isän vanhemmat syntyivät molemmat Ilomantsin pitäjässä vuonna 1938, mummin synnyinkodin kuistilta kirjaimellisesti näkee rajan toiselle puolelle, ukin puolelta sodissa kaatui neljä miestä (mukaanlukien ukin isä-), mummin puolelta kaksi, kaikki kuusi lepäävät Ilomantsin sankarihautausmaalla, lisäksi viides ukin sukuniminen mies jonka kantakortista puuttuvat kaikki lähiomaistiedot on haudattu sankarivainajana Viipuriin, sukunimen äärimmäisen harvinaisuuden huomioononottaen tämä Kivennapalainen maanviljelijä on myös todennäköisesti sukulainen vaikka siitä ei olekaan olemassa viranomaislähteisiin perustuvia todisteita, jos Naapuri vielä päättää tulla rajan yli omana elinaikanani en valitettavasti pääse puolustamaan Ilomantsia, syystä että oma paikkani "vitjassa" on toisaalla, mutta edellämainitusta uhrauksesta johtuen jos "pilli soi" tappelen "omalla tontillani" viimeiseen asti, luottaen siihen että aseveljeni ja -siskoni Ilomantsissa tappelevat vähintään samalla mitalla.
Elämäni biisi ja elämäni tulkinta. Kiitos Didille, Tonille ja Jannikalle, että ovat tuoneet tämän laulun ja tositarinan taas uuden polven tietoisuuteen. Jokaisen meidän tulisi pysähtyä miettimään, mitä merkitsisi, jos joutuisimme jättämään kotimme, omaisuutemme ja kotikaupunkimme, emmekä voisi sinne enää koskaan palata. Vain siten voi tavoittaa edes aavistuksen siitä surusta ja tuskasta, joka Karjalan kansaa kohtasi.
Todella tunteisiin menevä ja erityisen hieno esitys! ❤ Diandra on taidoillaan Suomen ykkösartisteja! 🔥✨ Isäni kulki sotien kautta Suomeen Äitinsä kanssa,Karjalaan jäivät 4 sisarusta kuolleena lastentauteihin ennen seuraavan syntymää,kun Isä oli 1v 3 kk ikäinen isäni isä,ukkini hukkui Vuokseen! Kovaa oli elämä kauniissa Karjalassa! Monesti isän kotipaikalla vierailleena koen että nyt maa ja isän kaunis synnyinseutu Käkisalmi on huonoissa käsissä,enää en mene, enkä pääse sinne koskaan,ainakaan tässä elämässä! ❤
Kyllä tippa tuli.On niin mahtava tulkinta.Isäni joutu (pakotettiin) lähtemään Metsäpirtti nimisestä kylästä.Se on Laatokan järven läsipuolella.Noin 80km nykyisestä Suomen rajasta.Asukkaita oli talvisodan syttyessä 1939 noin 5000.Nyt ehkä puole siitä?
In the evening, when mother was putting me to bed I did not know what morning would bring with it. During the night a vile artillery battery had come to the forest a dark crowd of evacuees was quietly walking on the road. Clearly we heard the noise of War from the Border uncertainty was digging in the chests of Karelians. One quarter hour we were given to leave into the neighbour's haycart we carried our precious bags. Disappear did beloved lands and our home street there, above home remains our own piece of sky. The amount of tears I could not remember Karelians' will to live could not be shaken by war. Past us marched the young warriors of Finland they were led by those young lieutenants. For many it was their last journey steadily they marched forward, as if they knew their doom. Road workers asked "where are you going?" "ah, when we get there, we'll know!" A land owner left a box of pork for them added; "little something to put on your bread." At the railway station evacuees were loaded onboard a train the officials' questions were carefully answered. One mother said "this is all I have; five little children and a new coffee pot." Before dawn a little brother was born in the train it was wrinkly and eyes still not open. Lottas brought Manna of Heaven; hot oat gruel they still wanted to cherish us poor evacuees. After three days we arrived at our destination Karelian people stood in an auction. As the land owners were still loading evacuees a mother with her five children they left on the road. We also went to live in the borough hall one year later we got a place of our own. A letter came from father; "soon I'll be relieved from duty" he was, and was laid to rest in a heroe's grave. While our mother was plowing our own field the birds were announcing the start of new life. I was sitting with my little brother on the side of the field telling him how beautiful Karelia once was.
Pappa ja mummu olivat Karjalan evakkoja.En ymmärrä, kuinka nuo ihmiset tuolla ovat noin välinpitämättömän näköisiä, koska itse itken aina, kun kuulen tämän. Minä en ole evakko, mutta kannan vielä kolmannessa sukupolvessa evakkoajan arpia. Se juuriltaan irti repiminen näkyi konkreettisesti isovanhempieni ja isäni elämässä, ja samaa selittämätöntä juurettomuuden tuskaa olen itsekin koko ikäni kantanut rasitteena. Toivon, että omien lasten kohdalla kierre on jo katkaistu.
Ei ole heillä oma suku Karjalasta kotoisin. Suomen ruotsalaisia ja muita evakkoja aikoinaan hyljeksineitä. Mummoni suku on Käkisalmesta ja voin samaistua tuohon kirjoitukseesi. Mies ei itke,paitsi salaa,kännissä ja tätä kuunnellessa.
Siellä äitini isä taisteli ja isäni isä taisteli ja selvis henkissä ja siksi kirjoitan sanat nämä.. eläköön ne jotka nousivat tulevien sukupolvien vuoksi kohti mahdollista kuolemaa..ja isänmaan puolustamista johtuia kuolemia.
Puuttui: Meitä vastaan tuli nuoret Suomen soturit. Heitä johti lapsenkasvoiset nuo vänrikit. … moni kulki silloin viime retkensä, vakaana kuin aavistaisi hetkensä.
Hyvin osaa nenäänsä honottaa. Anneli Saaristo lyö tämän mennen tullen. Veikko Lavi oli hieno taiteilija ja esiintyjä. Kuvaaja kyttää irvokkaasti jos joku saisi tikistettyä krokotiilinkyyneleen.
Osu ja upposi meni ihon alle, mahtava tulkinta❤
😢😢m . M .mmm😢p ..😢
2:41
10 diandra kauniisti laulat evakon laulun❤❤❤❤❤
Koskettava kappale 😢
Omat isovanhemmat isän ja äidin puolelta molemmat käkisalmesta kunnioitan enemmän kuin osaan sanoa kiitos Emil ja Paavo + Aura ja Liisa
isän vanhemmat syntyivät molemmat Ilomantsin pitäjässä vuonna 1938, mummin synnyinkodin kuistilta kirjaimellisesti näkee rajan toiselle puolelle, ukin puolelta sodissa kaatui neljä miestä (mukaanlukien ukin isä-), mummin puolelta kaksi, kaikki kuusi lepäävät Ilomantsin sankarihautausmaalla, lisäksi viides ukin sukuniminen mies jonka kantakortista puuttuvat kaikki lähiomaistiedot on haudattu sankarivainajana Viipuriin, sukunimen äärimmäisen harvinaisuuden huomioononottaen tämä Kivennapalainen maanviljelijä on myös todennäköisesti sukulainen vaikka siitä ei olekaan olemassa viranomaislähteisiin perustuvia todisteita, jos Naapuri vielä päättää tulla rajan yli omana elinaikanani en valitettavasti pääse puolustamaan Ilomantsia, syystä että oma paikkani "vitjassa" on toisaalla, mutta edellämainitusta uhrauksesta johtuen jos "pilli soi" tappelen "omalla tontillani" viimeiseen asti, luottaen siihen että aseveljeni ja -siskoni Ilomantsissa tappelevat vähintään samalla mitalla.
Olen fanisi diadra 😊😊
Tämä on paras kuulemani tulkinta tästä Veikko Lavin laulusta. Karjalaiset isoäitini olisivat itkeneet, jos olisivat saaneet kuulla tämän.
❤❤❤
Elämäni biisi ja elämäni tulkinta. Kiitos Didille, Tonille ja Jannikalle, että ovat tuoneet tämän laulun ja tositarinan taas uuden polven tietoisuuteen. Jokaisen meidän tulisi pysähtyä miettimään, mitä merkitsisi, jos joutuisimme jättämään kotimme, omaisuutemme ja kotikaupunkimme, emmekä voisi sinne enää koskaan palata. Vain siten voi tavoittaa edes aavistuksen siitä surusta ja tuskasta, joka Karjalan kansaa kohtasi.
Uskomattoman kauniisti laulettu kaunis, ikävä laulu!
Upea esitys ja kauniit sanat sekä melodia 😊❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤
So beautiful! And what a fascinating language !. I am Belgian ... and I love this !!!.
Upea Diandra ja koskettavat sanat.🥰😊🥰
Ja taas kerran joutuu pyyhkimään poskipäitä❤️ kiitos Diandra❤️
Vietän juhannusta kuunnellen Diandran lauluja. Hänen musiikkinsa luo ihanaa tunnelmaa tähän kesäiseen juhlapäivään.
Hän on kyllä yksi taitavimmista laulajista mitä ikinä olen kuunnellut.
Upea esitys Diandra - Kiitos!
Tuntuu että meni helmiä siolle, näin tunuu! Kaunis kappale.
Didi,laulat niin kauniisti, oot ihan paras 🙏🙏💜💜.
Upea Diandra🥰😊🥰ja laulu🥰😊😍
Todella tunteisiin menevä ja erityisen hieno esitys! ❤ Diandra on taidoillaan Suomen ykkösartisteja! 🔥✨ Isäni kulki sotien kautta Suomeen Äitinsä kanssa,Karjalaan jäivät 4 sisarusta kuolleena lastentauteihin ennen seuraavan syntymää,kun Isä oli 1v 3 kk ikäinen isäni isä,ukkini hukkui Vuokseen! Kovaa oli elämä kauniissa Karjalassa! Monesti isän kotipaikalla vierailleena koen että nyt maa ja isän kaunis synnyinseutu Käkisalmi on huonoissa käsissä,enää en mene, enkä pääse sinne koskaan,ainakaan tässä elämässä! ❤
Diandra vaan osaa aina. Eipä voinut välttyä kyyneliltä❤
Tulihan ne kyyneleet väkisin.
Kiitos meinas tippa tulla ja se oli hyvin lähellä KIITOS Diandra❤
Minulla ei ainoastaan meinannut tulla vaan tuli tippa linssiin kuten varmaan monelle muullekin evakoiden jälkeläiselle. Vakuuttava esitys Diandralta.
Kyllä tippa tuli.On niin mahtava tulkinta.Isäni joutu (pakotettiin) lähtemään Metsäpirtti nimisestä kylästä.Se on Laatokan järven läsipuolella.Noin 80km nykyisestä Suomen rajasta.Asukkaita oli talvisodan syttyessä 1939 noin 5000.Nyt ehkä puole siitä?
My father was from karajala, and my mother too.he and his 5 brothers fought in the winter war. Oiken kaunis laulun!! Kiitos!
Joka kerta, kun kuulen tän kappaleen itken.
ET OLE YKSIN 😢😢😢😢
Kaunis laulu kiitos Drianda ❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤❤
Upea veto!
Miten voikaan noin pienestä ihmisestä...Lähteä nuin suuri ääni ja sydän💖💖
Olipa kiitollinen sanoitus muulle suomelle, jotka jakoivat maansa ja mantunsa epäonnisille evakoille.
äitini suku kotoisin Suursaaresta mummoni vihasi ryssiä, kaunis laulu mikä uppoaa sydämmeen eli nyt otan viski paukut.
Äidin isän veli haavoittui Suursaaressa 27.3.1942
Kuoli hieman myöhemmin kenttäsairaalassa Leningradin lähellä.
Huikea tulkinta ❤❤❤❤❤
Ihana! Myls toni wirtasen ja jannika b yhteisversio tästä niin ihon alle 😢❤
Hienosti Diandra vetää
Vanhempani olivat Karjalan evakkoja.Karjalaseuraan kuulun itsekin
KIITOS
In the evening, when mother was putting me to bed
I did not know what morning would bring with it.
During the night a vile artillery battery had come to the forest
a dark crowd of evacuees was quietly walking on the road.
Clearly we heard the noise of War from the Border
uncertainty was digging in the chests of Karelians.
One quarter hour we were given to leave
into the neighbour's haycart we carried our precious bags.
Disappear did beloved lands and our home street
there, above home remains our own piece of sky.
The amount of tears I could not remember
Karelians' will to live could not be shaken by war.
Past us marched the young warriors of Finland
they were led by those young lieutenants.
For many it was their last journey
steadily they marched forward, as if they knew their doom.
Road workers asked "where are you going?"
"ah, when we get there, we'll know!"
A land owner left a box of pork for them
added; "little something to put on your bread."
At the railway station evacuees were loaded onboard a train
the officials' questions were carefully answered.
One mother said "this is all I have;
five little children and a new coffee pot."
Before dawn a little brother was born in the train
it was wrinkly and eyes still not open.
Lottas brought Manna of Heaven; hot oat gruel
they still wanted to cherish us poor evacuees.
After three days we arrived at our destination
Karelian people stood in an auction.
As the land owners were still loading evacuees
a mother with her five children they left on the road.
We also went to live in the borough hall
one year later we got a place of our own.
A letter came from father; "soon I'll be relieved from duty"
he was, and was laid to rest in a heroe's grave.
While our mother was plowing our own field
the birds were announcing the start of new life.
I was sitting with my little brother on the side of the field
telling him how beautiful Karelia once was.
Aivan mahtava
Surullista niin totta Olet olen❤️🎉
Kyllä menin sanattomaksi tuosta vedosta..muistan kun mamma tuota kuunteli
Mie kuule tiiän nämä jutut
Pappa ja mummu olivat Karjalan evakkoja.En ymmärrä, kuinka nuo ihmiset tuolla ovat noin välinpitämättömän näköisiä, koska itse itken aina, kun kuulen tämän. Minä en ole evakko, mutta kannan vielä kolmannessa sukupolvessa evakkoajan arpia. Se juuriltaan irti repiminen näkyi konkreettisesti isovanhempieni ja isäni elämässä, ja samaa selittämätöntä juurettomuuden tuskaa olen itsekin koko ikäni kantanut rasitteena. Toivon, että omien lasten kohdalla kierre on jo katkaistu.
Ei ole heillä oma suku Karjalasta kotoisin. Suomen ruotsalaisia ja muita evakkoja aikoinaan hyljeksineitä. Mummoni suku on Käkisalmesta ja voin samaistua tuohon kirjoitukseesi. Mies ei itke,paitsi salaa,kännissä ja tätä kuunnellessa.
Sama Täällä
Se että tämä nainen pystyy laulaan tämän itkemättä, se on kova suoritus ja kiitos siitä.
Aina koskettaa
Heleä ääni.
Siellä äitini isä taisteli ja isäni isä taisteli ja selvis henkissä ja siksi kirjoitan sanat nämä.. eläköön ne jotka nousivat tulevien sukupolvien vuoksi kohti mahdollista kuolemaa..ja isänmaan puolustamista johtuia kuolemia.
Rakastan ❤❤❤
Upee tulkinta
❤❤❤❤❤❤❤❤❤
Upeaa❤
Kyllä tyttö osaa❤
💘
Tästäkin versiosta jätetty säkeistöjä pois. Jos kunnioittaisitte Veikko Lavin muistoa edes laulamalla koko kappale.
Isä syntyi evakkomatkalla Iisalmessa. Soanlahti on paikka mistä lähtivät. pravoämmö ja pravoukko pagisi karjalankielellä
Moikka oon soanlahdelle ajanut tsounan rakennus tarpeet pyysivät avajaisiin harmittaa kun en mennyt "nostalkiaa"?
Voi DIDi minkä teit ! Itku tuli.😪
Upea toteutus
niin totta kunniotus kaikile
Tälleen täysin raskaan metallimusiikin ystävänä...
😂❤🎉🎉
Varkaat veivät meiltä Karjalan.
Sitten piti vielä maksaa sotakorvauksia varkaille.
Tätäkö se demokratia on?
Ùpéaa 3:16
❤❤❤❤❤
Saksaksi engallinki ruotsiksi saameksi
Carl-Kristian Rundman se ei tunnu vanhenevan päivääkään.
Ero on sanonnassa: Äiti ja Äitti
Keljuttaa (vituttaa) katsoa tuon suomenruotsalaisen miesnäyttelijän ja jonkun tuntemattoman naisen ylenkatsomista...
Täh
Että mitä
puuttuiko tästä lause? lapsen kasvoiset nuo vänrikit...
Puuttui: Meitä vastaan tuli nuoret Suomen soturit. Heitä johti lapsenkasvoiset nuo vänrikit. … moni kulki silloin viime retkensä, vakaana kuin aavistaisi hetkensä.
Miksi sanoista puuttuu aika paljon?
Nyt saat etumatkaa. Lopeta tuo matkiminen😞
Mikä homma?
Ei Diandran tarvitse ketään matkia, hän on loistava ihan omana itsenään.
Hyvin osaa nenäänsä honottaa. Anneli Saaristo lyö tämän mennen tullen. Veikko Lavi oli hieno taiteilija ja esiintyjä. Kuvaaja kyttää irvokkaasti jos joku saisi tikistettyä krokotiilinkyyneleen.
❤🙏