Hyvää pohdintaa taimikonhoidon merkityksestä. Kun rahaa laitetaan maanmuokkaukseen ja taimiin, tuntuu järjenvastaiselta, että taimikonhoito jätettäisiin tekemättä. Näin kuitenkin paljon tapahtuu
Et ole yksin mielipiteesi kanssa. Kyllä liian monesti näkee noita, että istutuksen jälkeen jätetään oman onnensa nojaan. Siitä sitten 15 vuotta eteenpäin ja käydään tekemässä vähän taimikonhoitoa. Kallista on poistuman takia ja eipä monesti ole häävi metsä raivuun jälkeen.
Viivästyneen taimikonhoidon jälkeen edes pääpuulajin vaihto kuusesta koivuun ei tuota haluttua lopputulosta, jos (ja kun) koivu on hieskoivua, josta varttuu vain halpaa kuitua.
@@aimohukkamaki Juuri näin. Ja se on vieläpä sellaista kampiakselin mallista se koivu. Ikävä työstää polttopuuksikaan. Kankkulan kaivoon menee muokkaus ja istutus, mikä ei kovinkaan halpaa huvia ole. Siinä kaikki voittaisi kun ajallaan maltettaisiin tehdä hoitotyöt.
Kiitos videosta - hyvän aiheen nostit esiin. Itse havahduin viime kesänä, kun huomasin 2017 istutetussa kuusitaimikossa kasvavan yli 2 m korkeaa vattupuskaa. Menikin sitten loppuvuoden vapaat vesakkoterää pyöritellessä - ja vieläkin on homma kesken. Tarkkana sai olla, että ylipäätään taimet huomasi siellä pöpelikön keskellä. Ennen olin vadelman ystävä - vaan en enää 😉
Kyllä se miehen mittainen vatukko osaa olla aika epämiellyttävää tehdä :D Mutta kyllä se kiitos silti lopussa seisoo kun vaan jaksaa hikoilla ja taimet pusertaa noiden yli. Vatusta tulee kyllä aina vähän ristiriitaiset tunteet. On hyviä marjoja, mutta siellä missä kunnon vatukko on, niin kyllä saa sahaakin näyttää :D Tuolta kyseiseltä kuviolta keräsin viime syksynä vielä reilu kolmisen litraa vattua. Silloin se on hyvä kun vatukko on kuusen alla :D
Hyvä video.. Itselläkin 2 ha kuusikko joka istutettu 2017... Viimekesänä tuntui jo olevan hätä kun pukkasi lehtipuuta.. Heinäkuun alussa sain 1,5ha raivattua ja kaikki otin pois lukuunottamatta pieniä mäntyjä aukkopaikkaan. .. Loput nyt kesällä vielä varhaisperata josta suurinosa haapaa... Kiva nähdä miten kesällä vesoo ja pitääkö käydä vielä elokuulla uudestaan putsaan.. Aika erikoinen se vanhankansan tapa että jätetään koivu suojapuuksi kuuselle ihan viereen.. En ole oikein koskaan ymmärtänyt ajatusta..
Ja tuosta se kasvu vaan kiihtyy pian. Oli tosissaan aikanaan melko homma tuon vatukon kanssa. En tiedä onko muut huomanneet, että vatukon määrä on laskenut, jos risut ajetaan pois. Tuossa ei risuja ajettu, niin kyllä huomasi kun kahtena kesänä peräkkäin sai sen niittää nurin. Viime syksynä kuusien välistä keräsin vielä 3 litraa vattua, että kyllä ne siellä vanhoissa risukasoissa viihtyy pitkänkin ajan päästä näköjään.
Jokos tästä on seurantaraporttia olemassa? Itse olen koittanut omat raivausharrasteeni hommailla syksyllä ennen ruskaa tai heti keväällä kun hiirenkorvat ilmaantuu, näin jää mahdollisimman vähän voimaa juuriin siihen vesojen kehittämiseen, kun keväällä puskee nesteet pihalle kannosta, ja syksyllä on voima vielä lehdissä ja varsissa.
Mie olen alkanu raivuun aina juhannuksen jälkeen , kokkeilin muuten erään tosi vitikkoisen vesijättöalueen raivuuta syksyllä ( oottelin ensin lintujen lähtöä) , kovasti on jo vesonut.
Niin nykyäänhän puun laadulla ei ole mitään väliä, kunhan vaan kasvaa nopeasti. Sahalla lyödään laatuleimaa laudan päähän ja raksalla kun ravistellaan menee keskeltä poikki. Kaikki oksaturekkeet mitä moto sylkee saa laatuleiman päähänsä näin kärjistettynä.
Näin se nykyään menee vaan. Mutta metsäfirmat maksaa vaan kuutioiden perusteella, ei ikälustojen paksuuden. Siihen se on tähdättävä metsänkasvatuksessa, että motteja tulee kasvukaudessa. Kyllä laatulautaakin on saatavilla, etenkin jos mäntyä tahtoo. Suota täällä riittää ja ikälustojen väli on aika tiukkaa.
@@JOmetsuri juu hyvä metsän omistajalle. Pien sahurit jotka puusta jotain ymmärtää kitketään pois kaiken maailman kurssituksilla ,jotka maksaa omaisuuksia. Hanurista tämä nyky meininki
@@petteriholttinen1561 Joo tuo ce-merkintä ja lujuusluokittelu taitaa olla yksi kompastuskivi kenttäsahoilla. Mutta sitä tämä nykymeno tuntuu olevan, että isot vie.
Sen verran tuumaisin, että raksallakin hyvä että on tuota nopeasti kasvanutta. Siitä.on mukava tehdä esim. betonimuotitusta. on.pehmyttä työstää, kevyempää. Esim mitallistettu 2x4" ympärihöylätty. Ja moneen jätettäväänkin rakenteeseen omiaan esim koteloinnit.
Joo jätin eri pituisia kantoja tuonne. Täytyy vielä niitä ns. "isäntälinjan" kantoja jättää, jotka ulottuu yli polven. Näin olen itsekin käsittänyt, että pitkä kanto vesoisi vähemmän, mutta niitä ei sitten saisi jättää?! Ihan kuin sinne taimikkoon olisi kaikilla heti pakottava tarve mennä liikkumaan kun jaksavat valittaa :D
Itse raivasin pari metrisen kuusikon heinäkuussa muutama vuosi sitten. Koivu vesoi voimakkaasti, mutta kuusi ehti kasvaa karkuun. En tiedä, olisiko vesominen jäänyt vähemmälle toiseen aikaan tai kuivempana kesänä.
Kyllähän jos raivuun ajoittaa tuonne juhannuksen jälkeen kun kasvukausi päättyy ja kovalla helteellä sahaa puut poikki, kannot kuivahtaa ja ei veso. Sanoi minua viisaammat 😅mutta eipä se helteellä aina niin mielekästä ole sahata. Rehevällä kasvupohjalla vesakkoa tulee kyllä väkisinkin.
@@JOmetsuri joo niin minullekkin vanhat huru-ukot sano, ☝️että juhannuksen kahta puolen... ja toimivaksi olen sen todenna... Sillon kun sinne on siihen aikaan kerenny.🙄
Mielenkiintoinen video ja ajan kohtainen. Raivuusaha iskussa. En tiijä millo se pitäs tehdä ettei veso. Työtä riittää taimikon hoidossa. Alku vuosina. Ja mukava niitä on sit seurata kun kasvaa 👍
Siinähän se juhannuksen jälkeen ois hyvä perkauksia tehdä. Vanha kansa sanoo myös, että mustan kuun aikaan, mutta tiedä niistä sitten. Kyllä se joskus on tosi tuskallista ja työlästä kun saa moneen kertaan heinätä ja perata, että vankistuvat ja pääsevät heinää karkuun. Sepä, kyllä se on ilo silmälle kun puu alkaa venymään pituutta ja lihomaan. LOikein rehevällä kasvupohjalla ensiharvennuksen jälkeen se lihominen on vaan jotain aivan käsittämätöntä
Vuosi sitten raivasin parin hehtaarin kuvion keväällä näin lumien sulettua. Syksyllä oli vesakko jo taimien korkuista... pieleen meni... 😣 nyt meinasin mennä juhannuksen jälkeen... veikkaan parempaa lopputulosta...
Omakohtaisesta kokemuksesta sanoisin että pitää tehdä muutama sata kiintoa sahahommina hankintaa erilaisilla palstoilla. Sen jälkeen alkaa hahmottumaan raivauksen merkitys. Tässä on ollut pari kuviota jotka ovat olleet näennäisesti hyväpuisia, mutta isoistakaan puista ei ole saanut kuin juri ja juuri yhden tukin lumppaamalla. Perussyy raivauksen puuttuminen tietyissä kasvuvaiheessa jolloin laatu huono.
@@j.m3108 Hyvin sanottu. Ja samoiten sellainen hoitamaton kepikko, jossa on kaikkea puuta. Litratilavuus pieni, mutta iso poistuma. Ei sellaiseen oikein mitään järkevää saa jäämään. Siitä sitten kun lähtee tekemään sellaista oikeasti ajallaan hoidettua metsää, niin alkaa ymmärtämään. Litratilavuus kasvaa, parempi tukki% ja se jäävä puustokin hyvää. Mutta mitenkä tämmöisen sitten järjestäisi?
@@JOmetsuri itsellä 2017 rehevään pellon pohjaan laitettu kuusikko,nyt polven korkuista,paitsi ne missä vatukko kasvaa päälle. Miettiny että tekeekö ne pitkät sivuoksat jos kovasti tilaa kasvaa.🤔
@@kihoo9423 itse pistin 2016 alku kesästä n.3.5ha vajaatuotoisia entisiä pellonpohjia kuuselle ja koivulle. Istutuksen jälkeen boorin levitys ja ensimmäiset kolme kesää kahdesti kesässä niitin kaikki kasvua haittaavat nurin. 2019 heinä-elokuun vaihteessa reikäperkasin alueen. Kuusien keskipituus n. 2m ja koivujen yli 3m. Tänä kesänä käyn raivurilla pyyhkimässä kuusien seasta lehtipuut pois. Oksaahan ne olis kasvaneet ilman sitä boori lannoitusta.
Hyvää pohdintaa taimikonhoidon merkityksestä. Kun rahaa laitetaan maanmuokkaukseen ja taimiin, tuntuu järjenvastaiselta, että taimikonhoito jätettäisiin tekemättä. Näin kuitenkin paljon tapahtuu
Et ole yksin mielipiteesi kanssa. Kyllä liian monesti näkee noita, että istutuksen jälkeen jätetään oman onnensa nojaan. Siitä sitten 15 vuotta eteenpäin ja käydään tekemässä vähän taimikonhoitoa. Kallista on poistuman takia ja eipä monesti ole häävi metsä raivuun jälkeen.
Viivästyneen taimikonhoidon jälkeen edes pääpuulajin vaihto kuusesta koivuun ei tuota haluttua lopputulosta, jos (ja kun) koivu on hieskoivua, josta varttuu vain halpaa kuitua.
@@aimohukkamaki Juuri näin. Ja se on vieläpä sellaista kampiakselin mallista se koivu. Ikävä työstää polttopuuksikaan. Kankkulan kaivoon menee muokkaus ja istutus, mikä ei kovinkaan halpaa huvia ole. Siinä kaikki voittaisi kun ajallaan maltettaisiin tehdä hoitotyöt.
Kiitos videosta - hyvän aiheen nostit esiin. Itse havahduin viime kesänä, kun huomasin 2017 istutetussa kuusitaimikossa kasvavan yli 2 m korkeaa vattupuskaa. Menikin sitten loppuvuoden vapaat vesakkoterää pyöritellessä - ja vieläkin on homma kesken. Tarkkana sai olla, että ylipäätään taimet huomasi siellä pöpelikön keskellä. Ennen olin vadelman ystävä - vaan en enää 😉
Kyllä se miehen mittainen vatukko osaa olla aika epämiellyttävää tehdä :D Mutta kyllä se kiitos silti lopussa seisoo kun vaan jaksaa hikoilla ja taimet pusertaa noiden yli.
Vatusta tulee kyllä aina vähän ristiriitaiset tunteet. On hyviä marjoja, mutta siellä missä kunnon vatukko on, niin kyllä saa sahaakin näyttää :D Tuolta kyseiseltä kuviolta keräsin viime syksynä vielä reilu kolmisen litraa vattua. Silloin se on hyvä kun vatukko on kuusen alla :D
Hyvä video.. Itselläkin 2 ha kuusikko joka istutettu 2017... Viimekesänä tuntui jo olevan hätä kun pukkasi lehtipuuta.. Heinäkuun alussa sain 1,5ha raivattua ja kaikki otin pois lukuunottamatta pieniä mäntyjä aukkopaikkaan. .. Loput nyt kesällä vielä varhaisperata josta suurinosa haapaa... Kiva nähdä miten kesällä vesoo ja pitääkö käydä vielä elokuulla uudestaan putsaan.. Aika erikoinen se vanhankansan tapa että jätetään koivu suojapuuksi kuuselle ihan viereen.. En ole oikein koskaan ymmärtänyt ajatusta..
Mielenkiintoinen pitkäkestoinen koe, jään mielenkiinnolla seuraamaan 👍
Elokuussa aikaisintaan tulee sitten eka katsaus, että miltä siellä näyttää. Ensivuoden kasvukausi näyttää vasta sitten todellisen suunnan.
Kyllä tulee vartta kuuseen hyvällä pohjalla ja vesominen on yleensä sen mukaista
Ja tuosta se kasvu vaan kiihtyy pian. Oli tosissaan aikanaan melko homma tuon vatukon kanssa. En tiedä onko muut huomanneet, että vatukon määrä on laskenut, jos risut ajetaan pois. Tuossa ei risuja ajettu, niin kyllä huomasi kun kahtena kesänä peräkkäin sai sen niittää nurin. Viime syksynä kuusien välistä keräsin vielä 3 litraa vattua, että kyllä ne siellä vanhoissa risukasoissa viihtyy pitkänkin ajan päästä näköjään.
Ostin n 4ha tuommoista ja raivasin heti vatussa ja heinikossa. Aika nopeasti kiitti ja nyt huomaa paksuuskasvussa
Kyllä työ tekijäänsä kiittää, vaikka olisi vähän hikoillutkin. Kun vaan saa taimet ryönältä ja vatukolta karkuun, niin alkaa kasvua tulemaan.
Jokos tästä on seurantaraporttia olemassa? Itse olen koittanut omat raivausharrasteeni hommailla syksyllä ennen ruskaa tai heti keväällä kun hiirenkorvat ilmaantuu, näin jää mahdollisimman vähän voimaa juuriin siihen vesojen kehittämiseen, kun keväällä puskee nesteet pihalle kannosta, ja syksyllä on voima vielä lehdissä ja varsissa.
Mie olen alkanu raivuun aina juhannuksen jälkeen , kokkeilin muuten erään tosi vitikkoisen vesijättöalueen raivuuta syksyllä ( oottelin ensin lintujen lähtöä) , kovasti on jo vesonut.
Kyllä se roju sieltä vaan puskee uudelleen esiin vääjäämättä. Kohta pääset uudestaan, no eipä pääse raivaustaito unehtumaan :D
Juu..katotaan taas syksymmällä😁..taimikon hoitoa on ensin 👍
Kuun ala vaiheessa koivun kanto ei verso, oma kokemus isoista koivuista.
Niin nykyäänhän puun laadulla ei ole mitään väliä, kunhan vaan kasvaa nopeasti. Sahalla lyödään laatuleimaa laudan päähän ja raksalla kun ravistellaan menee keskeltä poikki. Kaikki oksaturekkeet mitä moto sylkee saa laatuleiman päähänsä näin kärjistettynä.
Näin se nykyään menee vaan. Mutta metsäfirmat maksaa vaan kuutioiden perusteella, ei ikälustojen paksuuden. Siihen se on tähdättävä metsänkasvatuksessa, että motteja tulee kasvukaudessa.
Kyllä laatulautaakin on saatavilla, etenkin jos mäntyä tahtoo. Suota täällä riittää ja ikälustojen väli on aika tiukkaa.
@@JOmetsuri juu hyvä metsän omistajalle. Pien sahurit jotka puusta jotain ymmärtää kitketään pois kaiken maailman kurssituksilla ,jotka maksaa omaisuuksia. Hanurista tämä nyky meininki
@@petteriholttinen1561 Joo tuo ce-merkintä ja lujuusluokittelu taitaa olla yksi kompastuskivi kenttäsahoilla. Mutta sitä tämä nykymeno tuntuu olevan, että isot vie.
Sen verran tuumaisin, että raksallakin hyvä että on tuota nopeasti kasvanutta. Siitä.on mukava tehdä esim. betonimuotitusta. on.pehmyttä työstää, kevyempää. Esim mitallistettu 2x4" ympärihöylätty. Ja moneen jätettäväänkin rakenteeseen omiaan esim koteloinnit.
Kokeile myös vaikuttaako kannon pituus vesomiseen? 🤔 Kun olevinaan pitempään kantoon jätetty versoo vähemmän mitä maan tasolta sahattu.
Joo jätin eri pituisia kantoja tuonne. Täytyy vielä niitä ns. "isäntälinjan" kantoja jättää, jotka ulottuu yli polven.
Näin olen itsekin käsittänyt, että pitkä kanto vesoisi vähemmän, mutta niitä ei sitten saisi jättää?! Ihan kuin sinne taimikkoon olisi kaikilla heti pakottava tarve mennä liikkumaan kun jaksavat valittaa :D
Eikö Ruotsalaiset perustellut sitä teräketjuraivuria sillä et kun kannot jättää pitkäksi, vesominen vähenee!
Itse raivasin pari metrisen kuusikon heinäkuussa muutama vuosi sitten. Koivu vesoi voimakkaasti, mutta kuusi ehti kasvaa karkuun. En tiedä, olisiko vesominen jäänyt vähemmälle toiseen aikaan tai kuivempana kesänä.
Kyllähän jos raivuun ajoittaa tuonne juhannuksen jälkeen kun kasvukausi päättyy ja kovalla helteellä sahaa puut poikki, kannot kuivahtaa ja ei veso. Sanoi minua viisaammat 😅mutta eipä se helteellä aina niin mielekästä ole sahata. Rehevällä kasvupohjalla vesakkoa tulee kyllä väkisinkin.
@@JOmetsuri joo niin minullekkin vanhat huru-ukot sano, ☝️että juhannuksen kahta puolen... ja toimivaksi olen sen todenna... Sillon kun sinne on siihen aikaan kerenny.🙄
Niin, ainahan niitä kiireitä on, eikä se välttämättä raivaustyö heti ensimmäisenä oo mielessä jos kovat helteet silloin ja juhannuskin menossa :D
Mielenkiintoinen video ja ajan kohtainen. Raivuusaha iskussa. En tiijä millo se pitäs tehdä ettei veso. Työtä riittää taimikon hoidossa. Alku vuosina. Ja mukava niitä on sit seurata kun kasvaa 👍
Siinähän se juhannuksen jälkeen ois hyvä perkauksia tehdä. Vanha kansa sanoo myös, että mustan kuun aikaan, mutta tiedä niistä sitten. Kyllä se joskus on tosi tuskallista ja työlästä kun saa moneen kertaan heinätä ja perata, että vankistuvat ja pääsevät heinää karkuun.
Sepä, kyllä se on ilo silmälle kun puu alkaa venymään pituutta ja lihomaan. LOikein rehevällä kasvupohjalla ensiharvennuksen jälkeen se lihominen on vaan jotain aivan käsittämätöntä
@@JOmetsuri vanha kansa tietää. No joo kuu myös.
Oon tehny raivuuta sulan maan aikaan. En oo kuuta kattonu😄😄
Vuosi sitten raivasin parin hehtaarin kuvion keväällä näin lumien sulettua. Syksyllä oli vesakko jo taimien korkuista... pieleen meni... 😣 nyt meinasin mennä juhannuksen jälkeen... veikkaan parempaa lopputulosta...
Paju on ainakin pirullista vesomaan jos sitä sattuu olemaan :D se on oikeesti kesän jälkeen miehen mittaista jo.
Se on aika varma aika mennä tekemään.
Eikös heinäkuuta sanota parhaaksi, jos haluaa torjua uutta vesomista... sillon yleensä ei palennakaan 🤣🤪
Terve! Onkos tähän vielä jatkoa olemassa? Erittäin mielenkiintoinen ja tarpeellinen koe kyseessä, kiitoksia!
Ei oo vielä jatkoa, odotellaan jokunen vuosi, niin alkaa näkymään ne mahdolliset erot. En oo tuolla päin liikkunut nyt tässä.
Väärä puulaji :D On se sillo nii heleppoo
Mutta hyvää työtähän tuo jälki on. Näkee istuttajien tuplat :DDD
3000 päivässä ja paskat housuu
Tulee laatu tukkia kun on metrin kasvu
Mitta- ja laatuvaatimusten mukaista puuta tulee. Kuutioista ne maksaa, eikä ikälustoista
Raivuri seon millä metänomistaja tekee eniten tulosta.
Näin on. Vielä kun sen metsänomistajat ymmärtäisivät aina varhaisperkauksesta ennakkoraivaukseen.
Omakohtaisesta kokemuksesta sanoisin että pitää tehdä muutama sata kiintoa sahahommina hankintaa erilaisilla palstoilla. Sen jälkeen alkaa hahmottumaan raivauksen merkitys. Tässä on ollut pari kuviota jotka ovat olleet näennäisesti hyväpuisia, mutta isoistakaan puista ei ole saanut kuin juri ja juuri yhden tukin lumppaamalla. Perussyy raivauksen puuttuminen tietyissä kasvuvaiheessa jolloin laatu huono.
@@j.m3108 Hyvin sanottu. Ja samoiten sellainen hoitamaton kepikko, jossa on kaikkea puuta. Litratilavuus pieni, mutta iso poistuma. Ei sellaiseen oikein mitään järkevää saa jäämään.
Siitä sitten kun lähtee tekemään sellaista oikeasti ajallaan hoidettua metsää, niin alkaa ymmärtämään. Litratilavuus kasvaa, parempi tukki% ja se jäävä puustokin hyvää.
Mutta mitenkä tämmöisen sitten järjestäisi?
Kuinka vanha kuusikko?
Pitää huomenna varmistaa, mutta jos en väärin muista niin 2013 kesällä istutettu ala. Ei tuo vanha ole
@@JOmetsuri itsellä 2017 rehevään pellon pohjaan laitettu kuusikko,nyt polven korkuista,paitsi ne missä vatukko kasvaa päälle. Miettiny että tekeekö ne pitkät sivuoksat jos kovasti tilaa kasvaa.🤔
@@kihoo9423 itse pistin 2016 alku kesästä n.3.5ha vajaatuotoisia entisiä pellonpohjia kuuselle ja koivulle. Istutuksen jälkeen boorin levitys ja ensimmäiset kolme kesää kahdesti kesässä niitin kaikki kasvua haittaavat nurin. 2019 heinä-elokuun vaihteessa reikäperkasin alueen. Kuusien keskipituus n. 2m ja koivujen yli 3m. Tänä kesänä käyn raivurilla pyyhkimässä kuusien seasta lehtipuut pois. Oksaahan ne olis kasvaneet ilman sitä boori lannoitusta.
Tosta ei haluta maksaa
Näin se valitettavasti nykypäivänä on. Sitten jaksetaan kuitenkin valittaa kun moto hakkaa sitä onnetonta keppiä ja jälki on mitä on.
@@JOmetsuri näin on eräs mhy n toimihenkilö totesi että kustannuksia on vaikea myydä 😅