Muistan lukeneeni jostain, mutta en nyt millään muista mistä, että jonkinlainen yleinen linnoja koskeva hävityskäsky on Suomessa annettu joskus. Niitä on jonkin verran mahdollisesti systemaattisesti hävitetty ja jopa rakennusmateriaalit kuljetettu pois. Esimerkkinä vaikka Hakoisten linnavuori, jossa on tiilien ym. jäänteitä, mutta koko kalliolta ei löydy tiilen tiiltä tai kiveä kiven päältä.
Hei ja kiitos mielenkiinnosta! En ole kuullut mistään hävityskäskystä. Suomessa on ollut jopa satoja muinaislinnoja, joista tuo Janakkalassa ollut on yksi. Täällä Turussa päin tunnetuin on Liedon Vanhalinna. Niitä on rakennettu kivikaudelta asti, mutta koska rakennusmateriaalina ovat toimineet pääasiassa puiset hirret, mitään ei ole enää jäljellä lukuun ottamatta pieniä metalliesineitä ja ruukunpaloja. Kivestä rakennetut linnat ovat uudempia ja niitä on hävitetty myös ihan sellaista syistä kuin tulipalot ja rapistuminen. Rakennusmateriaalit on luonnollisesti hyödynnetty, kun on saatu helpolla valmiiksi louhittuja kiviä. Ennen myös purettujen hirsirakennusten hirret hyödynnettiin uusien rakennusten rakentamisessa. Maata kertyy uskomattoman äkkiä rakenteiden päälle ja löytöjä voi tehdä vain kaivamalla.
Tuo hävityskäsky pitää paikkansa. Se on Nyköpingin resessi joka annettiin Kalmarin Unionin perustamisen aikoihin. Sen tarkoituksena oli purkaa kaikki Albert Mecklenburgilaisen aikana rakennetut linnat ja vähentää aatelisten valtaa. Tällä toivottiin stabiiliutta uudelle unionille ilman, että rälssi olisi noussut kapinaan Tanskaa vastaan. Tämän lisäksi Tanskan kuningatar Margareta kielsi aatelisia rakentamasta uusia kivilinnoja. Nämä kyseiset rajoitukset purettiin vasta 1480-luvulla. Tämän vuoksi Suomen kivikartanot ovat hyvin harvassa ja sijoittuvat lähinnä myöhäiskeskiajalle. Hakoisten linna ei puolestaan liity tähän ollenkaan vaan linna oli käytössä varhais- ja sydänkeskiajalla, mutta jäi kuitenkin myöhemmin läheisen Hämeenlinnan varjoon ja kuihtui.
Kuusiston piispanlinnasta ei ole olemassa ainuttakaan autenttista kuvaa ennen sen purkamista. Kuten videon lopputeksteissä lukee, rekonstruktiokuvat ovat yliarkkitehti Magnus Schjerfbeckin käsialaa. Hän oli Suomen historiallisen arkkitehtuurin tuntija. Näkemykset huoneiden käytöstä perustuvat arkeologien ja historian harrastajien havaintoihin.
Kesällä 2007 tuli nähtyä
Kuusiston piispanlinnan
rauniot.
Hieno video ja kertoi paljon siitä millainen linna ennen oli. Kaunis on ollut.Harmi et on purettu uskonnon vuoksi.
Kiitos! Todellinen syy linnan purkamiseen lienee ollut sen huono kunto ja että kiville löytyi heti uutta käyttää.
Muistan lukeneeni jostain, mutta en nyt millään muista mistä, että jonkinlainen yleinen linnoja koskeva hävityskäsky on Suomessa annettu joskus. Niitä on jonkin verran mahdollisesti systemaattisesti hävitetty ja jopa rakennusmateriaalit kuljetettu pois. Esimerkkinä vaikka Hakoisten linnavuori, jossa on tiilien ym. jäänteitä, mutta koko kalliolta ei löydy tiilen tiiltä tai kiveä kiven päältä.
Hei ja kiitos mielenkiinnosta! En ole kuullut mistään hävityskäskystä. Suomessa on ollut jopa satoja muinaislinnoja, joista tuo Janakkalassa ollut on yksi. Täällä Turussa päin tunnetuin on Liedon Vanhalinna. Niitä on rakennettu kivikaudelta asti, mutta koska rakennusmateriaalina ovat toimineet pääasiassa puiset hirret, mitään ei ole enää jäljellä lukuun ottamatta pieniä metalliesineitä ja ruukunpaloja. Kivestä rakennetut linnat ovat uudempia ja niitä on hävitetty myös ihan sellaista syistä kuin tulipalot ja rapistuminen. Rakennusmateriaalit on luonnollisesti hyödynnetty, kun on saatu helpolla valmiiksi louhittuja kiviä. Ennen myös purettujen hirsirakennusten hirret hyödynnettiin uusien rakennusten rakentamisessa. Maata kertyy uskomattoman äkkiä rakenteiden päälle ja löytöjä voi tehdä vain kaivamalla.
Tuo hävityskäsky pitää paikkansa. Se on Nyköpingin resessi joka annettiin Kalmarin Unionin perustamisen aikoihin. Sen tarkoituksena oli purkaa kaikki Albert Mecklenburgilaisen aikana rakennetut linnat ja vähentää aatelisten valtaa. Tällä toivottiin stabiiliutta uudelle unionille ilman, että rälssi olisi noussut kapinaan Tanskaa vastaan. Tämän lisäksi Tanskan kuningatar Margareta kielsi aatelisia rakentamasta uusia kivilinnoja. Nämä kyseiset rajoitukset purettiin vasta 1480-luvulla. Tämän vuoksi Suomen kivikartanot ovat hyvin harvassa ja sijoittuvat lähinnä myöhäiskeskiajalle.
Hakoisten linna ei puolestaan liity tähän ollenkaan vaan linna oli käytössä varhais- ja sydänkeskiajalla, mutta jäi kuitenkin myöhemmin läheisen Hämeenlinnan varjoon ja kuihtui.
Ikinä kuullutkaan...😣
Mielikuvitusta.
Kuusiston piispanlinnasta ei ole olemassa ainuttakaan autenttista kuvaa ennen sen purkamista. Kuten videon lopputeksteissä lukee, rekonstruktiokuvat ovat yliarkkitehti Magnus Schjerfbeckin käsialaa. Hän oli Suomen historiallisen arkkitehtuurin tuntija. Näkemykset huoneiden käytöstä perustuvat arkeologien ja historian harrastajien havaintoihin.