Olen yrittänyt ostaa metsätiloja 30 vuotta. Näissä tarjouskilpailuissa hinnat kohoavat niin järjettömän koviksi, että vain kerran on tärpännyt. Muutamia tiloja olen sentään saanut hankkittua sukulaisilta ja suoraan myyjäoletetuilta kysymällä.
Olet varmasti oikeassa, että myyjien kannalta tarjouskilpailut lienevät paras vaihtoehto ja hinnat nousevat usein korkeiksi. Ja ostajan kannalta juuri mainitsemasi kanavat ja verkostot ovat ne, joista voi löytyä kohtuullisemmin hinnoiteltuja mahdollisuuksia.
Hyvää pohdintaa. Olisi mielenkiintoista nähdä kassavirta-analyysisi, lähinnä käytettyjen hintojen osalta. 2,5 % tuottovaade ei Salon seudullakaan keskimäärin ole liikaa, päinvastoin. Vaikka noin etelässä metsätilakaupat usein lipsahtavatkin melko hintaviksi. Oliko tilalla muita merkittäviä arvoja metsätalouden lisäksi?
Kiitos! 👍 Alkuperäinen tarjous tuli pitkälti pohdittua käyvän hinnan pohjalta ja karkealla arviolla lähivuosien tulojen ja menojen osalta. Tein tuon tarkemman analyysin tämän vuoden puolella keväällä. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolle käytin metsäarvion (vuoden 2022 syksyn) tietoa ja vastaavasti menojen kustannuksia, koska halusin perata tätä tarkemmin. Puun hinta on toki vuonna 2023 noussut ja sitten laskenut, joten niiden perusteella olisi voinut päivittää analyysia. Tila on harjumaisella alueella, mutta viereinen tila on luonnonsuojelualuetta, joten mahdollisille soravaroille tms ei liene helppo laskea arvoa. Jälkiviisaana voi sanoa, ettei paljoa harmittanut vaikka kauppa meni ohi. 😀
Yksityisenä ihmisenä ilman laskentaohjelmistoja tarkka biologisen kasvun, arvosiirtymän, puun hintatason kehityksen, kassavirtojen ja toisaalta metsäkiinteistön arvonnousun yhdistäminen vankaksi pohjaksi metsäsijoitukselle ei ole aivan yksinkertaista. Ratkaisut näihin kaikkiin on mutta harvemmin yksityisillä metsäsijoittajilla. Yhtenä isona ongelmana on yleinen tapa käyttää summa-arvomenetelmää metsätilan arvonmääritykseen. Toisaalta, ei kaikki halua näitä asioita niin tarkkaan pohtiakaan😄 Hyvää materiaalia kanavallasi on, toivottavasti homma jatkuu.
Kiitokset hyvästä asiapitoisesta kommentista! 👍 Metsätilan ostotarjouksen voi tosiaan ylianalysoida ja lopulta ei koskaan päädy tarjoamaan. 😀 Yritysmaailmassa johdossa joudutaan tekemään päätökset käytettävissä olevilla tiedoilla, ja loput on epävarmuutta, mutta jotain pitää päättää. Metsätilamarkkinoilla on niin paljon erilaisia (satunnaisia ja pitkäaikaisia) tarjoajia, että sattumalla lienee melko suuri rooli miten lopulta käy. Määrätietoisella ostajalla voi olla tarkka ostostrategia, kun taas joku ostaa fiiliksellä, kun tilillä on rahaa, eikä edes mieti lukuja. Kiitos myös kannustuksesta! Eiköhän näitä videoita tässä syksyn mittaan tule aika runsaasti. 👍
Itsellä on joku tarjous tärpännyt, suurempi osa ei. Sitten se ostokuume meni ohi, kun sai tarpeeksi alaa. Yksi tila tuli yllätyksenä. Ei ollut osto edes mielessä, kun rajanaapuri soitti ja tarjosi tilaansa. Mutkikkaita on tilakauppojen polut ennen kuin molempien nimet on paperilla.
Noin se taitaa olla, että paljon on mukana sattumaa milloin osuu kohdalle. Ja varmasti riippuu omista tavoitteista ja odotuksista. Ostajien joukossa on niin erilaisia taustoja ja tilanteita, että sinnikäs ja pitkäjänteinen työ pitäen mielessä omat tavoitteet lienee paras vaihtoehto. Tsemppiä tilojen hankintaan!
Rajanaapureita tulee erittäin harvoin myyntiin kokemukseni perusteella. Mulla on tällä hetkellä kuusi metsätilaa. Kaksi olen matkan varrella jalostanut muuhun käyttöön. Vuodesta 1992 saakka olen metsän kanssa puuhastellut ja toissavuonna ensimmäinen rajanaapurin metsä myytiin. Sekään ei tullut julkiseen myyntiin, vaan omistaja tarjosi sitä yhdelle rahastolle, joka osti sen hintaan 15000 €/ha. 20 vuotta sitä olin kytännyt ostettavaksi, joten arvaa harmittiko.
Kyllä tuo varmasti harmitti 20 vuoden odotuksen päätteeksi! Metsätilojen kierto on sen verran hidasta ja tapahtuu vielä useimmiten perhepiirissä / suvussa, joten tarjonta on niukkaa. Toivottavasti pääset kuitenkin vielä uusille kaupoille rajanaapureiden kanssa!
Tuo oli metsatilat.fi välittämä kohde, jossa oli suljettu tarjouskilpailu. Sellaisia ne taitaa aika usein olla omien havaintojen perusteella. Suunnistus on kyllä mainio harrastus ja niitä videoita tulee Kuntoilija-nimisellä kanavalla kyllä paljon julkaistua. 👍
Hankala ymmärtää hintoja varsinkin korkojen nousun jälkeen. Kuitenkin monta riskiä poliittisesta lähtien ja parempi tuotto sille pitäisi saada kuin talletukselle
Joo, juuri nyt on kyllä monta muuttujaa haastavassa asennossa metsätilamarkkinoiden osalta. Metsävähennyspohjan kasvatus lienee hallitusohjelmassa ja siitä on hyötyä kaupoilla metsänomistajiksi päätyneille / päätyviä.
Hei, hieman ohi videosta, mutta olet ilmeisesti käynyt metsätalousyrittäjyys kurssin. Mitä ajatuksia siitä? Itse miettinyt, pitäisikö käydä sellainen..
Joo, olen suorittanut sitä metsätalousyrittäjän opintoja Työtehoseuralla, pitäisi tulla vuoden loppuun mennessä valmiiksi. Nämä aikuisopinnot on erityisesti metsänomistajille (nykyisille ja uusille) suunniteltuja kokonaisuuksia. Itse olen vuoden 2009 jälkeen (metsänomistajaksi tulen jälkeen) lueskellut paljon alan uutisia ja julkaisuja, mutta päätin silti tehdä tällaisen määrämuotoisen opintokokonaisuuden. Paljon on ollut tuttuja asioita, mutta myös hyviä oivalluksia ja omien pohdintojen soveltamisia. Uskon, että tällainen kokonaisuus voi olla monelle metsänomistajalle hyvä juttu. 👍
Alhaisia on tuottoprosentit, jos kovia tilahintoja on tullut makseltua. Tuntuisi vielä siltä, että poliittiset ja metsätuhoriskit ovat kohonneet viime vuosina ja se ei varsinaisesti helpota tilannetta.
Näyttää siltä et julkisesti myynnissä olevien metsätilojen puunarvo on hinnoiteltu täysin pieleen. Niistä hakkaamalla juuri tuottoa tulisi edes vuosikymmenien aikana mitä hoitoa vaativat.@@Metsanomistaja
Jonkun verran ympäri Suomea ajelleena olen kiinnittänyt huomiota miten paljon on täysin heitteille jätettyjä kuvioita. Villiintyneitä pajukoita/lepikoita jotka niin tiheitä ettei mies pysty edes kunnolla läpi kävelemään. Niiden ainoa hoitokeino on päätehakkuu energiapuuksi ja taimien istuttaminen. Niitä on niin paljon että villi veikkaukseni on että olisimme hakkeen suhteen omavaraisia ainakin kolmekymmentä vuotta. Jonkinlainen valtion suorittama haltuunotto, hakkeesta tilitys maanomistajalle, velvoite taimien istutuksesta/hoidosta, mahdollinen em. toimiin liittyvä avustus.
Paljon tulee itse suunnistettua eri maastoissa ympäri Suomen ja muuallakin, joten tulee kanssa nähtyä kaikenlaista maisemaa. Usein tulee juostessakin ajateltua mitä kulloiseenkin kohtaan kannattaisi tehdä. 😀 Omaisuuden suoja on niin vahva, että äärivaihtoehdot lienee mahdottomia toteuttaa, mutta varmasti puun tarpeen kasvun myötä tulee erilaisia kampanjoita, joilla uinuvia metsänomistajia voidaan herätellä. Toki raha on hyvä motivaattori, jos hoitotilanne on päässyt pahaksi, mutta silti siitä voisi metsänomistaja saada rahaa energiapuuleimikosta.
Tämän videon innoittajana oli metsätalousyrittäjyyden opinnoihin liittyvä kokonaisuus, jolloin tuli tehtyä jälkianalyysi tälle kysyiselle kohteelle/tarjoukselle. Käytetyn menetelmän avulla opin paremman valmiuden tehdä tarjouksen jatkossa mahdollisille tuleville kohteille ja soveltaa sitä myös omalla tilalla. 👍
Olen yrittänyt ostaa metsätiloja 30 vuotta. Näissä tarjouskilpailuissa hinnat kohoavat niin järjettömän koviksi, että vain kerran on tärpännyt. Muutamia tiloja olen sentään saanut hankkittua sukulaisilta ja suoraan myyjäoletetuilta kysymällä.
Olet varmasti oikeassa, että myyjien kannalta tarjouskilpailut lienevät paras vaihtoehto ja hinnat nousevat usein korkeiksi. Ja ostajan kannalta juuri mainitsemasi kanavat ja verkostot ovat ne, joista voi löytyä kohtuullisemmin hinnoiteltuja mahdollisuuksia.
Hyvää pohdintaa. Olisi mielenkiintoista nähdä kassavirta-analyysisi, lähinnä käytettyjen hintojen osalta. 2,5 % tuottovaade ei Salon seudullakaan keskimäärin ole liikaa, päinvastoin. Vaikka noin etelässä metsätilakaupat usein lipsahtavatkin melko hintaviksi. Oliko tilalla muita merkittäviä arvoja metsätalouden lisäksi?
Kiitos! 👍 Alkuperäinen tarjous tuli pitkälti pohdittua käyvän hinnan pohjalta ja karkealla arviolla lähivuosien tulojen ja menojen osalta. Tein tuon tarkemman analyysin tämän vuoden puolella keväällä. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolle käytin metsäarvion (vuoden 2022 syksyn) tietoa ja vastaavasti menojen kustannuksia, koska halusin perata tätä tarkemmin. Puun hinta on toki vuonna 2023 noussut ja sitten laskenut, joten niiden perusteella olisi voinut päivittää analyysia. Tila on harjumaisella alueella, mutta viereinen tila on luonnonsuojelualuetta, joten mahdollisille soravaroille tms ei liene helppo laskea arvoa. Jälkiviisaana voi sanoa, ettei paljoa harmittanut vaikka kauppa meni ohi. 😀
Yksityisenä ihmisenä ilman laskentaohjelmistoja tarkka biologisen kasvun, arvosiirtymän, puun hintatason kehityksen, kassavirtojen ja toisaalta metsäkiinteistön arvonnousun yhdistäminen vankaksi pohjaksi metsäsijoitukselle ei ole aivan yksinkertaista. Ratkaisut näihin kaikkiin on mutta harvemmin yksityisillä metsäsijoittajilla. Yhtenä isona ongelmana on yleinen tapa käyttää summa-arvomenetelmää metsätilan arvonmääritykseen. Toisaalta, ei kaikki halua näitä asioita niin tarkkaan pohtiakaan😄 Hyvää materiaalia kanavallasi on, toivottavasti homma jatkuu.
Kiitokset hyvästä asiapitoisesta kommentista! 👍 Metsätilan ostotarjouksen voi tosiaan ylianalysoida ja lopulta ei koskaan päädy tarjoamaan. 😀 Yritysmaailmassa johdossa joudutaan tekemään päätökset käytettävissä olevilla tiedoilla, ja loput on epävarmuutta, mutta jotain pitää päättää. Metsätilamarkkinoilla on niin paljon erilaisia (satunnaisia ja pitkäaikaisia) tarjoajia, että sattumalla lienee melko suuri rooli miten lopulta käy. Määrätietoisella ostajalla voi olla tarkka ostostrategia, kun taas joku ostaa fiiliksellä, kun tilillä on rahaa, eikä edes mieti lukuja.
Kiitos myös kannustuksesta! Eiköhän näitä videoita tässä syksyn mittaan tule aika runsaasti. 👍
Itsellä on joku tarjous tärpännyt, suurempi osa ei. Sitten se ostokuume meni ohi, kun sai tarpeeksi alaa.
Yksi tila tuli yllätyksenä. Ei ollut osto edes mielessä, kun rajanaapuri soitti ja tarjosi tilaansa.
Mutkikkaita on tilakauppojen polut ennen kuin molempien nimet on paperilla.
Noin se taitaa olla, että paljon on mukana sattumaa milloin osuu kohdalle. Ja varmasti riippuu omista tavoitteista ja odotuksista. Ostajien joukossa on niin erilaisia taustoja ja tilanteita, että sinnikäs ja pitkäjänteinen työ pitäen mielessä omat tavoitteet lienee paras vaihtoehto. Tsemppiä tilojen hankintaan!
Rajanaapureita tulee erittäin harvoin myyntiin kokemukseni perusteella. Mulla on tällä hetkellä kuusi metsätilaa. Kaksi olen matkan varrella jalostanut muuhun käyttöön. Vuodesta 1992 saakka olen metsän kanssa puuhastellut ja toissavuonna ensimmäinen rajanaapurin metsä myytiin. Sekään ei tullut julkiseen myyntiin, vaan omistaja tarjosi sitä yhdelle rahastolle, joka osti sen hintaan 15000 €/ha. 20 vuotta sitä olin kytännyt ostettavaksi, joten arvaa harmittiko.
Kyllä tuo varmasti harmitti 20 vuoden odotuksen päätteeksi! Metsätilojen kierto on sen verran hidasta ja tapahtuu vielä useimmiten perhepiirissä / suvussa, joten tarjonta on niukkaa. Toivottavasti pääset kuitenkin vielä uusille kaupoille rajanaapureiden kanssa!
Millainen tarjousmenetely oli ko. kuviolla/kaupalla? ( jälleen yhteinen mielenkiinnon kohde suunnistuksen lisäksi 🫡)
Tuo oli metsatilat.fi välittämä kohde, jossa oli suljettu tarjouskilpailu. Sellaisia ne taitaa aika usein olla omien havaintojen perusteella.
Suunnistus on kyllä mainio harrastus ja niitä videoita tulee Kuntoilija-nimisellä kanavalla kyllä paljon julkaistua. 👍
Eli 1 vai usiempi tarjouskierros
Yksi suljettu tarjouskierros määräaikaan mennessä ja korkeimman tarjoushinnan myyjä hyväksyi.
Hankala ymmärtää hintoja varsinkin korkojen nousun jälkeen. Kuitenkin monta riskiä poliittisesta lähtien ja parempi tuotto sille pitäisi saada kuin talletukselle
Joo, juuri nyt on kyllä monta muuttujaa haastavassa asennossa metsätilamarkkinoiden osalta. Metsävähennyspohjan kasvatus lienee hallitusohjelmassa ja siitä on hyötyä kaupoilla metsänomistajiksi päätyneille / päätyviä.
Hei, hieman ohi videosta, mutta olet ilmeisesti käynyt metsätalousyrittäjyys kurssin. Mitä ajatuksia siitä?
Itse miettinyt, pitäisikö käydä sellainen..
Joo, olen suorittanut sitä metsätalousyrittäjän opintoja Työtehoseuralla, pitäisi tulla vuoden loppuun mennessä valmiiksi. Nämä aikuisopinnot on erityisesti metsänomistajille (nykyisille ja uusille) suunniteltuja kokonaisuuksia.
Itse olen vuoden 2009 jälkeen (metsänomistajaksi tulen jälkeen) lueskellut paljon alan uutisia ja julkaisuja, mutta päätin silti tehdä tällaisen määrämuotoisen opintokokonaisuuden. Paljon on ollut tuttuja asioita, mutta myös hyviä oivalluksia ja omien pohdintojen soveltamisia. Uskon, että tällainen kokonaisuus voi olla monelle metsänomistajalle hyvä juttu. 👍
@@Metsanomistaja Täällä seurataan jäljessä... Samat opinnot on aloitettu työn ohessa. 🙂
Hienoa Pasi! Mukavaa vastapainoa töille ja ennen kaikkea mahdollisuus käydä läpi itseään kiinnostavia teemoja. 👍
Nihkeetä tuotto % metsästä etenkin jos ostaa metsää
Alhaisia on tuottoprosentit, jos kovia tilahintoja on tullut makseltua. Tuntuisi vielä siltä, että poliittiset ja metsätuhoriskit ovat kohonneet viime vuosina ja se ei varsinaisesti helpota tilannetta.
Näyttää siltä et julkisesti myynnissä olevien metsätilojen puunarvo on hinnoiteltu täysin pieleen. Niistä hakkaamalla juuri tuottoa tulisi edes vuosikymmenien aikana mitä hoitoa vaativat.@@Metsanomistaja
Jonkun verran ympäri Suomea ajelleena olen kiinnittänyt huomiota miten paljon on täysin heitteille jätettyjä kuvioita. Villiintyneitä pajukoita/lepikoita jotka niin tiheitä ettei mies pysty edes kunnolla läpi kävelemään. Niiden ainoa hoitokeino on päätehakkuu energiapuuksi ja taimien istuttaminen. Niitä on niin paljon että villi veikkaukseni on että olisimme hakkeen suhteen omavaraisia ainakin kolmekymmentä vuotta. Jonkinlainen valtion suorittama haltuunotto, hakkeesta tilitys maanomistajalle, velvoite taimien istutuksesta/hoidosta, mahdollinen em. toimiin liittyvä avustus.
Paljon tulee itse suunnistettua eri maastoissa ympäri Suomen ja muuallakin, joten tulee kanssa nähtyä kaikenlaista maisemaa. Usein tulee juostessakin ajateltua mitä kulloiseenkin kohtaan kannattaisi tehdä. 😀
Omaisuuden suoja on niin vahva, että äärivaihtoehdot lienee mahdottomia toteuttaa, mutta varmasti puun tarpeen kasvun myötä tulee erilaisia kampanjoita, joilla uinuvia metsänomistajia voidaan herätellä. Toki raha on hyvä motivaattori, jos hoitotilanne on päässyt pahaksi, mutta silti siitä voisi metsänomistaja saada rahaa energiapuuleimikosta.
Raivaus tekee ihmeitä. Yleensä sieltä löytyy kasvatuskelposta puuta senverran että metsän saa alulle.
Miksi alkaa itkee.. Rahamies tarjosi paremmin.. Ja hyvin on harvennettu..
Missä kohtaa tässä itketään?
Tämän videon innoittajana oli metsätalousyrittäjyyden opinnoihin liittyvä kokonaisuus, jolloin tuli tehtyä jälkianalyysi tälle kysyiselle kohteelle/tarjoukselle. Käytetyn menetelmän avulla opin paremman valmiuden tehdä tarjouksen jatkossa mahdollisille tuleville kohteille ja soveltaa sitä myös omalla tilalla. 👍
😊