Vahvaa asiaa. Oikaisee minullakin olleita vaaria kasityksia venajan vallan ajasta. Me ei oltukaan mahtavan sorron alla (vaikka Finlandia hymni puhukin sorron yosta nousemisesta), vaan Venaja salli maan kehittamisen todennakoisesti paljon paremmin mita Ruotsi olisi tehnyt.
Tulkintakysymyksiä ja osittain jossittelua. Se vapauksien antaminen oli osittain seurausta siitä, että Venäjä halusi saada Suomen selkeämmin erilleen vanhasta emämaasta. Tässä auttoi talouden kehittyminen ja kieliriidan lietsominen. Kun suomalaiset saatiin tappelemaan keskenään kielipolitiikasta, ne eivät ehtineet pohtia suhdettaan Venäjään. Mikäli taas oltaisiin oltu Ruotsin vallassa, valtakunnan itäisen osan tai suomalaisten maakuntien tilanne olisi kehittynyt suunnilleen samaan tahtiin muun Ruotsin kanssa. Tietysti ne resurssit olisivat olleet erilaisia valtakunnan eri osissa, mutta silti. Se kielipolitiikka olisi minusta se kiinnostavin jossittelun aihe, jos sitä harrastaisin. Mikä olisi ollut suomen kielen asema Ruotsissa, jos eroa ei olisi tullut? Nationalismin nousun myötähän Ruotsissa ryhdyttiin pelkäämään mongolivaikutusta, eli siis suomalaisia sukujuuria ja kieltä. Ruotsalainen rotuhygienia oli huolissaan nimenomaisesti suomalaisuuden vaikutuksesta Ruotsin kansaan, siellä kun esim. juutalaiset olivat häviävän pieni vähemmistö. Olisiko tätä tapahtunut samassa mitassa, jos Suomen aluetta ei olisi menetetty, vaan iso osa kansasta olisi ollut suomalaista. Ja joka tapauksessa Venäjäkin ryhtyi ampumaan linjoja suoriksi 1800-luvun lopussa. Se oli osittain nationalismia, osittain pyrkimystä yhtenäistää ja uudistaa hallintoa ja lainsäädäntöä.
Sanoisin että se että autonomian aikaa voidaan *suomalaisina* muistella paljolti hyvillä mielin, sen edellytys on että sattui myös käymään niin että Suomi pääsi Venäjän imperiumista irti tuon imperiumin hajotessa. Jos olisivat tapahtumat menneet hieman toisin ja Venäjä säilynyt vahvana ja yhtenäisenä ja ilman vallankumouksia, voi nähdä että Suomen erityisasemaa olisi pikkuhiljaa purettu ja aluetta venäläistetty, mitä 1800-1900-lukujen vaihteesta ruvettiin tekemään. Sitä kehitystä sata+ vuotta lisää ja voi spekuloida millainen tilanne olisi (tätä kirjoittaessani) vuonna 2024. Sitten taas toisaalta ilman Suomen (autonomisen) valtion syntymistä vuonna 1809 - jos Ruotisin valtakunta ei olisi hakautunut kahtia - vuonna 2024 täälläpäin entisessä Ruotsin itäosassa ei ehkäpä menneitä muisteltaisi (hyvässä taikka pahassa) ensinkään "suomalaisina", jos tarvetta erillisisen suomalaisen identiteetin syntymiselle ja tilaa sen kasvamiselle ei olisi tullut. Voi siis sanoa että "Suomelle" autonomisen valtion syntyminen 1809 ei ollut hyvä vaan *välttämätön* asia - ilman tuota tapahtumaa puhuminen ylipäätänsä Suomesta nykyisessä merkityksessä on jonkinlainen kategoriavirhe - mutta samalla se oli tämän alueen väestölle riskialtis tapahtuma sikäli kuin kuuluminen "läntisen" sivilisaation piiriin nähdään toivottavampana. Tämä juuri siksi että on vaikea sanoa oliko Suomen myöhemmän itsenäistymisen mahdollistaneiden olosuhteiden yhteensattumus ylipäätänsä edes todennäköistä. Meidän aikalinjallamme nyt niin vain onneksi sattui käymään.
Eräs juttu vielä Suomen kehityksestä autonomian aikana. Suomen talous ja hyvinvointi kehittyi tuona aikana huomattavasti ja tuntuu että monet laittavat sen huolettomasti yksinomaan autonomian piikkiin. Kuitenkin tuo ajanjakso oli ylipäätään Euroopassa (suuressa osassa sitä) voimakkaan teollistumisen ja talouskasvun ja teknologisen kehityksen aikaa. Suomen rikastumisessa ei ollut siinä mielessä mitään tavatonta; ajat olivat keskimäärin rauhallisempia ja parempia täällä niinkuin ne olivat Ruotsissa ja muuallakin Euroopassa, ja samanlainen kehitys toistui (keskimäärin) kaikkialla. Siksipä ei voi mielestäni ainakaan ilman erityisen hyviä perusteita väiytää etteikö nykyisen Suomen alue olisi voinut kehittyä 1800-luvulla yhtä hyvin tai ainakin melkein yhtä hyvin Ruotsin osana vs. autonomisena suurruhtinaskuntana. (Venäjän markkinoiden merkityksellä voi ehkä jotain argumentoida mutta ei loputtomasti.) Ruotsin nykyään entinen itäosa ei kuitenkaan ollut mikään riiston kohteena oleva kolonia vaan kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa (ja satoja vuosia vanhempi osa tuota valtakuntaa kuin vaikkapa Skåne).
Kiitos! Selkeä esitys!
Kiitokset kehuista.
Kiitos 🌻 ihan hyvä tiivistelmä!
Kiitos kiitoksista.
Auttavainen video, selviän nyt historian kokeesta
Hyvä, jos auttaa.
kiitos autoit paljon kokeseen opiskelussa
Ole hyvä. Toivottavasti auttoi.
huomen hissan kirjotukset. Laadukasta sisältöä kuten aina👍🙏
Kiitos kehuista. Lykkyä kirjoituksiin.
@@jussikamarainen5256 Ai että kirjotukset ohi. Tuli erittäin monia oppeja mieleen mitä tältä kanavalta ollaan opittu. Suurkiitokset 🙏
@@sturmi9860 Onnittelut urakan päättymisestä. Kohti uusia seikkailuja.
Onnea!
Vahvaa asiaa. Oikaisee minullakin olleita vaaria kasityksia venajan vallan ajasta. Me ei oltukaan mahtavan sorron alla (vaikka Finlandia hymni puhukin sorron yosta nousemisesta), vaan Venaja salli maan kehittamisen todennakoisesti paljon paremmin mita Ruotsi olisi tehnyt.
Tulkintakysymyksiä ja osittain jossittelua. Se vapauksien antaminen oli osittain seurausta siitä, että Venäjä halusi saada Suomen selkeämmin erilleen vanhasta emämaasta. Tässä auttoi talouden kehittyminen ja kieliriidan lietsominen. Kun suomalaiset saatiin tappelemaan keskenään kielipolitiikasta, ne eivät ehtineet pohtia suhdettaan Venäjään.
Mikäli taas oltaisiin oltu Ruotsin vallassa, valtakunnan itäisen osan tai suomalaisten maakuntien tilanne olisi kehittynyt suunnilleen samaan tahtiin muun Ruotsin kanssa. Tietysti ne resurssit olisivat olleet erilaisia valtakunnan eri osissa, mutta silti. Se kielipolitiikka olisi minusta se kiinnostavin jossittelun aihe, jos sitä harrastaisin. Mikä olisi ollut suomen kielen asema Ruotsissa, jos eroa ei olisi tullut? Nationalismin nousun myötähän Ruotsissa ryhdyttiin pelkäämään mongolivaikutusta, eli siis suomalaisia sukujuuria ja kieltä. Ruotsalainen rotuhygienia oli huolissaan nimenomaisesti suomalaisuuden vaikutuksesta Ruotsin kansaan, siellä kun esim. juutalaiset olivat häviävän pieni vähemmistö. Olisiko tätä tapahtunut samassa mitassa, jos Suomen aluetta ei olisi menetetty, vaan iso osa kansasta olisi ollut suomalaista.
Ja joka tapauksessa Venäjäkin ryhtyi ampumaan linjoja suoriksi 1800-luvun lopussa. Se oli osittain nationalismia, osittain pyrkimystä yhtenäistää ja uudistaa hallintoa ja lainsäädäntöä.
Sanoisin että se että autonomian aikaa voidaan *suomalaisina* muistella paljolti hyvillä mielin, sen edellytys on että sattui myös käymään niin että Suomi pääsi Venäjän imperiumista irti tuon imperiumin hajotessa. Jos olisivat tapahtumat menneet hieman toisin ja Venäjä säilynyt vahvana ja yhtenäisenä ja ilman vallankumouksia, voi nähdä että Suomen erityisasemaa olisi pikkuhiljaa purettu ja aluetta venäläistetty, mitä 1800-1900-lukujen vaihteesta ruvettiin tekemään. Sitä kehitystä sata+ vuotta lisää ja voi spekuloida millainen tilanne olisi (tätä kirjoittaessani) vuonna 2024.
Sitten taas toisaalta ilman Suomen (autonomisen) valtion syntymistä vuonna 1809 - jos Ruotisin valtakunta ei olisi hakautunut kahtia - vuonna 2024 täälläpäin entisessä Ruotsin itäosassa ei ehkäpä menneitä muisteltaisi (hyvässä taikka pahassa) ensinkään "suomalaisina", jos tarvetta erillisisen suomalaisen identiteetin syntymiselle ja tilaa sen kasvamiselle ei olisi tullut. Voi siis sanoa että "Suomelle" autonomisen valtion syntyminen 1809 ei ollut hyvä vaan *välttämätön* asia - ilman tuota tapahtumaa puhuminen ylipäätänsä Suomesta nykyisessä merkityksessä on jonkinlainen kategoriavirhe - mutta samalla se oli tämän alueen väestölle riskialtis tapahtuma sikäli kuin kuuluminen "läntisen" sivilisaation piiriin nähdään toivottavampana. Tämä juuri siksi että on vaikea sanoa oliko Suomen myöhemmän itsenäistymisen mahdollistaneiden olosuhteiden yhteensattumus ylipäätänsä edes todennäköistä. Meidän aikalinjallamme nyt niin vain onneksi sattui käymään.
Eräs juttu vielä Suomen kehityksestä autonomian aikana. Suomen talous ja hyvinvointi kehittyi tuona aikana huomattavasti ja tuntuu että monet laittavat sen huolettomasti yksinomaan autonomian piikkiin. Kuitenkin tuo ajanjakso oli ylipäätään Euroopassa (suuressa osassa sitä) voimakkaan teollistumisen ja talouskasvun ja teknologisen kehityksen aikaa. Suomen rikastumisessa ei ollut siinä mielessä mitään tavatonta; ajat olivat keskimäärin rauhallisempia ja parempia täällä niinkuin ne olivat Ruotsissa ja muuallakin Euroopassa, ja samanlainen kehitys toistui (keskimäärin) kaikkialla.
Siksipä ei voi mielestäni ainakaan ilman erityisen hyviä perusteita väiytää etteikö nykyisen Suomen alue olisi voinut kehittyä 1800-luvulla yhtä hyvin tai ainakin melkein yhtä hyvin Ruotsin osana vs. autonomisena suurruhtinaskuntana. (Venäjän markkinoiden merkityksellä voi ehkä jotain argumentoida mutta ei loputtomasti.) Ruotsin nykyään entinen itäosa ei kuitenkaan ollut mikään riiston kohteena oleva kolonia vaan kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa (ja satoja vuosia vanhempi osa tuota valtakuntaa kuin vaikkapa Skåne).
Tää on jättebra!
Ole hyvä.