne lähtökohtana olleet rakennepuut olisit vain liimannut yhteen.
Mukava iltavideo ennen nukkumaan menoa.
Pyyhkäse timantti viilalla rinnan puolelta teräväksi , jos on terä tylsyny. Noissa halvemmissa ei oo niin vaaraa mennä piloille kun saman verra ottaa joka leikkuusta. 9:52
Saksassa kun oli tuttuja hakkaamassa myrskypuita, niin tekivät saunan kokonaan tuosta Osb-levystä. Kuulemma jotakin muutoksia tuli kahden vuoden aikana, lähinnä leikkauspintoihin, joihin vesi pääsi jäämään.
Hyvin on peräkärri saunassa Osb levystä seinätkestäneet.
Tuli joskus tehtyä vanhaan ulkorakennukseen kurkipalkki kun poistin vanhat vinotuet ja siinä ei ollut kuin ohut 7 metrinen kurkihirsi, en muista mikä sen vanhan hirsirakenteisen kattotuoli rakenteen nimi on mutta palkin tein niin että höyläsin neljä 10” lankkua tasa vahvuuteen ja laitoin pukkien päälle pääty saumat limittäin pari metriä ja isoilla vinkoilla puristin yhteen niin että se oli sitten 20” leveä ja reiru 7m pitkä palkki, sitten sahasin 20” leveetä soiroa 18mm vanerista ja ne molemmin puolin puita, naula pyssyllä pakutin sitten pari laatikkoa nauloja eli palkki oli 7000x500x80mm
Sen nostin sitten sen vanhan kurkihirren alle, nostin tunkeilla sen muutaman sentin ylemmäs ja laskin sen vanhan kurkihirren takas uuden päälle.
Ja sitten vinoreevat pois ja kyllä se katto sinne jäi.
Olis ne sivuilla olevat hirsi palkit haltijavasat nimeltään…
Joskus kävi rak.ins kylässä ja se katteli palkkia ja sanoi että kyllä tuo kestää😂
Vielä on katto paikoillaan… vaikka paikalla uudet omistajat
2/4 palkki on tullut tehtyä verannan oven palkiksi ja muuksi tukipalkiksi..
hieno murre
tuon tyylistä käytettiin jukkataloissa jossain vaiheessa oli titanipalkin nimellä
Uumapalkki, kovin on työläs tapa. Liimaa rimat halutun palkin levyiseen osb-levyn soiron kylkeen ylä-ja alareunaan molemmin puolin ja hieman vesisumua niin pu-liima tarttuu paremmin. Tehdastekosissa ura on kiilan muotoinen mutta käyp se tuokkii.
Tee vielä rasitustesti 200 kg pistekuormalla keskelle palkkia niin ei jää arvailuksi kestävyys.
Tämä oli kyllä työläs tapa mutta halusin tehdä sen sahalla ja pikku yläjyrsimellä ihan vain siksi että se onnistuu niilläkin. Töissä olisi automaattisyötöllinen alajyrsin jolla tulisi uralankkua niin joutuin ettei kerkiä pinota valmista tavaraa kunnolla.
@peikko18
Tuolla tavalla tulee mielestäni kestävämpi palkki, vielä jos on mahdollisuus varmistaa liitos ruuveilla tai nauloilla
@@jouni2649Ei toimi liima ja naulat yhdessä, mutta voihan sitä asennusaikaisesti käyttää muutamaa naulaa, jos on kiire saada käyttöön.
@@AnttiHarri tyhmyyttäni kysyn - miksi ei
@@jouni2649 Mekaaninen kiinnike (naulat, ruuvit..) vaatii pienen liikkeen ottaakseen kuormaa. Liimaus on jäykkä ja ottaa koko ajan, eli vasta kun se liimaus murtuis, naulat ottais kuormaa.
Tossa on linkki siihen mun viteoon. Laitan sulle kohta kuvan yli 20 vuotta sitten tehdystä ja käytössä olevasta palkista.
th-cam.com/video/IbBAbaWq8Wg/w-d-xo.html
PUR-liimaa käytettäessä toinen liimattava kappale tulee kostuttaa vedellä.
Sitäpä en muistanut. Tuleekohan siitä lujempi vai jämähtääkö se vaan nopeammin jos kostuttaa?
PUR-liima reagoi kosteutta saatuaan. Väljät kohat vaahtoutuvat täyteen, ja ei tällöin ole lujia. Liimauksessa tulleeki saaha mahollisimman hyvät kontaktit liimattavien kappaleitten väliin. Tämmöstä opettivat vaneriveneen teko kurssilla. Esim 6mm:n vaneria jatkettassa kappaleita viistetään 60mm molempia, silloin liitos on yhtä luja ko muuki vaneri.
Hyvä video👍🏻
@@farmariasdfg Todennäköisesti vain liimaantuu nopeammin, koska polyuretaani reagoi ilman sisältämän kosteuden kanssa ilman kostuttamista.
Ainakin se vaahtoaa enemmän mitä kosteampaa. Voi olla että ei ole silloin niin lujaa? Ainakin joskus kaiutinkoteloita liimasin uretaanilla ja kostutin paljon, jäi sellainen mielikuva että ihan kuin olisi eristysuretaanilla liimatut seinät eikä kovin vahvasti yhdessä 😄Se hyvä vaahtoavuudessa on, että se tiivistää mahdolliset välit kaiutinkoteloissa.
Sama tuli mieleen. Jos liimattavat kappaleet on hyvin yhteensopivat, en usko heikkenevän vaikka vaahtois kovemmin. Lähinnä tulee mieleen, et ilman kostutusta saattais jäädä helpommin kovettumatonta sisälle, ku ilmankosteudesta purseiden pinnat kovettuu umpeen, eikä ilmankosteutta pääse enää väliin.
Itellä on ollut tuo makitan höylä jo kauan ja tosiaan on 3mm maksimi, mutta kyllä sekin on liian vähän joskus.
Ulkomailla paljon käyttävät tuollaisa puupalkkeja. Metsä grouppikin niitä valmistaa tuotemerkillä Finnjoist.
Suomessa enemmän tehtiin aikanaan niitä ns. vaneriuumapalkkeja.
Ja teerikolmio tekee sitten tk-palkkeja joissa keskiosa puukapuloista liimaamalla tehty ja siten suoraan auki putkille ja johdoille.
Hyvä tul ku mummon jalasta!
Kannattaa suihkuttaa aina vähän vettä ainaki toiseen liimatravaan osaan ni tuo urtsiliima turpoaa huomattavasti enemmän ja kuivuu nopeammin.
🎉🎉🎉eka
TOLLO mikä TOLLO
Nyt oli nopeus kohdallaan. 1/4 osa sekuntia meni julkaisusta
@@farmariasdfg 😁
Et ole mitään pikku puutyöhuonetta rakentanut vai onko suunnitteilla kun saat nuo saunarakentelut tehtyä.Olet aika nikkaroija joten mukavaa kun olis sinulla vähän parempi tila rakenteluun kuin maitohuone.
No pitää katsoa jääkö koko navetta tyhjilleen lähi vuosina. Siihen sopii sitten kunnon nikkarointi paja.
Naapurini teki navetastaan puu ja metallityöpajan kun lopetti lehmien pidon,ei ole meidän kylällä enään lehmiä yhdessäkään talossa vaikka ennen oli 8maitotilaa,tälläistä tämä elämä on.@@farmariasdfg
Toinen, krplle!
TOLLO mikä TOLLO
Tuollaaset palkithan on hyviä senkin puolesta, että niihin voi tehdä helposti kulkuaukkoja keskelle palkkia ilman, että rakenteen kantavuus heikkenee merkittävästi.☝️🧐
Eipä se neutraaliakselilla massiivirakenteisessakaan heikkene, mutta helpompi tietysti reikäsahalla mennä 18 mm levystä läpi kuin vaikka 48 mm.
@@AnttiHarri Sitähän minä juuri sanoin. Helposti kulkuaukkoja. Merkittävä rakentamiseen liittyvä etu on sitten rakenteen keveys.
Jukkatalon lämpörunko.
@@romppaukko Kirjoitit myös ettei kantavuus heikkene, mutta ei se heikkene muillakaan palkkityypeillä.
@@AnttiHarri Ei. Mutta painoa on enemmän. Ja turhaa materiaalimenekkiä, kun vähemmälläkin pärjää.
Jou
Niin onko sulla lehmiä kuitenkin, vaikka maitohuone ei taida olla käytössä?
Uutena tilaajana voin sanoa, että tosi mielenkiintoisia videoita teet ja sun puheäänesi on aivan kuin radiotoimittajan tai ammattiselostajan! Upeeta kuunneltavaa, korvakarkkia❤
Kiitoksia paljon! 😊 Tuossa on hiehoja ja ummessa olevia lehmiä navetan puolella. Ne on vuokralaisina siinä asumassa. Joskus harvoin vielä lypsävät tässä kun joku äitiyslomalle jäävä lehmä haluaa vielä tuottaa maitoa ennen taukoa. Mutta maitotankki lähti kuukausi sitten pois ja maitohuone jäi mulle askartelupajaksi. Niin se toimiva maitotila on naapurissa. Sieltä siirtelevät tänne lehmiä aina tarpeen mukaan. Tämä minun navetta on semmoinen lomakoti lehmille.