Toivottavasti saadaan videoita myös lyhyemmistä retkistä ja myös vähän pienemmistäkin paikoista. Itse olen pitänyt paljon sinun yhden tai kahden yön retkistä. Yksi toive/idea olisi joku ”Alin eräkokkailu” video missä kokeilet jotain uutta ruokaa. Voisi varmaan olla helppoja toteuttaa näin maallikon näkökulmasta. 😅 Kiitokset vielä hyvistä videoista!
Kohdassa 37:15 se on itseasiassa vanha savusauna joka on sittemmin muutettu tavalliseksi saunaksi. Itsekin olen siinä parit kerrat saunonut vielä kun tuolla pidettiin -90 luvun alkupuolella Kullankaivajien kaivuukauden päättäjäis juhlallisuuksia. Varsinainen autiotupa oli takanasi. Ja mönkijävarikosta, kyllä ne varmasti useimmat on. Ne ajetaan siellä loppuun, huolletaan niin kauan kuin voidaan ,sillä mönkijän kuljettaminen tuonne ja pois on ongelmallista kuten voit ehkä kuvitella. Ja tosiaan mönkijöitä on vain pienellä osalla. En ihan käsittänyt tulenteko - maanomistjaa juttua, mutta voisi olla, että jo tutuksi tulleelta Lemmenjoen alueelta löytyisi sellaista maata.
Kiitos mielenkiintoisista ohjelmista, kiva kattoa noita erämaa filmejä. Itse olen käynyt tunturin laella asunto´autolla. Oikein kiva kuunnella sun jutustelua ja selityksiä, olen hyvin tyytyväinen ohjelmiisi. Katsele niitä toisinaan ihan vain rentoutuakseni. Tosi surullisena täytyy todeta että, minun osaltani vaeltaminen jää toteuttamatta. Olisin varmasti innostunut jos olisn nuorempana näitä filmejäsi katsellut. Siis ovat todella innoittavia. Muuten miten filmaat nämä kuvauksesi, olen ajatellut että ehkä käytät tröniä. Mutta kiitos hyvistä filmeitä, Jään odottelemaan uusia ....
Kaikki videot katsottu jes! Aivan loistavaa kontekstia. Rauhallinen ja miellyttävä esiintyjä. Aivan koukussa videoihin! Sattumalta eksyin kanavalle kun etsin tietoa riippumatto reissaamisesta ja täähän oli kun mulle tehty 👍🏼 Jatka ihmeessä videoiden tekemistä. En oo hetkeen odottanut seuraavaa videota näin kovasti 😄 Aloitan varmaan uuden kierroksen lähipäivinä. Jos saan ehdottaa niin sellanen video on tekemättä kun kuinka pakkaat rinkkasi ja millä idealla sen teet. Kiitos paljon videoista Ali ja onnea tuleville retkille! Sun ansioista tässä menneellä viikolla muuta tehnytkään kun suunnitellut ja unelmoinut reissuista!
Ali olit oikeassa. Vaskojoen länsipuolella alkaa erittäin rauhaisa erämaa-alue. Vaskojoen ylityksen jälkeen voit vaikka suunnistaa Stuorraboge-järvelle jossa on hieno leiriintyä (idänpuoleinen ranta). Taustalla näkyy kauniina Kietsimävaara-tunturit. Itse Kietsimävaara-tuntureille kannattaa nousta ja kulkea ne vaikkapa pohjoisesta etelään. Jos on hyvä sää, niin näkymät joka suuntaan (myös Norjan puolelle) ovat hienot. Tunturien huipulla on helppo kävellä pitkälti yli 6km ja nauttia kauniista maisemista. Suosittelen lämpimästi. Huom! Tunturijonon päällä ei ole vettä saatavilla, joten vettä kannattaa varata reilusti mukaan. Jäkäläpäältä voit ottaa vaikka suunnan kohti Posti-joen yksinäistä autiotupaa ja sieltä takaisin Lemmenjoelle.
Muotkalle, mahtavaa! Mä olin vaellusriparilla pari kertaa Muotkan alueella ja oon miettinytkin että oletko mahtanut käydä. Toivottavasti jotain pientä kuvaa tulee myös sieltä :)
Suomessa on tehty kolme suurta kolmiomittausta. Ensimmäisen teki vuosina 1736-1737 Tornionjokilaaksossa Pierre-Louis Moreau de Maupertuis, joka osoitti mittauksillaan Maan olevan navoiltaan litistynyt. 1830-1852 tehtiin Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle kulkenut Struven ketju, jonka avulla tehtyjen mittaustulosten perusteella julkaistiin vuonna 1873 Suomen yleiskartta. Kolmannen aloitti Suomen itsenäistymisen jälkeen Geodeettinen laitos. Viimeisin kolmiomittaustorni rakennettiin Suomessa 1986, ja koko Suomen peruskartoitus saatiin valmiiksi vuotta myöhemmin.
Kolmiomittauksiin kuului kolme mittausoperaatiota, joista näkyvin ja tunnetuin oli pisteiden välisten kulmien mittaaminen. Peitteisistä olosuhteista johtuen oli tarpeen rakentaa kolmiomittaustorneja, joista käsin mittaukset tehtiin. Kolmiomittaustekniikka oli käytössä geodeettisissa mittauksissa aina 1980-luvulle asti, kunnes satelliittipohjaiset mittausmenetelmät syrjäyttivät sen. Kolmiomittaus perustui etäisyyden mittaamiseen kulmahavaintojen avulla. Jotta tämä oli mahdollista, piti ensin yhden kolmion yhden sivun pituus mitata maastossa. Toinen mittausoperaatio oli siis perusviivan rakentaminen maastoon. Perusviivan pituus määritettiin tarkasti mittatangoilla tai -langoilla. Perusviivasta lähtien määritettiin erillisen suurennusverkon avulla ison kolmion sivunpituus. Kun yhden kolmion yhden sivun pituus tunnettiin, pystyttiin etenemään kolmio kolmiolta pelkillä kulmahavainnoilla. Kolmas tarvittava mittausoperaatio oli tähtitieteellinen paikanmääritys. Tähtien avulla pystyttiin määrittämään kohteen sijainti eli mittauspisteen leveys- ja pituuspiiri.
Kolmiomittaus (myös monikulmiomittaus) on yksi tärkeimmistä maanmittausmenetelmistä, jota on käytetty esimerkiksi Suomen peruskarttojen teossa. Menetelmä kehitettiin Hollannissa 1600-luvulla. Mittauksissa käytettävä kolmioverkko koostuu kiintopisteistä, jotka siis muodostavat kolmioita. Aina, kun tiedetään yhden kolmion sivun pituus, voidaan muut laskea kulmien avulla ja samalla selvittää seuraavien pisteiden etäisyys ja sijainti. Kiintopisteille on runkomittauksien avulla laskettu koordinaatit, joiden avulla voidaan siis mitata muita kohteita maastossa. Kolmiomittauksen avulla voidaan mitata sekä etäisyyksiä että maanpinnan korkeuksia. Menetelmän avulla on saatu selville esimerkiksi Mount Everestin huipun korkeus. Koska kolmiomittaus perustuu näköyhteyteen kiintopisteiden välillä, avuksi rakennettiin puisia kolmiomittaustorneja. Torneja käytettiin avuksi runkomittauksissa ennen kuin siirryttiin satelliittipaikannukseen.
Suomen kohdalla voi sanoa, että "oli". Viimeiset tornit rakennettiin ymmärtääkseni 80-luvun loppupuolella ja jo 90-luvun alkupuolella siirryttiin GPS-perusteisiin kiintopistemittaukseen. Toki nykyäänkin samaa tekniikkaa käytetään esim. rakennusmittauksissa.
36:38 Jaakko Sarlin-Lappeteläinen (silloin Jaakko Sarlin) pestautui Ranskan muukalaislegionaan vain 16-vuotiaana 1954. Itse kirjan nimeä en muista, sen on koonnut suomalainen naistoimittaja/kirjailija puhuttuaan Jaakon kanssa kymmeniä tunteja ja purettuaan ne haastattelut c-kaseteilta. Kirjan tekstissä on koko ajan tuntuma että itse päähenkilö puhuu, minä-muodossa.
Joo ite tykkään "Primitive Technology", "My Self Reliance" video meiningeistä, vähän tai ei juuri yhtään puhetta, enemmän tekemistä, maisemaa tai luonnonääniä. (Sekä ihmiset aina jakaantuu jos liikaa mielipiteitä lausuu, vaikka ei minua haittaakaan)
Kohdassa 37.09 - 37:35 ei ole Morgamojan Kultalan "autiotupa" vaan autio-/varaustuvan sauna ja puuvarasto. Varsinainen tupa on portaiden yläpäässä. Olen saunonut ko. saunassa n. 20 vuotta sitten.
4 ปีที่แล้ว +2
Allright. Katsoinkin että kovin pieni mökki on 😅 Ei jäänyt reissusta mieleen että tupa on erillään jossain.
Suutarin tuntee lesteistä......samoin tekijän tekemisistään. On hyvä , että jatkat sitä mitä tunnet sisimmässäsi.... On mahdoton olla kaikille mieliksi. Maaston kuvaus on mielestäni arvokas näyte, tiedän haileesti mitä on olla 2000m öh. ja jopa 3860m öh. on kokemusta toistuvasti. Sinne lähtee ihmisiä melkein pyjamassa ja ilman juotavaa, en yksikertaiesti voi muuta kuin kirota vasten kasvoja ja sanoa suorat sanat missä mennään !!!
Haapasalo ja Leiniö. Dyatlov reissu Venäjällä kesällä!
3 ปีที่แล้ว +1
Dyatlovin keissi on kyllä uskomaton tarina. En nukkunut sinä yönä kun ensimmäisen kerran perehdyin siihen, mielikuvitus lähti laukalle niistä karmeista yksityiskohdista.
Katselin tämän lähetyksen toista kertaa pari viikkoa sitten. Mainitsit muistaakseni jossain kohtaa ruotsalaisen karttasivuston, josta saisi tilattua edullisesti karttoja. En äkkiseltään löytänyt tuota kohtaa, joten pystytkö vinkkamaan mikä sivu on kyseessä.
Tällainen huomio vielä Lemmenjoen kansallispuistosta. Puisto rajoittuu lännessä Norjan rajaan, mutta heti Norjan puolella alkaa Övre Anarjohka kansallispuisto jonka pinta-ala on myös iso, n.1400 neliökilometriä. Yhdessä Lemmenjoen kansallispuiston (2850 neliökilometriä) ne muodostavat tooodella ison kansallispuistoalueen ja luontohan ei mitään valtion rajoja tunne. Kietsimävaara -tuntureiden kohdalla olet noin puolessa välissä tätä valtavaa kansallispuistoaluetta.
Oletko käynyt Norjan vuoristomaisemissa vaeltamassa? Olis hieno nähdä sun vaellusvideo sieltä. Alan itse vaeltamaan siellä. Vuoristo kiinnostaa tosi paljon.
Kokeiles Karttaselain appia puhelimeen. Itellä ainaki ollut hyödyllinen parin päivän retkillä ja päiväretkillä. Saa merkittyä paikkoja ja laskettua etäisyyksiä ja näkyy maasto
Moro Ali! Millainen kuvauskalusto sulla on käytössä? Olet varmastikin kertonut sen jo aiemmin jonkun videon yhteydessä mutten tähän hätään sitä löytänyt
4 ปีที่แล้ว
Moi. Kamera on Panasonic G9 ja siihen on muutama erilainen lasi. Eniten käytän Leica DG 12-60mm objektiivia.
@ Kiitokset vastineesta, aika priimaa jälkeä tuntuu tulevan :) Onko muuten millaisia powerbankkeja mukana? Olen itse lähdössä tänään yöksi tai pariksi Nuuksioon, ajatuksena oli vaeltaa hieman syrjemmässä ja kiitos inspiraatiosi, meinaan tallentaa reissuni järkkärillä, go pro:lla ja mahdollisesti kopterilla.
Ja Yhdysvaltoihin mahdollisesti? Tänne talvella tai syksyllä tosin koska lämpötilat huitelee 35 ja 40 välillä keväästä syksyyn , lisäksi on aika paljon vaarallisia käärmeitä ja hämähäkkejä
Menepäs sanomaan tuo saamelaisille.. Jotka laiduntaa porojaan erämaaalueilla.. Siellä ei suksilla liiku kukaan.. Vaan alla Talvella moottorikelkat ja kesä/syksy mönkijät. Kysehän on heidän elinkeinostaan Ja mielestäni se heille suotakoon. Ja se kaivinkoneiden käyttö Lemmenjoella on lopetettu.. 😝
Rajoitusalueella ja etelän kansallispuistoissa ei saa tehdä tulia muuta kuin huoletuille tulipaikoille. Kartoista (ja maastosta) voi löytyä vanhoja tulipaikkoja. Tästä asiasta on käyty vääntöä MH:n kanssa ja tässä suhteessa Maanmittauslaitoksen kartta on väärässä. Esim. Helvetinjärven Jokiristin taukopaikka oli vielä viime kesänä ns. vanhassa pusikoituneessa paikassa ML:n kartalla, mutta uuttakaan ei oltu merkitty karttoihin. En tunne Lemmenjoen sääntöjä, mutta uskoisin, että ei ole luvallista tehdä virallisia tulia virkistysalueella olevaan vanhaan, käytöstä poistettuun tulipaikkaan.
Ihan hemmetin kiva kuunnella ja katsella tälläistä. Näkee vähän reittiä, syventää juttuihin, maastoihin sekä valintoihin. Bushcraft on toki aihealueena kiinnostava, mutta kun se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, en koe sitä tarpeelliseksi. Pahimmillaan se saattaa aiheuttaa lieveilmiöitä, koska kanava on kuitekin erittäin katsottu. Nykyiselläänkin ihmettelen monia kanavia siitä, että tulet tempaistaan maalle kuin maalle. Sulla esitetty toiminta ok ja asiallista. Kiitos jälleen. 👍
Säännöt on kyllä hirveetä sillisalaattia ihan jo kansallispuistojen välillä. On sääntöjä ja niiden tulkintoja. Eri puistotyöntekijät voivat sitten tulkita sääntöjä omalla tavallaan ja omaksi edukseen. Polulta ei saa poistua, mutta sitten kun alat kyselemään miten niitä sallittuja sieniä ja marjoja saa kerätä, niin sitten saakin poistua polulta. Osa vetää omaa tiukkaa linjaansa ja osa sallii taas enemmän. Joissakin puistossa saa telttailla vain telttapaikalla. Sitä ei välttämättä edes ole, koska se on vain varaus puistonkäyttösuunnitelmassa, jos sellainen joskus satuttaisiin tulevaisuudessa tekemään. Toisessa sääntö on ehdoton, vaikka puistossa on vanhoja leiripaikkoja ja lähes erämaaksi luettavaa maastoa kaukana ruuhkaisista poluista. Toisessa saa sitten mennä teltan kanssa minne vaan, vaikka kirjoitetutsäännöt sen suoraan kieltää. Olen kysynyt sääntöjen ja tulkintojen yhtenäistämisen perään, mutta sitä ei voi tehdä. Syy tähän oli jotenkin sellainen, että puistojen käyttösuunnitelmat vanhenevat aina eri aikaan. Ongelma on kyllä MH:ssa tiedostettu. Suoraan sanottuna, kukaan ei halua tehdä tätä työtä ja lähteä päivittämään sääntöjä samaan suuntaan, vaikka kansallispuistojen luonne on muutunut paljon aiemmasta kohti koko kansan retkeilyaluita. Harmi vain, että erämaa-alueet ovat niin kaukana omalta asuinpaikaltani.
Metsähallitus on päätöksellään antanut yleisen luvan tulentekoon maastossa valtion mailla Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa. Tulentekoon voi käyttää kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. Mikäli alle puolen kilometrin sisällä on huollettu tulipaikka, täytyy tulistelun tapahtua siellä. Luonnonsuojelualueilla, joille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma tai annettu järjestyssääntö, noudatetaan tulenteossa sitä, mitä näihin suunnitelmiin ja sääntöihin on linjattu. Esimerkiksi useimmissa kansallispuistoissa tulenteko on sallittu vain huolletuilla tulentekopaikoilla. Paikat on merkitty retkeilykarttoihin. Rajoitusosilla tulenteko ei ole sallittua.
Onko se värien editoiminen kovin tarkkaa puuhaa? Ajattelin jos siirtyisit kuvaamaan taas 60fps -videoita?
4 ปีที่แล้ว +4
Ai miks 60fps? Ite en ole kaipaillut sitä. Siitä on hyötyä lähinnä käsivaralta kuvatessa, ja nykyään kuvaan paljolti jalustalta. Tiedän toki että monien silmät on pelaamisen myötä tottuneet 60fps ja yli kuvataajuuksiin.
Omaan silmään nää videot nykii ja pahasti. Ja kun älypuhelimet, tabletit ja melkein kaikki tv:t toimivat 60hz taajuudella. Ja jostain kumman syystä eurooppalainen standardi on kivikautisilta ajoilta edelleen 50hz. Koitappa nyt katsoa esim yle areenasta videoita jotka on kaikki tallennettu 24, 25 tai 50fps taajuudella. Ei vaan mene mun jakeluun kun älypuhelimen näyttö värähtelee 60hz taajuudella. Todella rasittavaa silmille. 30fps kompromissin ymmärrän jotenkin
TH-camlla on nakojaan paha tapa alentaa bitratea huomattavasti alhaisen fps:n videoissa. Olisi kiva saada testimielessa sinulta tuo Laiskoja paivia lemmenjoella -video silla tavalla etta youtube ei ole paassyt saheltamaan siihen valiin kuvanpakkaustekniikoillaan. Veikkaanpa, etta siina on huomattavasti korkeampi bitrate. Hyvia videoita teet - jatka samaan malliin. PS. noissa sun aikaisemmissa 60fps videoissa varimaailma nayttaytyy todella selkeasti ja artifakteja on vaikea huomata - ehkapa sen selittaa niiden korkea bitrate.
Salama ei kahto sähkönjohtavuutta, jos on yhtäpitkä rautaputki, puu tai vaikka lasikuitunen lipputanko on ihan yhtä todennäköstä mihin osuu. Etäisyys salaman lähtöpisteeseen ja kohteen muoto vaikutta
@@artooinonen6472 entiä miten sähkönjohtavuus määritellään prosenteissa. Muttei luonnonmateriaaleista taija löytyä eristeitä, saati että eristettä olis kalliollinen. Jos kahtoo taulukosta, kupari on 1,7x10-⁸ ohmia merivesi 2x10-¹. Sähkönjohto suhteessa kupariin on jotain 1/1 000 000, ja todistetusti laivoihin on salama lyöny
![[LIVE] : ONE ลุมพินี 88 | คู่เอก "ป้อมเพชร vs อัสลามจอน"](http://i.ytimg.com/vi/1ZqTVVbMgbo/mqdefault.jpg)
Ainoita mielenkiintosia kanavia mitä oon trendaavista löytäny. Mukava että tulee suomalaisia erävideoita laadulla. Kiitos.
Mmk
Jumankekka jäin koukkuun näihin videoihin, oot kyllä pro, nää pesee kaikki telkkarin luontodokkarit.
Toivottavasti saadaan videoita myös lyhyemmistä retkistä ja myös vähän pienemmistäkin paikoista. Itse olen pitänyt paljon sinun yhden tai kahden yön retkistä. Yksi toive/idea olisi joku ”Alin eräkokkailu” video missä kokeilet jotain uutta ruokaa. Voisi varmaan olla helppoja toteuttaa näin maallikon näkökulmasta. 😅 Kiitokset vielä hyvistä videoista!
Kohdassa 37:15 se on itseasiassa vanha savusauna joka on sittemmin muutettu tavalliseksi saunaksi. Itsekin olen siinä parit kerrat saunonut vielä kun tuolla pidettiin -90 luvun alkupuolella Kullankaivajien kaivuukauden päättäjäis juhlallisuuksia. Varsinainen autiotupa oli takanasi. Ja mönkijävarikosta, kyllä ne varmasti useimmat on. Ne ajetaan siellä loppuun, huolletaan niin kauan kuin voidaan ,sillä mönkijän kuljettaminen tuonne ja pois on ongelmallista kuten voit ehkä kuvitella. Ja tosiaan mönkijöitä on vain pienellä osalla. En ihan käsittänyt tulenteko - maanomistjaa juttua, mutta voisi olla, että jo tutuksi tulleelta Lemmenjoen alueelta löytyisi sellaista maata.
Kiitos mielenkiintoisista ohjelmista, kiva kattoa noita erämaa filmejä. Itse olen käynyt tunturin laella asunto´autolla.
Oikein kiva kuunnella sun jutustelua ja selityksiä, olen hyvin tyytyväinen ohjelmiisi. Katsele niitä toisinaan ihan vain rentoutuakseni. Tosi surullisena täytyy todeta että, minun osaltani vaeltaminen jää toteuttamatta. Olisin varmasti innostunut jos olisn nuorempana näitä filmejäsi katsellut. Siis ovat todella innoittavia. Muuten miten filmaat nämä kuvauksesi, olen ajatellut että ehkä käytät tröniä. Mutta kiitos hyvistä filmeitä, Jään odottelemaan uusia ....
Kaikki videot katsottu jes! Aivan loistavaa kontekstia. Rauhallinen ja miellyttävä esiintyjä. Aivan koukussa videoihin! Sattumalta eksyin kanavalle kun etsin tietoa riippumatto reissaamisesta ja täähän oli kun mulle tehty 👍🏼 Jatka ihmeessä videoiden tekemistä. En oo hetkeen odottanut seuraavaa videota näin kovasti 😄 Aloitan varmaan uuden kierroksen lähipäivinä. Jos saan ehdottaa niin sellanen video on tekemättä kun kuinka pakkaat rinkkasi ja millä idealla sen teet. Kiitos paljon videoista Ali ja onnea tuleville retkille! Sun ansioista tässä menneellä viikolla muuta tehnytkään kun suunnitellut ja unelmoinut reissuista!
Anteeks olihan sulla video aiheesta: Rinkkaan pakkaaminen 😄 mun virhe 👌🏼
Todella hyvii videoita, niitä on miellyttävä katsoa.
Kiitoksia paljon, hyvä juttu oli ja kiva kuunnella
Ali olit oikeassa. Vaskojoen länsipuolella alkaa erittäin rauhaisa erämaa-alue. Vaskojoen ylityksen jälkeen voit vaikka suunnistaa Stuorraboge-järvelle jossa on hieno leiriintyä (idänpuoleinen ranta). Taustalla näkyy kauniina Kietsimävaara-tunturit. Itse Kietsimävaara-tuntureille kannattaa nousta ja kulkea ne vaikkapa pohjoisesta etelään. Jos on hyvä sää, niin näkymät joka suuntaan (myös Norjan puolelle) ovat hienot. Tunturien huipulla on helppo kävellä pitkälti yli 6km ja nauttia kauniista maisemista. Suosittelen lämpimästi. Huom! Tunturijonon päällä ei ole vettä saatavilla, joten vettä kannattaa varata reilusti mukaan. Jäkäläpäältä voit ottaa vaikka suunnan kohti Posti-joen yksinäistä autiotupaa ja sieltä takaisin Lemmenjoelle.
Todella hienoja jaksoja ja maisemii
Oli hauska katsoa vanhaa reissua! Tuli muistot mieleen ja "kansanarmeija" ensimmäiseltä kämpältä nosti hymyn huulille.
Hyvä reissu oli! Samat ukot jäi itelläkin mieleen 😅
Muotkalle, mahtavaa! Mä olin vaellusriparilla pari kertaa Muotkan alueella ja oon miettinytkin että oletko mahtanut käydä. Toivottavasti jotain pientä kuvaa tulee myös sieltä :)
Suomessa on tehty kolme suurta kolmiomittausta. Ensimmäisen teki vuosina 1736-1737 Tornionjokilaaksossa Pierre-Louis Moreau de Maupertuis, joka osoitti mittauksillaan Maan olevan navoiltaan litistynyt. 1830-1852 tehtiin Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle kulkenut Struven ketju, jonka avulla tehtyjen mittaustulosten perusteella julkaistiin vuonna 1873 Suomen yleiskartta. Kolmannen aloitti Suomen itsenäistymisen jälkeen Geodeettinen laitos. Viimeisin kolmiomittaustorni rakennettiin Suomessa 1986, ja koko Suomen peruskartoitus saatiin valmiiksi vuotta myöhemmin.
Kolmiomittauksiin kuului kolme mittausoperaatiota, joista näkyvin ja tunnetuin oli pisteiden välisten kulmien mittaaminen.
Peitteisistä olosuhteista johtuen oli tarpeen rakentaa kolmiomittaustorneja, joista käsin mittaukset tehtiin. Kolmiomittaustekniikka oli käytössä geodeettisissa mittauksissa aina 1980-luvulle asti, kunnes satelliittipohjaiset mittausmenetelmät syrjäyttivät sen.
Kolmiomittaus perustui etäisyyden mittaamiseen kulmahavaintojen avulla. Jotta tämä oli mahdollista, piti ensin yhden kolmion yhden sivun pituus mitata maastossa. Toinen mittausoperaatio oli siis perusviivan rakentaminen maastoon. Perusviivan pituus määritettiin tarkasti mittatangoilla tai -langoilla. Perusviivasta lähtien määritettiin erillisen suurennusverkon avulla ison kolmion sivunpituus. Kun yhden kolmion yhden sivun pituus tunnettiin, pystyttiin etenemään kolmio kolmiolta pelkillä kulmahavainnoilla.
Kolmas tarvittava mittausoperaatio oli tähtitieteellinen paikanmääritys. Tähtien avulla pystyttiin määrittämään kohteen sijainti eli mittauspisteen leveys- ja pituuspiiri.
Olet ässä Ali. Jatka samaan malliin.
Kolmiomittaus (myös monikulmiomittaus) on yksi tärkeimmistä maanmittausmenetelmistä, jota on käytetty esimerkiksi Suomen peruskarttojen teossa. Menetelmä kehitettiin Hollannissa 1600-luvulla. Mittauksissa käytettävä kolmioverkko koostuu kiintopisteistä, jotka siis muodostavat kolmioita. Aina, kun tiedetään yhden kolmion sivun pituus, voidaan muut laskea kulmien avulla ja samalla selvittää seuraavien pisteiden etäisyys ja sijainti. Kiintopisteille on runkomittauksien avulla laskettu koordinaatit, joiden avulla voidaan siis mitata muita kohteita maastossa. Kolmiomittauksen avulla voidaan mitata sekä etäisyyksiä että maanpinnan korkeuksia. Menetelmän avulla on saatu selville esimerkiksi Mount Everestin huipun korkeus. Koska kolmiomittaus perustuu näköyhteyteen kiintopisteiden välillä, avuksi rakennettiin puisia kolmiomittaustorneja. Torneja käytettiin avuksi runkomittauksissa ennen kuin siirryttiin satelliittipaikannukseen.
Suomen kohdalla voi sanoa, että "oli". Viimeiset tornit rakennettiin ymmärtääkseni 80-luvun loppupuolella ja jo 90-luvun alkupuolella siirryttiin GPS-perusteisiin kiintopistemittaukseen. Toki nykyäänkin samaa tekniikkaa käytetään esim. rakennusmittauksissa.
36:38 Jaakko Sarlin-Lappeteläinen (silloin Jaakko Sarlin) pestautui Ranskan muukalaislegionaan vain 16-vuotiaana 1954. Itse kirjan nimeä en muista, sen on koonnut suomalainen naistoimittaja/kirjailija puhuttuaan Jaakon kanssa kymmeniä tunteja ja purettuaan ne haastattelut c-kaseteilta. Kirjan tekstissä on koko ajan tuntuma että itse päähenkilö puhuu, minä-muodossa.
Kiitos paljon vidoeosta, muistaakseni olet tehnyt lemmenjoesta live vidon aikasemminkin jos teksisit muusta retkestä liven vidoeon.
Joo ite tykkään "Primitive Technology", "My Self Reliance" video meiningeistä, vähän tai ei juuri yhtään puhetta, enemmän tekemistä, maisemaa tai luonnonääniä. (Sekä ihmiset aina jakaantuu jos liikaa mielipiteitä lausuu, vaikka ei minua haittaakaan)
Olis hienoa jos tekisit repovesi pt 2 videon. Tai muita etelä-suomen ja Itä-Suomen puistoja/erämaita ehkä tulevana talvena.
Pongfinity on huikea ja ne tyypit vaikuttaa tosi kivoilta!
Hyvä että tulee myös jälkilivet
Kohdassa 37.09 - 37:35 ei ole Morgamojan Kultalan "autiotupa" vaan autio-/varaustuvan sauna ja puuvarasto. Varsinainen tupa on portaiden yläpäässä. Olen saunonut ko. saunassa n. 20 vuotta sitten.
Allright. Katsoinkin että kovin pieni mökki on 😅 Ei jäänyt reissusta mieleen että tupa on erillään jossain.
@ Itse tupa on siinä selän takana, mistä olet tuon kuvan siitä saunasta napannut. Melkein tuvan portailta.
Kiitos superhyvistä videoista!! Mistä näistä livelähetyksistä saa ennakkotietoa? Olen jo missannut kaksi lähetystä...
Mä voin lähteä reissuun.
Ali .. Hox.. Milloin Käyt Pudasjärvi / Syöte. Alueella ??
Metsäistä Koillismaata löytyy myös Syötteen kansallispuistosta. Tervetuloa!
Suutarin tuntee lesteistä......samoin tekijän tekemisistään. On hyvä , että jatkat sitä mitä tunnet
sisimmässäsi.... On mahdoton olla kaikille mieliksi. Maaston kuvaus on mielestäni arvokas näyte,
tiedän haileesti mitä on olla 2000m öh. ja jopa 3860m öh. on kokemusta toistuvasti. Sinne
lähtee ihmisiä melkein pyjamassa ja ilman juotavaa, en yksikertaiesti voi muuta kuin kirota vasten kasvoja ja sanoa suorat sanat missä mennään !!!
Haapasalo ja Leiniö. Dyatlov reissu Venäjällä kesällä!
Dyatlovin keissi on kyllä uskomaton tarina. En nukkunut sinä yönä kun ensimmäisen kerran perehdyin siihen, mielikuvitus lähti laukalle niistä karmeista yksityiskohdista.
Katselin tämän lähetyksen toista kertaa pari viikkoa sitten. Mainitsit muistaakseni jossain kohtaa ruotsalaisen karttasivuston, josta saisi tilattua edullisesti karttoja. En äkkiseltään löytänyt tuota kohtaa, joten pystytkö vinkkamaan mikä sivu on kyseessä.
Tällainen huomio vielä Lemmenjoen kansallispuistosta. Puisto rajoittuu lännessä Norjan rajaan, mutta heti Norjan puolella alkaa Övre Anarjohka kansallispuisto jonka pinta-ala on myös iso, n.1400 neliökilometriä. Yhdessä Lemmenjoen kansallispuiston (2850 neliökilometriä) ne muodostavat tooodella ison kansallispuistoalueen ja luontohan ei mitään valtion rajoja tunne. Kietsimävaara -tuntureiden kohdalla olet noin puolessa välissä tätä valtavaa kansallispuistoaluetta.
Euroopan suurin suojelukansallispuisto alue/ yhdistettynä tuo Norjan ja Suomen kansallispuisto alueet. 😮
Oletko käynyt Norjan vuoristomaisemissa vaeltamassa? Olis hieno nähdä sun vaellusvideo sieltä. Alan itse vaeltamaan siellä. Vuoristo kiinnostaa tosi paljon.
Väntar med spänning och se var du vandrar nästa gång?....men själv far jag på en mindre tur i Sarek så jag får se det när jag kommer hem.
Kyllä kerrontaa pitää ollla mukana historiasta yms se on se sun videoiden keskus
Tykkää myös ja Alin rauhallisesta kerronnasta 👍
Kokeiles Karttaselain appia puhelimeen. Itellä ainaki ollut hyödyllinen parin päivän retkillä ja päiväretkillä. Saa merkittyä paikkoja ja laskettua etäisyyksiä ja näkyy maasto
Kiinnostava kuunnella retkikertomuksia ja gaalajuttuja ja muuta
Kyllä kyrpii youtuben ilmotukset .. tuli 1.30 h myöhässä taas.. no äimätään tälläin jäljessä
Moro. Kiitos hyvistä videoista. Mitäs sun packraftille kuuluu?
John Doe jossain kommenteissa mainitsi että myi pois
Moro Ali! Millainen kuvauskalusto sulla on käytössä? Olet varmastikin kertonut sen jo aiemmin jonkun videon yhteydessä mutten tähän hätään sitä löytänyt
Moi. Kamera on Panasonic G9 ja siihen on muutama erilainen lasi. Eniten käytän Leica DG 12-60mm objektiivia.
@ Kiitokset vastineesta, aika priimaa jälkeä tuntuu tulevan :) Onko muuten millaisia powerbankkeja mukana? Olen itse lähdössä tänään yöksi tai pariksi Nuuksioon, ajatuksena oli vaeltaa hieman syrjemmässä ja kiitos inspiraatiosi, meinaan tallentaa reissuni järkkärillä, go pro:lla ja mahdollisesti kopterilla.
Mikä on repun ihanne paino?
Moro😍
Paanajärvi Venäjällä olisi kova. Siinä Kuusamoa vastapäätä.
Koska kevon kanjonille vaellus videota
Kevolla ei käy kun saksalaiset turistit
@@Sglydipate kaikissa vaellus paikoissa Lapissa on turisteja
Ali on paras
Ali Leiniön Lorde-koveri (29:35 & 1:27:25) ;)
Ja Yhdysvaltoihin mahdollisesti? Tänne talvella tai syksyllä tosin koska lämpötilat huitelee 35 ja 40 välillä keväästä syksyyn , lisäksi on aika paljon vaarallisia käärmeitä ja hämähäkkejä
Kaivinkoneet eivät todella kuulu erämaahan eikä myöskään mönkijät.
Menepäs sanomaan tuo saamelaisille.. Jotka laiduntaa porojaan erämaaalueilla.. Siellä ei suksilla liiku kukaan.. Vaan alla Talvella moottorikelkat ja kesä/syksy mönkijät. Kysehän on heidän elinkeinostaan Ja mielestäni se heille suotakoon. Ja se kaivinkoneiden käyttö Lemmenjoella on lopetettu.. 😝
Rajoitusalueella ja etelän kansallispuistoissa ei saa tehdä tulia muuta kuin huoletuille tulipaikoille. Kartoista (ja maastosta) voi löytyä vanhoja tulipaikkoja. Tästä asiasta on käyty vääntöä MH:n kanssa ja tässä suhteessa Maanmittauslaitoksen kartta on väärässä. Esim. Helvetinjärven Jokiristin taukopaikka oli vielä viime kesänä ns. vanhassa pusikoituneessa paikassa ML:n kartalla, mutta uuttakaan ei oltu merkitty karttoihin. En tunne Lemmenjoen sääntöjä, mutta uskoisin, että ei ole luvallista tehdä virallisia tulia virkistysalueella olevaan vanhaan, käytöstä poistettuun tulipaikkaan.
Ihan hemmetin kiva kuunnella ja katsella tälläistä. Näkee vähän reittiä, syventää juttuihin, maastoihin sekä valintoihin. Bushcraft on toki aihealueena kiinnostava, mutta kun se ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, en koe sitä tarpeelliseksi. Pahimmillaan se saattaa aiheuttaa lieveilmiöitä, koska kanava on kuitekin erittäin katsottu. Nykyiselläänkin ihmettelen monia kanavia siitä, että tulet tempaistaan maalle kuin maalle. Sulla esitetty toiminta ok ja asiallista. Kiitos jälleen. 👍
Pohjoispohjanmaalla ja lapissa saa tehä tulet valtionmaalle
@@karhuroope Ei niitä varsinaisesti saa mutta kaikki sitä tekee. Myönnän itsekin niin joskus tehneen.
Säännöt on kyllä hirveetä sillisalaattia ihan jo kansallispuistojen välillä. On sääntöjä ja niiden tulkintoja. Eri puistotyöntekijät voivat sitten tulkita sääntöjä omalla tavallaan ja omaksi edukseen. Polulta ei saa poistua, mutta sitten kun alat kyselemään miten niitä sallittuja sieniä ja marjoja saa kerätä, niin sitten saakin poistua polulta. Osa vetää omaa tiukkaa linjaansa ja osa sallii taas enemmän. Joissakin puistossa saa telttailla vain telttapaikalla. Sitä ei välttämättä edes ole, koska se on vain varaus puistonkäyttösuunnitelmassa, jos sellainen joskus satuttaisiin tulevaisuudessa tekemään. Toisessa sääntö on ehdoton, vaikka puistossa on vanhoja leiripaikkoja ja lähes erämaaksi luettavaa maastoa kaukana ruuhkaisista poluista. Toisessa saa sitten mennä teltan kanssa minne vaan, vaikka kirjoitetutsäännöt sen suoraan kieltää. Olen kysynyt sääntöjen ja tulkintojen yhtenäistämisen perään, mutta sitä ei voi tehdä. Syy tähän oli jotenkin sellainen, että puistojen käyttösuunnitelmat vanhenevat aina eri aikaan. Ongelma on kyllä MH:ssa tiedostettu. Suoraan sanottuna, kukaan ei halua tehdä tätä työtä ja lähteä päivittämään sääntöjä samaan suuntaan, vaikka kansallispuistojen luonne on muutunut paljon aiemmasta kohti koko kansan retkeilyaluita. Harmi vain, että erämaa-alueet ovat niin kaukana omalta asuinpaikaltani.
Metsähallitus on päätöksellään antanut yleisen luvan tulentekoon maastossa valtion mailla Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa. Tulentekoon voi käyttää kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. Mikäli alle puolen kilometrin sisällä on huollettu tulipaikka, täytyy tulistelun tapahtua siellä.
Luonnonsuojelualueilla, joille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma tai annettu järjestyssääntö, noudatetaan tulenteossa sitä, mitä näihin suunnitelmiin ja sääntöihin on linjattu. Esimerkiksi useimmissa kansallispuistoissa tulenteko on sallittu vain huolletuilla tulentekopaikoilla. Paikat on merkitty retkeilykarttoihin. Rajoitusosilla tulenteko ei ole sallittua.
The unique gondola internally spark because bangle electrophysiologically mess up into a solid panda. present, mixed spider
The earthy quotation relatively clap because violin resultantly surround excluding a soggy lion. abashed, glamorous lute
7 vuotta yhdellä vaelluksella huhhuh
Onko se värien editoiminen kovin tarkkaa puuhaa? Ajattelin jos siirtyisit kuvaamaan taas 60fps -videoita?
Ai miks 60fps? Ite en ole kaipaillut sitä. Siitä on hyötyä lähinnä käsivaralta kuvatessa, ja nykyään kuvaan paljolti jalustalta. Tiedän toki että monien silmät on pelaamisen myötä tottuneet 60fps ja yli kuvataajuuksiin.
Omaan silmään nää videot nykii ja pahasti. Ja kun älypuhelimet, tabletit ja melkein kaikki tv:t toimivat 60hz taajuudella. Ja jostain kumman syystä eurooppalainen standardi on kivikautisilta ajoilta edelleen 50hz. Koitappa nyt katsoa esim yle areenasta videoita jotka on kaikki tallennettu 24, 25 tai 50fps taajuudella. Ei vaan mene mun jakeluun kun älypuhelimen näyttö värähtelee 60hz taajuudella. Todella rasittavaa silmille. 30fps kompromissin ymmärrän jotenkin
TH-camlla on nakojaan paha tapa alentaa bitratea huomattavasti alhaisen fps:n videoissa. Olisi kiva saada testimielessa sinulta tuo Laiskoja paivia lemmenjoella -video silla tavalla etta youtube ei ole paassyt saheltamaan siihen valiin kuvanpakkaustekniikoillaan. Veikkaanpa, etta siina on huomattavasti korkeampi bitrate. Hyvia videoita teet - jatka samaan malliin. PS. noissa sun aikaisemmissa 60fps videoissa varimaailma nayttaytyy todella selkeasti ja artifakteja on vaikea huomata - ehkapa sen selittaa niiden korkea bitrate.
Salama ei kahto sähkönjohtavuutta, jos on yhtäpitkä rautaputki, puu tai vaikka lasikuitunen lipputanko on ihan yhtä todennäköstä mihin osuu. Etäisyys salaman lähtöpisteeseen ja kohteen muoto vaikutta
Kallioperän on kuitenkin oltava sähköä johtavaa kivilajia, 15% on luonnossa sähköä johtavaa.!!
@@artooinonen6472 entiä miten sähkönjohtavuus määritellään prosenteissa. Muttei luonnonmateriaaleista taija löytyä eristeitä, saati että eristettä olis kalliollinen. Jos kahtoo taulukosta, kupari on 1,7x10-⁸ ohmia merivesi 2x10-¹. Sähkönjohto suhteessa kupariin on jotain 1/1 000 000, ja todistetusti laivoihin on salama lyöny
Laivat ei kynnä peltoa ...