Suomesssa ulkoilman happipitoisuus pysyy likimain vaikiona, mutta kannattaa pitää mielessä, että mitä korkeammalle menee, niin happipitoisuuskin laskee ja kaiketi sen takia liekki ei pala niin puhtaasti ja häkäpitoisuus nousee. Lisäksi ilman kosteuspitoisuus vaikuttaa kuinka puhtaana palaa. Pohdin, että olisiko tuolla esteen korkeudella ja liekin leviämisellä (muodolla ja paksuudella) vaikutus vaikutus siihen miten huvin liekki imee happea sisäänsä - eli jos polttimen liekki tulee vain ohuesti reunoista, niin kattilan nostaminen auttaisi ainakin enemmän kuin jos liekki tulee paksulti ja jopa polttimen keskeltäkin.
Kiitos kommentista Sami ja hyvä pointti! 🙌 Tuo on kyllä hyvä pitää mielessä, juurikin kun me Suomalaiset ei olla yleensä totuttu ajattelemaan mitä tapahtuu kun noustaan merenpinnan tasolta hieman korkeammalle.. Ei kiehu perunatkaan enää kovin nopeasti siinä vaiheessa kun veden kiehumispiste on matalamman ilmanpaineen ansiosta esim 70-Celsiuksessa 😆
Piti ihan laskea (kun alkoi pohdituttamaan), että esim. Huippuvuoren korkeimmalla kohdalla henkäyksessä ilmaa on happea yli 20 % vähemmän kuin täälläpäin.
Kiitos hyvästä videosta Sakke..häkä on vaarallinen vastus..onneksi on nuo häkämittarit saatavilla..hyvä on testata ...turvallista tätä vuotta koko poppoolle..❤
Kiitos! Haha joo käpylukon olen oppinut selviytymiskoulutuksessa kun avaruuslakanoita on viritetty tarpiksi 😁 Tosin herkän avaruuslakanan kanssa joku pyöreä ja sileä kivi voi olla turvallisempi
Tämä AURORAW Premium keitinlaatikko on mitoitettu niin, että sinne mahtuu MSR Ceramic Pot 2,5l ja Sea To Summit Sigma Pot 2,7l kattilat sisään keittimien kanssa. Kyseessä on siis kahden keittimen laatikko. Jos se olisi pienempi, se todennäköisesti alkaisi vaikuttaa negatiivisesti keittimien hapensaantiin. Laatikosta on myös pienempi yhden keittimen versio. Kumpikin malli on kunnianhimoisen grammanviilaustavoitteen vuoksi tehty 0,70mm alumiinista. Se on totuttua ohuempaa, mutta sillä saatiin laatikko pysymään kokoonsa nähden kevyenä.
Hyvä video. Jos vielä jatkaa tutkimista, niin varmaan ainakin lämpötila ja ilmankosteus kannattaa sisällyttää mittaukseen. Kuutiossa vettä on enemmän happiatomeita kuin kuutiossa ilmaa, ja vesihöyryn määrähän ei vähenny vaikka ilman lämpötila nousisikin (jos paine-ero pysyisi ajassa samana). Lämpötilalla ja ilman suhteellisella kosteudella on kuitenkin lie joku vaikutus palamiseen. En osaa itse pidemmälle miettiä, mutta jos lämpö- ja ilmankosteusmittarilla voisi jotenkin olosuhteita/riskiä arvioida, niin olisi varmaan plussaa.
Kiitos! 🙏 Joo ihan mielenkiintoinen näkökulma 👍 Omat resurssit tehdä näitä testejä on vaan hyvin rajalliset. En ole miettinyt, miten paljon talvella ilmankosteus yleensä vaihteleekaan? Ehkä näitä tulee käytettyä enimmäkseen -15 ... -35 lämpötiloissa jolloin ilmakin on melko kuivaa. Yksi iso merkitys on myös sillä miten korkealla ollaan merenpinnasta!
Tiede-erämiehet :) Tää oli erittäin hyvä video ja avasi varmasti monien silmiä keittimen käytän turvallisuudelle. Ainakin omiani se avasi. Testasitteko koskaan XGK:ta erikseen, että tuleeko siitä enemmän vai vähemmän häkää kuin Whisperlitesta? Olisi kiinnostavaa myös tietää kuinka paljon häkää kaasukeittimestä tulee kun sillä keittää vettä. Mitä tulee routamaton palamiseen niin voisiko joku paloa kästävä kangas olla hyvä turvavaruste keitinlaatikon alle? Sen voisi sitten vetää nippuun jos palo alkaa ja kiskaista teltasta pihalle yhdessä keitinlaatikon kanssa. Painaa toki jonkin verran, mutta siellä ahkion pohjalla se viikattuna kulkee. Ja olisiko myös perusteltua kantaa häkämittaria mukana vaelluksilla. Ei ne paljoa paina tai vie tilaa..
Kiitos kommentista! 🙏🙌 Petteri jatkoi omia testejään ja siellä selvisi että XGK on aika paljon puhtaampi, kannattaa kurkata Petterin blogi aiheesta, linkki on videon kuvauksessa. Ja joku sammutuspeite olisi aika hyvä lisä jos haluaa turvallisuutta lisätä 👍
Kiitos hyvästä infosta! Hyvä juttu, että pelkällä polttimella ei tule juurikaan häkää. Aika maltillisestihan tuota häkää oli muutenkin. Jos työpaikkalla saa olla 20 ppm 8 tuntia ja se kerrotaan sitten työpäivien määrällä vuoden mittaan, niin hetkellisesti tuo 100 ppm on vielä ihan ok. Mutta ehkä parempi toisissaan keitellä ulkona tai absidissa!
Kiitos kommentista! 🙏 ja joo niimpä, kuitenkaan en itse tähän uskaltaisi ottaa tarkemmin kantaa, mutta eihän mekään tosin testissä kuoltu :) mutta toisaalta en tiedä lyhenikö elinikä toisesta päästä tai olisiko joku sydäntautinen saanut infarktin.. luultavasti vaaratonta mutta vaarallinen aihe spekuloida!
Mielenkiintoisia tuloksia, hyvä jätkät! Itseä kiinnosti eniten telttakankaiden palotestit ja tulokset olivat omien oletusten/kokemuksien mukaisia. Routamatto alkoi kuitenkin hirvittää ihan kunnolla! Sammutuspeite on kyllä aina mukana, joten ehkä sitä voisi levittää vähän aikaisempaa enemmän. Häkähommat ei niin stressaa, kun yleensä tulee tehtyä vedet absidissa. Ihan vaan siksi, ettei vedet leviä teltan puolelle, jos kippaa kattilan kumoon. 😅
Kiitos Jens! 🙏🙌 Joo mietin ihan samaa että tuo palava routamatto pelästytti vähän, mutta luultavasti sen sammuttaminen sammutuspeitteellä tai muulla palamattoman rievun palasella ei ole kummoinen juttu, jos palo on vain pienellä alueella.. ja sama homma, olen ehkä jotenkin niin huono hallitsemaan ylimääräisiä vesihöyryjä että jo niidenkin puolesta olen tykännyt tehdä vesihommia absidissa😅
Olen saanut kerran häkämyrkytyksen ei ollut kiva kokemus, onneksi selvisin, koska lanssi tuli nopeasti. Kehossa häkälukema oli 216, kun se siellä lanssissa mitattiin. Suosittelen olemaan varovainen vaarallisten kaasujen kanssa🧐
Oho no onneksi selvisit 👍 Annettiinko sulle puhdasta happea ensihoitona vai mitä? 216 kuulostaa kyllä maallikon korvaan jo aika korkealta luvulta jos se on PPM ja mitattu ihmisen uloshengityksestä eikä huoneilmasta..😬
@sakkeraappana Minulle annettiin jo lanssissa 100% lisähappea ja Sitten kun pääsimme Joensuun keskussairaalaan niin minulle jatkettiin lisähapen antamista kello 3 asti yöllä, lukemat silloin oli enää 0.6 ppm. Minulle laitettiin myös lanssissa lisäverta kehoon käden tarpeen verisuonen kautta, onneksi muistin veriryhmäni ja osasin kertoa sen ensihoitajille. Ppm arvo mitattiin minulta lanssissa uloshengityksestä semmosella alkomittarilta näyttävällä laitteella. Ensihoitaja sanoi minulle, että ei ole koskaan ennen nähnyt ketään kuka selviää tuommoisesta ppm lukemasta, olin ensimmäinen hänen urallaan. Kiitos heille, että pelastivat henkeni🙏
Hienoa, että jaksatte tutkia asiaa noinkin perusteellisesti! Mukavaa katseltavaa 😊 Häkä on suurinpiirtein saman painoista kuin ilma, joten on mahdotonta tietää millä korkeudella häkä milloinkin on. Siitä syystä sen mittaaminen on aina melko epätarkkaa joten voisiko erot eri keittimien välillä johtua osittain siitä? Toki keittimissä on varmasti muutenkin eroja. Ainakin tuo pienempi Dräger on viranomaiskäytössä, niin sen antamat lukemat kyllä pitäisivät olla luotettavat siitä kohtaa mistä se häkää mittaa 👍 Mielenkiintoinen myös tuo telttakangastesti 🙃
Siksi käytettiin kolmea mittaria eri puolilla telttaa. Omissa kokeissani tein havainnon, että korkein häkäpitoisuus on säännönmukaisesti katossa ja matalin lähellä lattiaa.
Kiitos kommentista! 🙏 Joo ymmärtääkseni häkäkaasujen liikkumiseen liittyy paljon harhaluuloja. Raskaampana sen kaiketi teoriassa pitäisi vajota lattiantasoon ja näin ehkä joissain tapauksissa käykin, mutta todellisuudessa virtausdynamiikka on jo keittimen tuottamien lämpötilaerojan vuoksi niin monimutkaista, että kovin yksinkertaisella mallilla sitä ei voi selittää. Vielä kun tähän lisätään teltassa usein katon tasossa läpi kulkeva tuuletus jonka olettaisin Bernoullin lakien mukaisesti muodostavan kattoon alipaineen joka imee korvausilmaa alhaalta ylöspäin.. 😅 Mielestäni paras vaihtoehto oli tosiaan kuten Petterikin sanoi, laittaa mittarit suosiolla eri puolille telttaa eikä tehdä turhia oletuksia👍
Kokeilkaa routamaton päälle sammutuspeitettä... ainakin keitinlaatikon alle teltassa. Tulipalon syttyessä ylimääräisen liepeen voi myös kääntää laatikon päälle. Mielenkiintoisia kokeita teillä pistää myös ei niin vakavasti lajia harrastavia miettimään asioita.
Kiitos kommentista ja ehdotuksesta! 🙌 Tuo on itseasiassa mielestäni aika hyvä idea. Varsinkin jos käyttäisi keitintä perinteisesti tarjottimeen viritettynä eli ilman mitään laatikkoa, voisi tuo olla nerokas ratkaisu että voisi helposti pussittaa koko systeemin palokankaan sisään 😁👍
Näin entisenä kaivosmiehenä joka mittaillut työkseen nuilla mittareilla häkäarvoja räjäytyksien jälkeen maanalla niin voin sanoa että 50- 100ppm on sellainen arvo jossa en itse haluaisi olla missään tilanteessa pitempiä aikoja enkä koskaan 15v työuran aikana ollut vaan mentiin odottamaan kunnes arvot laski sinne 20ppm tasolle.
Ok kiitos tästä tiedosta! 🙌 Onneksi tosiaan nuo 100ppm lukemat saatiin aika epäoptimaalisissa tilanteissa, eli oli tosi tyyntä ja tuuletukset eivät olleet korostetun paljon auki. Tietääpähän jatkossa ettei tämmöinen tilanne tosiaan ole kovin optimaalista 👍
Yksi kysymys jäi askarruttamaaan: Miten itse veden lämpeneminen, oliko tuolla korottamisella vaikutusta veden kiehumispisteeseen lämpenemiseen suhteessa kulutettuun aikaan? Tulos voi käsittääkseni olla jopa positiivinen, mutta oliko se sitä? 🤔Jos lämpenemisaika kuitenkin venyy puolella puolta vähäisemmästä häkämäärästä, kertyy verenkiertoon kuitenkin sama määrä hiilimonoksidia. Asiallinen ja oikeastaan tärkein ajattelunaihetta antava video, joka jokaisen talviretkeilijän kannattaa katsoa. Kiitoksia!
Tein seuraavana päivänä laajemman tutkimuksen kuudella bensakeittimellä sekä Trangian neste- ja kaasupolttimella, jossa mittasin myös kiehumisnopeutta. Tulokset löytyy mun blogista, johon on linkki videon alla. Lyhyesti sanottuna erot ovat (mielestäni) mitättömiä ja Optimus Polariksen kohdalla kiehuminen alkoi jopa nopeammin. T: Petteri
Kiitos kommentista ja oli älykästä pohdintaa! 🙌 Tunnistan kysymyksesi älykkyyden siitä, että olen miettinyt juuri samoja asioita itsekin 🤣 Tosiaan itselläkin oli ajatus, että kiehumisaika saattaisi jopa lyhentyä, jos polttoaineesta suurempi prosentti palaisi puhtaasti. Lisäksi lämpöhän nousee pääasiassa ylöspäin, joten miksi kattilan nostaminen edes hidastaisi lämmön siirtymistä kattilaan kovin paljoa? No tosiaan meidän videon testeissä todettiin (vaikka sitä ei videolla näkynyt) tunneliteltassa että kun kattiloita nostettiin, niin lumesta sulamisesta kiehumiseen meni suurin piirtein 2 minuuttia pidempään. Eli aika piteni ehkä about 10% luokkaa. Eli vaikka häkäkaasuja joutuisi hengittelemään 10% pidempään, jäädään nettovaikutuksessa vielä reilusti paremmalle puolelle 🙌 Ja tosiaan Petteri teki myöhemmin erikseen sulamisnopeuteen liityviä testejä ja ne taisivat olla saman suuntaisia 👍
@@sakkeraappanaNäin nörttinä täytyy nostaa esiin case energiatehokkuus, joka määrää käytännössä kentällä enemmän kuin kiehumisnopeus. Eli jotta saataisi kenttäkelpoinen käsitys, täytyisi myös pohtia tätä asiaa, koska se määrää minkä verran bensaa on rahdattava mukaan Tuli tätä tehtyä kissanruokapurkkikeittimellä sen energiatehokkuutta optimoidessa. Joo, korkeammalle nostettu kattila kiehuttaa veden nopeammin, mutta sinolin kulutus oli tuplat verrattuna minimiin laskettuun keittimeen. Merkitsevä ero. Eroa saadaan jo aikaan kaasukeittimilläkin kattila-keitin -yhdistelmillä puljatessa. Sama pätee bensakeittimiin - etenkin Whisperlite levittää liekin niin, että nostamalla ylös levittää liekin reilusti ohi. Jossain kohtaa kulkee raja, mikä on järkevää. MSR Dragonfly on ollut monen ratkaisu Whisperliten häkäongelmien minimointiin, kun se on jo valmiiksi korkeaksi suunniteltu keitin. Noissa eri riteliköissä ja keitinlaatikoissa kuten minun kannan tiedätkin, on omat ongelmansa minkä vuoksi niitä en lähtökohtaisesti suosittele. Saati sitten keittimen vientiä sisäteltan puolelle. Jos aikoo käyttää sisällä keitintä (aina paras ulkona jos sää sallii) niin on lähtökohtaisesti parempi näilläkin tuloksilla pysyä eteisen puolella Ette testannut absidissa häkälukemia? Eli keitin absidiin, räppänät sopivasti auki, lukemat absidista ja sisäteltan puolelta. Hypoteesini mukaan häkä kulkeutuu pikemminkin sisä- ja ulkoteltan väliin sekä räppänöistä pihalle Tuohon telttakankaan poltteluun on kommentoitava, että autotallissa polttelu on eri juttu, kuin tunturissa tuulen henkäyksen hapessa palava kangas. Tuuletin testiin mukaan! Mielenkiintoisia tuloksia yhtä kaikki - näistä on hyvä jatkaa ja tehdä jonkin asteisia kysymyksenasetteluja
Mielenkiintoinen video ja ehkä hiukan yllättäviäkin tuloksia. Itse olisin ihan mutulla kuvitellut, että se kattila liekin päällä vaikuttaa häkän määrään jonkin verran, mutta sehän tekee ihan radikaalin eron. Jos aiot tehdä aiheesta vielä lisää videoita, niin kiinnostaisi tietää kuinka suuri ero on lunta täynnä olevan kattilan ja kiehuvaa vettä sisältävän kattilan välillä. Mietin hiukan sitä, että riippuuko tuo häkä muodostuminen enemmän kattilan lämpötilavaikutuksesta, vai mahdollisesti sen vaikutuksesta paineeseen, hapen määrään, tms. Myös vastaava testi (esilämmittävällä) kaasukeittimellä olisi mielenkiintoinen.
Kiitos kommentista! 🙏 Tätähän me ei varsinaisesti testattu erikseen ja tämä on vain sivuhavainto testeistämme ja siksi astetta epäluotettavampi, mutta tässä se tulee: Kylmä kattila täynnä lunta aiheutti käytännössä saman määrän häkää keittimen päällä kuin kattila joka oli lämmin ja siinä oli kiehuvaa vettä! Tämän jälkeen pohdin asiaa, että liekkö liekin lämpötila jotakuinkin 1600 Celsiusta? Ja jos kattilan lämpötila vaihtuu noin -10 ja +100 Celsiuksen välillä, niin onko se sen liekin lämpötilaan suhteutettuna kovin iso ero? Aloin itse epäillä, että tosiaan hapen saannilla on isompi merkitys ja kattila vaikuttaa jotenkin ilmavirtauksiin ja hapen saantiin.
@@sakkeraappana Tuotahan periaatteessa voisi myös testata tyhjällä kattilalla, jolloin kattilan lämpötila nousee useampaan sataan asteeseen. Se kattila kyllä saattaa jo kärsiä tuollaisissa lämpötiloissa. Toki tuo ei käytännön käytön kannalta ole kovin merkittävä asia, kun todellisuudessa siinä päällä oleva kattila on tuskin koskaan paljon yli sadan asteen lämpöinen. Mutta lämpötila vs happi -teorian testaamiseen tuota kai voisi käyttää.
Ai miten kiinnostavaa testailua! Näin fyke-opiskelijan silmin 🤔😅 Häkää, hiilimonoksidia, syntyy palamisessa aina, mutta riittävässä lämpötilassa ja riittävällä hapensaannilla hiilimonoksidi reagoi (palaa) hiilidioksidiksi eikä sitä kerry ilmaan. Tällöin palaminen on täydellistä. Esilämmitysvaiheessa mittarit mittaavat häkää, koska palolämpötila on liian matala täydelliselle palamiselle. Tilanne korjaantuu, kun polttoaine kaasuuntuu, lämpötila nousee ja liekille on saataviila happea riittävästi. Kun kattilan asettaa keittimen omien jalkojen päälle, alkaa mitatusti häkää taas ilmaantua. Arvelen, että syynä on huonontunut korvausilman tulo liekkiin, mikä korjaantuu nostamalla kattilaa ritilällä. Tällöin ilmatila polttimen ja kattilan välillä kasvaa, mikä mahdollistaa väliin enemmän happea ja parempaa palamista. Erot eri keitinten välillä voivat johtua polttimen ja syntyvän liekin mallista. Olisi kiinnostava testata mitä mittauksissa tapahtuu, kun pyrkisi lisäämään polttimen hapensaantia kattilan kanssa eri tavoin. Voisiko liekille tarjoilla happea paremmin esimerkiksi lisäämällä keitinlaatikkoon läpivetomahdollisuuden 🤔
Haha mahtavaa kiitos asiantuntevasta kommentista! 😁🙏 Joo siis vaikka itse amk-tason elektroniikkainsinöörinä lämpöoppini on parhaimmillaankin vain vaativan harrastelijan tasoa ja kemian osaaminen ihan nolla, niin olen ollut kanssasi samoilla jäljillä 👍 Olen juuri epäillyt että kattilan lämpötilan muutos lumeta kiehuvaksi vedeksi on kuitenkin suhteessa pieni liekin lämpötilaan verrattuna ja siten ns. jäähdyttävä vaikutus olisi aika semantiikkaa. Tämä siis liittyy siihen, että osa epäilee että häkää tulisi paljon vähemmän siinä vaiheessa kun sulanut lumi on alkanut kiehumaan... Minä ehdotin kesken meidän testien, että yritetään tehdä "turboahdettu keitin" ja puhalletaan letkulla ilmaa keittimelle. Harmi että tämä jäi tekemättä, kun paineilmaakin oli saatavilla 😅 Myöhemmin kuitenkin luin jonkun artikkelin, missä hään tuotanto oli tippunut 50% kun keittimelle oli syötetty lisähappea. Tämä tosiaan mielestäni vahvistaa epäilyjä kattilan vaikutuksesta korvausilman saantiin ja lisäksi herättää mieleen sen tärkeyden siitä että ilmavirran pääsyä laatikon etualan kautta keittimelle ei rajoiteta millään
Mielenkiintoista. Olen itse toiminut niin, että varsinaiset kokkailut tehdään absidissa, jonne jää siten myös vedenkeittelystä syntynyt kosteus. Tämän jälkeen siirrän laatikon polttimineen teltan puolelle illanistujaisija varten. Koen muutoinkin, että teltan puolella ruokaa tehdessä on muitakin riskejä kuin häkä. Kiitokset videosta!
Kiitos kommentista! 🙏 Joo itseasisassa olen itse toiminut valtaosan reissuista juurikin samalla tavalla! Liekkö kyse siitä että olen tunari sen höyrynhallinnan suhteen, mutta absidissa tosiaan ei ole stressannut niin paljon veden kanssa lotrata 👍
Minulla olisi aihe mielessä jos enemmänkin kiinnostaa tämmöinen myytinmurtaja-tyyppinen toiminta. Tämmöiset videot on katsojalle hyvin kiinnostavia mutta työlästä järjestää. Siis ultraviolettivalo-vedenpuhdistimista sanotaan ettei ne toimi kovin sameaan veteen kun ei valo tietenkään läpäise sitä kovin hyvin, mutta jää ihan omien arvailuiden varaan millainen vesi sitten on liian sameaa ja jonkun pitäisi näyttää se. Pitäisi ottaa sameudeltaan erilaisia vesiannoksia ja käyttää laitetta niihin. Ongelmana on se että laite ei edes yritä tappaa pöpöjä vaan sen teho perustuu vain niiden lisääntymiskyvyn tuhoamiseen, eli jos vesinäytettä katsotaan mikroskoopilla niin edelleen pöpöt näyttäisi siinä elelevän ainakin jonkun aikaa kunnes kuolevat sukupuuttoon. Olisi ehkä odoteltava ja seurattava tilannetta tai suorastaan järjestettävä joku bakteeriviljelmä verrokkeineen, mitenkähän sekin tehdään oikeaoppisesti. Pitäisi vielä tuntea bakteerit ja virukset, tämä projekti voi vaatia kyllä liikaa perehtymistä ja muuta vaivannäköä ja välineiden hankkimista. MyLifeOutdoors-kanava tekee tämäntyyppistä retkeilyalan testaamista, saatanpa ehdottaa hänellekin. Se on muuten mielenkiintoinen kanava, hän pystytti telttojakin auton katolle ja ajoi eri nopeuksilla testatakseen niiden tuulenkestävyyttä.
Kiitos kommentista ja aika hauskan kuuloinen koe 😅 Tosin kuten sanoitkin työläs järjestää, ja MyLifeOutdoorsin kansainvälisellä yleisöllä voi jo videontekijällekin jäädä jotain rahaa niin se tietysti voi olla helpompi tehdä.. Itsellä kuitenkin tuosta aiheesta ei ole valmiiksi oikein mitään tietoa tai ymmärrystä, Suomessa kun tottunut pääasiassa Lapissa juomaan kaiken veden suoraan vesistöistä. Tietysti etelämmässä retkeillessä mielenkiintoinen laite 🤔 Mutta kyllähän näitä olis kiva tehdä enemmänkin jos ei töissä tarttis käydä..
Mikähän merkitys on kattilan pohjan pinta-alalla? Itsellä on sulatuskattilana tuollainen 3,5l halpis teräskattila, halkaisija n 23cm (mm Puuilo myy Apukokki nimella). Sitä en kyllä teltassa käytä, korkeitaan absidissa, kun itsellä oletus, että tuottaa enempi häkään.
olipas hyvin mielenkiitoiset ja ajatuksia herättävät testit teltassa tehdyissä (pieni suljettu tila) testeissä tuli mieleen ilmanpaineen vaikutus kaasujen käyttäytymiseen, mutta testien asetannassa ei tämmöisiä tavoiteltu ja olisi ollut marginaalitekijä - häkä nousee silti katon rajaan! - Well Done! olisikohan jollain tuotantoyhtiöltä kiinnostusta paikallisin myytinmurtajiin?
Kiitos Arvi! 🙏 Ja joo olet kyllä oikeassa että tieteellisen tason voi ja se pitääkin vähän kyseenalaistaa, mutta tosiaan hienoa mielestäni että saatiin jotain suuntaa-antavia tuloksia mitattua jotka vaikuttivat johdonmukaisilta, vaikkakaan ei vaativammasta tieteellisestä näkökulmasta täysin tyydyttäviltä 😅 Ja hahaha tuohan olisi kova idea 🤣 #MyytinmurtajatSuomi
Kai se pitää tollanen Petterin yhden keittimen loota jossain vaiheessa ostaa niin ei tartte ressata niin paljon tosta häkästä jos se noin paljon pienenee.
Joo 👍 Mutta silti pidän itse tosi tärkeänä aina varmistua luotetttavasti siitä, että ilma liikkuu teltan läpi sekä siitä ettei palamisilman vapaata kulkemista keittimelle ole vahingossa estetty esim jollain varusteella tjms :)
Joo niimpä! Haaveilin tekeväni näitä testejä huomattavasti (takapiha)tieteellisemmästä näkökulmasta, mutta tosielämän realiteetit ja ajankäyttö huomioiden, olen tyytyväinen näihin tuloksiin mitä saimme 😊
No varmaan kyllä ja ei 😅 Jos jollain on varaa ostaa tuommoinen hyvä mittari, niin kaikin mokomin! Olen kuullut että joskus ihmisillä on niitä kotiin tarkoitettuja mittareita, jotka on käsittääkseni suunniteltu lähinnä siihen että onko sitä häkää ylipäätään vai ei, koska kotioloissa sitä ei lähtökohtaisesti pitäisi olla ollenkaan.. Siinä käy sitten niin, että se varoitin alkaa huutamaan joka kerta kun keitintä käyttää. Jos olisi semmoinen halpa mittari jonka raja-arvon voisi itse asettaa esim 60 ppm:ään niin se voisi olla ihan kiva. Toisaalta voiko semmoiseen halpaan, tai edes kalliimpaankaan elektroniikkaan luottaa esim. -35C pakkasessa? Jos luottaa laitteistoon joka voi hajota, on mielestäni heikommilla jäillä kuin siten että yrittää ymmärtää asian itse mahdollisimman hyvin ja arvioi omilla aivoilla aktiivisesti tilannetta 🤔
@@sakkeraappana Samaa koittanut ettiä josko löytyisi kohtuu hintainen häkämittari jossa hälyarvoja voisi muuttaa mutta eipä semmosta taida olla. Omia testauksia tehny näillä lcd-näytöllä varustetuilla kotimittareilla ja sitä kautta koittanu löytää ymmärrystä oman teltan/keitinlaatikon häkäarvoihin. Aattelin käyttää sen mittarin auki ja ottaa äänilähteen irti jolloin se mittari jäisi vain näytön lukuarvojen seurantaan. Uskon että siitä ainakin voi helposti päätellä mihin suuntaan arvot kehittyy eri tilanteissa vaikkei arvot varmaankaan ole täysin oikeita. Olosuhteet kun aina tässä ovat hyvin erinlaisia (kuinka hyvin tuuletus toimii yms) ja jos kalusto vaihtuu niin sama "opettelu" niiden kanssa on edessä kuten te testissäkin huomasitte isoja eroja esim keittimen vaihtuessa. Tuolla Petterin jatkotesteissä nähtävillä isoja eroja 👍 Tämä asia pitää tosiaan kaikkien itse ymmärtää ja tiedostaa minkälaisen riskin kanssa toimitaan ja sen mukaan operoida omilla kamppeillaan. Mielestäni videolla hyvin korostetaan tätä seikkaa että tähän ei ole yksiselitteistä "turvallista" tapaa toimia vaan vaara on kokoajan läsnä. Kiitos videosta, tämmöstä olen kaipaillutkin 👍
Routamatto näytti, ettei keitintä esipoltettaessa saa valuttaa yhtään mitään ja se keitinlaatikko pidetään aina vain absidissa, jossa mahdollinen neste valuu hankeen. Imeytysrättiä käytettyään keitinlaatikkoa voi ehkä käyttää sisälläkin.
Routamatto näytti kyllä aika pahalta palaessaan. Arvioisin itse kuitenkin että esilämmitys on todennäköisesti yksi turvallisimmista vaiheista siksi, että silloin yleensä on juuri ennen sytytystä tapana aina tarkistaa nenällä ja silmillä että bensaa ei ole vuotanut mihinkään mihin sen ei kuuluisi vuotaa. Lisäksi yksi keitinlaatikon ominaisuus (osassa keitinlaatikoita) on se, että bensa ei valu sieltä kovin helposti pihalle vaan jää laatikon pohjalle, ihan varmaahan se ei aina ole varsinkaan näissä 2 keittimen versioissa joissa toinen pullo on aukeavan etukannen päällä. Mutta onhan näissä aina riskinsä 👍
@@eemelifranssi2296 En ole aktiivisesti käyttänyt, joten mulla ei ole asiaan hyvää tuntumaa. Veikkaisin että 5ml tarvitaan per sytytys, eli noin tuplasti enemmän kuin bensaa.
Hyvä kysymys! Petterin kaupassa (seikkailuvaruste-fi) taitaa olla joku putelli myynnissä? Itselläni on juuri ollut se ongelma että vaelluksella noin 3 päivän jälkeen putelli on alkanut vuotamaan... olisi hienoa jos jostain löytyisi oikeasti hyväksi todettu yksilö ja sitten kaikki voitais ostaa semmoiset 😆
Häkää CO syntyy kun happea ei ole tarjolla riittävästi. Kattila ja laatikko estää luonnollisen virtauksen ja liekki ei saa tarpeeksi happea. Nostakaa poltinta ylöspäin että ilmavirtaus paranee niin happea on tarjolla. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä myös hiilidioksidiarvot teltasta.
Kyllä 👍 Tosiaan luin testistä jossa keittimelle annettiin lisähappea ja häkäkaasujen muodostuminen oli tippunut puoleen.. Tämä vahvisti myös omat epäilykseni. Kuitenkin on syytä miettiä, miten paljon asiaa kannattaa optimoida kun kaikku tulee aina jonkun muun kustannuksella. Jos itse keitintä nostaa, niin keitinlaatikon kansi ei enää mahdu kiinni ja laatikosta pitäisi tehdä isompi, ja se vaikeuttaa sen mahtumista ahkioon. Onko tämä kokonaisuuden kannalta optimaalista, jos häkä saadaan muilla keinoin turvalliselle tasolle? Vaikeita kysymyksiä. Kuitenkin ajan salliessa olisi ollut mielenkiintoista tehdä vertailutesti ilman laatikkoa kokonaan ns. perinteisellä tarjotinsysteemillä missä keitin ja pullo on vain kiinnitetty tarjottimeen tai muuhun litteään levyyn
Paljon varmaan riippuu teltan sijainnista. Onko teltta harjanteella tuulelle alttiina vai notkossa hiilidioksidille alttiina... Kas siinä pulma ja keinulauta... Häkä ja hiilidiksidi kun ovat ilmaa raskaampina taipuvaisia painumaan matalimpaan tarjolla olevaan paikkaan... eli täyttää notkelman kuin vesi.
Jaa, en ihan allekirjoita sitä että maastonmuodolla mihin teltta on pystytetty, olisi kuvaamanlaistasi vaikutusta. Aluksi ajattelin etten tässä testissä ilmottaisi mittaamiamme lukuja absoluuttisesti ilmaistuna ollenkaan, vaan puhuisin pelkästään suhteellisista eroista. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että absoluuttisten häkälukemien näyttämimen tuo videon katsojalle lisäarvoa. Mitä tulee meidän ulkona teltassa tekemäämme testiin, se oli testiksi äärimmäisen hyvä juuri siksi, että huomasimme kelin olevan todella tyyni ja tuuletusaukot eivät olleet laitettu liioitellun suurelle. Näistä testin lähtökohdista on mielestäni mielekkäämpää lähteä tulkitsemaan minkälaisiakohan häkälukemia saadaan tosielämän tilanteissa kun saadaan ilma liikkumaan teltassa paremmin --> vähemmän häkää..
@@mikkorenvall428 häkä on ilmaa hieman kevyempää, eikä todellakaan valu alas, vaan sekoittuu ilmaan melko tasaisesti. Suurimmat pitoisuudet olen säännönmukaisesti mitannut teltan katosta.
@@eramaankulkija6900 omissa kokeissani tein havainnon, että kun keitin on ollut päällä yli 10 minuuttia, häkäpitoisuus lattian lähellä alkoi hieman nousta. Uskon että se johtuu juuri tuosta mitä sanoit. Missään vaiheessa omassa koeasetelmassani tilanne ei kuitenkaan kääntynyt niin radikaalisti, että lattian lähellä olisi ollut enemmän häkää kuin teltan katossa.
Etanoli, etanoli, etanoli ei Metanoli, Metanoli itsessään myrkky, joka imeytyy myös ihon läpi, toimii kyllä esilämmitykseen , mutta käyttäkää etanoli -pohjaisia polttonesteitä.
Hyvää infoa, mutta kuten itsekin totesit niin tämän tiedon valossa ei vielä voi sanoa että tämä olisi turvallista. Mielestäni on myös tärkeä ymmärtää mitä häkämyrkytys aiheuttaa ihmisen toimintakyvylle. Helposti luulisi että voisi itse seurata tuleeko häkämyrkytyksen oireita esim päänsärkyä ja lopettaa lämmittäminen jos oireita ilmenee. Kuitenkin pitkän hiihtopäivän jälkeen saattaa olla esim päänsärkyä jo nestehukan seurauksena, ja häkämyrkytyksen ensioireet saattavat jäädä siten huomioimatta. Jos häkää tämän jälkeenkin vielä kumuloituu elimistöön saattaa seurauksena olla sekavuus, eikä ihminen enää ymmärrä sitä että oma huono olo johtuu todennäköisesti häkämyrkytyksestä vaikka se tuntuisi normaalissa tilanteessa täysin ilmiselvältä johtopäätökseltä. Kun ihminen menee sekavaksi häkämyrkytyksen seurauksena saattaa tuntua hyvältä ajatukselta esim. jättää keitin pöhisemään ja vaikka hieman ummistaa silmiä kun on niin huono olo. Tai esim. lumen tukkima teltan tuuletusaukko saattaa jäädä kokonaan huomaamatta. Häkämyrkytyksen aiheuttama toimintakyvyn aleneminen onkin yksi häkämyrkytyksen suurimpia vaaroja, kun häkäaltistusta ei ymmärtä lopettaa. Hyvä kun otit altistumisajan puheeksi. Häkä tosiaan sitoutuu hemoglobiiniin todella hanakasti ja kestää aikaa että pitoisuudet pienenevät. Häkämyrkytystä hoidetaan ensihoidossa ja sairaalassa antamalla 100%happea ja vaikeissa tapauksissa saatetaan tarvita jopa painekammiohoitoa, jota on saatavilla vain yliopistollisissa keskussairaalassa (eikä välttämättä edes kaikissa niistäkään, en tiedä) Backpacking light foorumilla muistaakseni Roger Caifin teki häkätestejä lukuisilla eri keittimillä. Eri keittimillä tosiaan oli eroja mutta msr reactor ja windburner tuotti aivan tähtitieteellisen määrän häkää: taisi olla tuhansia ppm ellen ihan väärin muista. Hänen tutkimuksissaan häkään liittyvät kuolemantapaukset liittyivät monesti korkeisiin paikkoihin (vuorikiipeilijöillä erityisen suuri riski) ja/tai tyyneen keliin ja/tai kattilan käyttöön jossa pohjassa lämmönsiirrin.
Ymmärtääkseni yksi yleisin harhaluulo on se että häkä laskeutuu lattialle. Varmaan jossain tilanteissa se voi laskeutua, mutta usein se lähtee lämpimien palokaasujen ja virtausten mukana nousemaan ylöspäin. Lisäksi kun asiaa alkaa perkaamaan niin on paljon muitakin selittäviä tekijöitä. Ilmanvaihto on parasta teltan katon lähellä, siellä kaasujen virtausnopeus on korkeampaa joka Bernoullin lain mukaisesti alentaa painetta, mikä taas nostaa kaasuja alhaalta ylöspäin paineen tasaamiseksi.. Joka tapauksessa tuo on aika monimutkainen kiisseli 👍
@@mr.ak1113 häkä on tietääkseni hieman kevyempää kuin ilma. Se sekoittuu ilmaan melko tasaisesti. Suurimmat pitoisuudet olen säännönmukaisesti mitannut teltan katosta.
Jos oikein muistan, opiskeluajoilta, niin joku sisätauti- tai kehkolääkäri selitti meille kuinka savusaunaan kuollaan. Epäonnistunut lämmitys saa aikaan häkää ja lauteilla tulee sitten huono olo tai tajuttomuus. Tipahdetaan lattialle tai yritetään ryömiä ulos, mutta sitten hiilidioksidi tekee lopun...
Sakke löysin supermielenkiintoisen heebon joka seikkailee USA n autiomaissa etsien kadonneita populaatioita ihan harrastuksena vaan : th-cam.com/video/1Ya9tly5320/w-d-xo.html
Suomesssa ulkoilman happipitoisuus pysyy likimain vaikiona, mutta kannattaa pitää mielessä, että mitä korkeammalle menee, niin happipitoisuuskin laskee ja kaiketi sen takia liekki ei pala niin puhtaasti ja häkäpitoisuus nousee. Lisäksi ilman kosteuspitoisuus vaikuttaa kuinka puhtaana palaa. Pohdin, että olisiko tuolla esteen korkeudella ja liekin leviämisellä (muodolla ja paksuudella) vaikutus vaikutus siihen miten huvin liekki imee happea sisäänsä - eli jos polttimen liekki tulee vain ohuesti reunoista, niin kattilan nostaminen auttaisi ainakin enemmän kuin jos liekki tulee paksulti ja jopa polttimen keskeltäkin.
Kiitos kommentista Sami ja hyvä pointti! 🙌 Tuo on kyllä hyvä pitää mielessä, juurikin kun me Suomalaiset ei olla yleensä totuttu ajattelemaan mitä tapahtuu kun noustaan merenpinnan tasolta hieman korkeammalle.. Ei kiehu perunatkaan enää kovin nopeasti siinä vaiheessa kun veden kiehumispiste on matalamman ilmanpaineen ansiosta esim 70-Celsiuksessa 😆
Piti ihan laskea (kun alkoi pohdituttamaan), että esim. Huippuvuoren korkeimmalla kohdalla henkäyksessä ilmaa on happea yli 20 % vähemmän kuin täälläpäin.
Kiitos tiedosta Sami! Tuo on ollut itsekin tarkoitus selvittää mutta hyvä että asia tuli nyt jo puheeksi ja esille :) 🙌
Todella hyvä ja tärkeä video!
Kiitos Mikko! 🙏🙌
Kiitos hyvästä videosta Sakke..häkä on vaarallinen vastus..onneksi on nuo häkämittarit saatavilla..hyvä on testata ...turvallista tätä vuotta koko poppoolle..❤
Kiitos Leena! 🙏 Ja sitä samaa myös sinne :) 🙌
Oiva idea tuo mutterikkiinitys :)! Häkä on vaarallista kyllä, nyt ette kuole sinne Huippikselle.
Kiitos! Haha joo käpylukon olen oppinut selviytymiskoulutuksessa kun avaruuslakanoita on viritetty tarpiksi 😁 Tosin herkän avaruuslakanan kanssa joku pyöreä ja sileä kivi voi olla turvallisempi
Valtavan kokoinen rotjake tuo "keitinlaatikko". Paino ja koko tulee saada tuosta 1/4
Tämä AURORAW Premium keitinlaatikko on mitoitettu niin, että sinne mahtuu MSR Ceramic Pot 2,5l ja Sea To Summit Sigma Pot 2,7l kattilat sisään keittimien kanssa. Kyseessä on siis kahden keittimen laatikko. Jos se olisi pienempi, se todennäköisesti alkaisi vaikuttaa negatiivisesti keittimien hapensaantiin. Laatikosta on myös pienempi yhden keittimen versio. Kumpikin malli on kunnianhimoisen grammanviilaustavoitteen vuoksi tehty 0,70mm alumiinista. Se on totuttua ohuempaa, mutta sillä saatiin laatikko pysymään kokoonsa nähden kevyenä.
Hyvä video. Jos vielä jatkaa tutkimista, niin varmaan ainakin lämpötila ja ilmankosteus kannattaa sisällyttää mittaukseen. Kuutiossa vettä on enemmän happiatomeita kuin kuutiossa ilmaa, ja vesihöyryn määrähän ei vähenny vaikka ilman lämpötila nousisikin (jos paine-ero pysyisi ajassa samana). Lämpötilalla ja ilman suhteellisella kosteudella on kuitenkin lie joku vaikutus palamiseen. En osaa itse pidemmälle miettiä, mutta jos lämpö- ja ilmankosteusmittarilla voisi jotenkin olosuhteita/riskiä arvioida, niin olisi varmaan plussaa.
Kiitos! 🙏 Joo ihan mielenkiintoinen näkökulma 👍 Omat resurssit tehdä näitä testejä on vaan hyvin rajalliset. En ole miettinyt, miten paljon talvella ilmankosteus yleensä vaihteleekaan? Ehkä näitä tulee käytettyä enimmäkseen -15 ... -35 lämpötiloissa jolloin ilmakin on melko kuivaa. Yksi iso merkitys on myös sillä miten korkealla ollaan merenpinnasta!
Tiede-erämiehet :)
Tää oli erittäin hyvä video ja avasi varmasti monien silmiä keittimen käytän turvallisuudelle. Ainakin omiani se avasi. Testasitteko koskaan XGK:ta erikseen, että tuleeko siitä enemmän vai vähemmän häkää kuin Whisperlitesta? Olisi kiinnostavaa myös tietää kuinka paljon häkää kaasukeittimestä tulee kun sillä keittää vettä.
Mitä tulee routamaton palamiseen niin voisiko joku paloa kästävä kangas olla hyvä turvavaruste keitinlaatikon alle? Sen voisi sitten vetää nippuun jos palo alkaa ja kiskaista teltasta pihalle yhdessä keitinlaatikon kanssa. Painaa toki jonkin verran, mutta siellä ahkion pohjalla se viikattuna kulkee. Ja olisiko myös perusteltua kantaa häkämittaria mukana vaelluksilla. Ei ne paljoa paina tai vie tilaa..
Kiitos kommentista! 🙏🙌 Petteri jatkoi omia testejään ja siellä selvisi että XGK on aika paljon puhtaampi, kannattaa kurkata Petterin blogi aiheesta, linkki on videon kuvauksessa. Ja joku sammutuspeite olisi aika hyvä lisä jos haluaa turvallisuutta lisätä 👍
@ Toi erohan on aivan jäätävä. XGK palaa paljon puhtaammin kuin Whisperlite.
Kiitos videosta! Turvallisia retkiä vuodelle 2025.
Kiitos Jukka ja sanoin sinulle! 🙏🙌
Kiitos hyvästä infosta! Hyvä juttu, että pelkällä polttimella ei tule juurikaan häkää. Aika maltillisestihan tuota häkää oli muutenkin. Jos työpaikkalla saa olla 20 ppm 8 tuntia ja se kerrotaan sitten työpäivien määrällä vuoden mittaan, niin hetkellisesti tuo 100 ppm on vielä ihan ok. Mutta ehkä parempi toisissaan keitellä ulkona tai absidissa!
Kiitos kommentista! 🙏 ja joo niimpä, kuitenkaan en itse tähän uskaltaisi ottaa tarkemmin kantaa, mutta eihän mekään tosin testissä kuoltu :) mutta toisaalta en tiedä lyhenikö elinikä toisesta päästä tai olisiko joku sydäntautinen saanut infarktin.. luultavasti vaaratonta mutta vaarallinen aihe spekuloida!
Mielenkiintoisia tuloksia, hyvä jätkät! Itseä kiinnosti eniten telttakankaiden palotestit ja tulokset olivat omien oletusten/kokemuksien mukaisia. Routamatto alkoi kuitenkin hirvittää ihan kunnolla! Sammutuspeite on kyllä aina mukana, joten ehkä sitä voisi levittää vähän aikaisempaa enemmän.
Häkähommat ei niin stressaa, kun yleensä tulee tehtyä vedet absidissa. Ihan vaan siksi, ettei vedet leviä teltan puolelle, jos kippaa kattilan kumoon. 😅
Kiitos Jens! 🙏🙌 Joo mietin ihan samaa että tuo palava routamatto pelästytti vähän, mutta luultavasti sen sammuttaminen sammutuspeitteellä tai muulla palamattoman rievun palasella ei ole kummoinen juttu, jos palo on vain pienellä alueella.. ja sama homma, olen ehkä jotenkin niin huono hallitsemaan ylimääräisiä vesihöyryjä että jo niidenkin puolesta olen tykännyt tehdä vesihommia absidissa😅
Olen saanut kerran häkämyrkytyksen ei ollut kiva kokemus, onneksi selvisin, koska lanssi tuli nopeasti. Kehossa häkälukema oli 216, kun se siellä lanssissa mitattiin. Suosittelen olemaan varovainen vaarallisten kaasujen kanssa🧐
Oho no onneksi selvisit 👍 Annettiinko sulle puhdasta happea ensihoitona vai mitä? 216 kuulostaa kyllä maallikon korvaan jo aika korkealta luvulta jos se on PPM ja mitattu ihmisen uloshengityksestä eikä huoneilmasta..😬
@sakkeraappana Minulle annettiin jo lanssissa 100% lisähappea ja Sitten kun pääsimme Joensuun keskussairaalaan niin minulle jatkettiin lisähapen antamista kello 3 asti yöllä, lukemat silloin oli enää 0.6 ppm. Minulle laitettiin myös lanssissa lisäverta kehoon käden tarpeen verisuonen kautta, onneksi muistin veriryhmäni ja osasin kertoa sen ensihoitajille. Ppm arvo mitattiin minulta lanssissa uloshengityksestä semmosella alkomittarilta näyttävällä laitteella. Ensihoitaja sanoi minulle, että ei ole koskaan ennen nähnyt ketään kuka selviää tuommoisesta ppm lukemasta, olin ensimmäinen hänen urallaan. Kiitos heille, että pelastivat henkeni🙏
Hienoa, että jaksatte tutkia asiaa noinkin perusteellisesti! Mukavaa katseltavaa 😊
Häkä on suurinpiirtein saman painoista kuin ilma, joten on mahdotonta tietää millä korkeudella häkä milloinkin on. Siitä syystä sen mittaaminen on aina melko epätarkkaa joten voisiko erot eri keittimien välillä johtua osittain siitä? Toki keittimissä on varmasti muutenkin eroja.
Ainakin tuo pienempi Dräger on viranomaiskäytössä, niin sen antamat lukemat kyllä pitäisivät olla luotettavat siitä kohtaa mistä se häkää mittaa 👍
Mielenkiintoinen myös tuo telttakangastesti 🙃
Siksi käytettiin kolmea mittaria eri puolilla telttaa. Omissa kokeissani tein havainnon, että korkein häkäpitoisuus on säännönmukaisesti katossa ja matalin lähellä lattiaa.
Kiitos kommentista! 🙏 Joo ymmärtääkseni häkäkaasujen liikkumiseen liittyy paljon harhaluuloja. Raskaampana sen kaiketi teoriassa pitäisi vajota lattiantasoon ja näin ehkä joissain tapauksissa käykin, mutta todellisuudessa virtausdynamiikka on jo keittimen tuottamien lämpötilaerojan vuoksi niin monimutkaista, että kovin yksinkertaisella mallilla sitä ei voi selittää. Vielä kun tähän lisätään teltassa usein katon tasossa läpi kulkeva tuuletus jonka olettaisin Bernoullin lakien mukaisesti muodostavan kattoon alipaineen joka imee korvausilmaa alhaalta ylöspäin.. 😅 Mielestäni paras vaihtoehto oli tosiaan kuten Petterikin sanoi, laittaa mittarit suosiolla eri puolille telttaa eikä tehdä turhia oletuksia👍
Kokeilkaa routamaton päälle sammutuspeitettä... ainakin keitinlaatikon alle teltassa. Tulipalon syttyessä ylimääräisen liepeen voi myös kääntää laatikon päälle. Mielenkiintoisia kokeita teillä pistää myös ei niin vakavasti lajia harrastavia miettimään asioita.
Kiitos kommentista ja ehdotuksesta! 🙌 Tuo on itseasiassa mielestäni aika hyvä idea. Varsinkin jos käyttäisi keitintä perinteisesti tarjottimeen viritettynä eli ilman mitään laatikkoa, voisi tuo olla nerokas ratkaisu että voisi helposti pussittaa koko systeemin palokankaan sisään 😁👍
Näin entisenä kaivosmiehenä joka mittaillut työkseen nuilla mittareilla häkäarvoja räjäytyksien jälkeen maanalla niin voin sanoa että 50- 100ppm on sellainen arvo jossa en itse haluaisi olla missään tilanteessa pitempiä aikoja enkä koskaan 15v työuran aikana ollut vaan mentiin odottamaan kunnes arvot laski sinne 20ppm tasolle.
Ok kiitos tästä tiedosta! 🙌 Onneksi tosiaan nuo 100ppm lukemat saatiin aika epäoptimaalisissa tilanteissa, eli oli tosi tyyntä ja tuuletukset eivät olleet korostetun paljon auki. Tietääpähän jatkossa ettei tämmöinen tilanne tosiaan ole kovin optimaalista 👍
Yksi kysymys jäi askarruttamaaan: Miten itse veden lämpeneminen, oliko tuolla korottamisella vaikutusta veden kiehumispisteeseen lämpenemiseen suhteessa kulutettuun aikaan? Tulos voi käsittääkseni olla jopa positiivinen, mutta oliko se sitä? 🤔Jos lämpenemisaika kuitenkin venyy puolella puolta vähäisemmästä häkämäärästä, kertyy verenkiertoon kuitenkin sama määrä hiilimonoksidia.
Asiallinen ja oikeastaan tärkein ajattelunaihetta antava video, joka jokaisen talviretkeilijän kannattaa katsoa. Kiitoksia!
Tein seuraavana päivänä laajemman tutkimuksen kuudella bensakeittimellä sekä Trangian neste- ja kaasupolttimella, jossa mittasin myös kiehumisnopeutta. Tulokset löytyy mun blogista, johon on linkki videon alla. Lyhyesti sanottuna erot ovat (mielestäni) mitättömiä ja Optimus Polariksen kohdalla kiehuminen alkoi jopa nopeammin. T: Petteri
Kiitos kommentista ja oli älykästä pohdintaa! 🙌 Tunnistan kysymyksesi älykkyyden siitä, että olen miettinyt juuri samoja asioita itsekin 🤣
Tosiaan itselläkin oli ajatus, että kiehumisaika saattaisi jopa lyhentyä, jos polttoaineesta suurempi prosentti palaisi puhtaasti. Lisäksi lämpöhän nousee pääasiassa ylöspäin, joten miksi kattilan nostaminen edes hidastaisi lämmön siirtymistä kattilaan kovin paljoa? No tosiaan meidän videon testeissä todettiin (vaikka sitä ei videolla näkynyt) tunneliteltassa että kun kattiloita nostettiin, niin lumesta sulamisesta kiehumiseen meni suurin piirtein 2 minuuttia pidempään. Eli aika piteni ehkä about 10% luokkaa. Eli vaikka häkäkaasuja joutuisi hengittelemään 10% pidempään, jäädään nettovaikutuksessa vielä reilusti paremmalle puolelle 🙌
Ja tosiaan Petteri teki myöhemmin erikseen sulamisnopeuteen liityviä testejä ja ne taisivat olla saman suuntaisia 👍
@@sakkeraappana tätä asiaa itse mietin onko merkittävää eroa veden lämmitykseen. Olipa hyvä kun olitte senkin huomioineet
@@sakkeraappanaNäin nörttinä täytyy nostaa esiin case energiatehokkuus, joka määrää käytännössä kentällä enemmän kuin kiehumisnopeus. Eli jotta saataisi kenttäkelpoinen käsitys, täytyisi myös pohtia tätä asiaa, koska se määrää minkä verran bensaa on rahdattava mukaan
Tuli tätä tehtyä kissanruokapurkkikeittimellä sen energiatehokkuutta optimoidessa. Joo, korkeammalle nostettu kattila kiehuttaa veden nopeammin, mutta sinolin kulutus oli tuplat verrattuna minimiin laskettuun keittimeen. Merkitsevä ero. Eroa saadaan jo aikaan kaasukeittimilläkin kattila-keitin -yhdistelmillä puljatessa. Sama pätee bensakeittimiin - etenkin Whisperlite levittää liekin niin, että nostamalla ylös levittää liekin reilusti ohi. Jossain kohtaa kulkee raja, mikä on järkevää.
MSR Dragonfly on ollut monen ratkaisu Whisperliten häkäongelmien minimointiin, kun se on jo valmiiksi korkeaksi suunniteltu keitin. Noissa eri riteliköissä ja keitinlaatikoissa kuten minun kannan tiedätkin, on omat ongelmansa minkä vuoksi niitä en lähtökohtaisesti suosittele. Saati sitten keittimen vientiä sisäteltan puolelle. Jos aikoo käyttää sisällä keitintä (aina paras ulkona jos sää sallii) niin on lähtökohtaisesti parempi näilläkin tuloksilla pysyä eteisen puolella
Ette testannut absidissa häkälukemia? Eli keitin absidiin, räppänät sopivasti auki, lukemat absidista ja sisäteltan puolelta. Hypoteesini mukaan häkä kulkeutuu pikemminkin sisä- ja ulkoteltan väliin sekä räppänöistä pihalle
Tuohon telttakankaan poltteluun on kommentoitava, että autotallissa polttelu on eri juttu, kuin tunturissa tuulen henkäyksen hapessa palava kangas. Tuuletin testiin mukaan!
Mielenkiintoisia tuloksia yhtä kaikki - näistä on hyvä jatkaa ja tehdä jonkin asteisia kysymyksenasetteluja
Hyvää testailua. Elämä voi olla pienestä kiinni😅 2,2cm.
Haha kyllä! 😁💪
Mielenkiintoinen video ja ehkä hiukan yllättäviäkin tuloksia. Itse olisin ihan mutulla kuvitellut, että se kattila liekin päällä vaikuttaa häkän määrään jonkin verran, mutta sehän tekee ihan radikaalin eron.
Jos aiot tehdä aiheesta vielä lisää videoita, niin kiinnostaisi tietää kuinka suuri ero on lunta täynnä olevan kattilan ja kiehuvaa vettä sisältävän kattilan välillä. Mietin hiukan sitä, että riippuuko tuo häkä muodostuminen enemmän kattilan lämpötilavaikutuksesta, vai mahdollisesti sen vaikutuksesta paineeseen, hapen määrään, tms.
Myös vastaava testi (esilämmittävällä) kaasukeittimellä olisi mielenkiintoinen.
Kiitos kommentista! 🙏
Tätähän me ei varsinaisesti testattu erikseen ja tämä on vain sivuhavainto testeistämme ja siksi astetta epäluotettavampi, mutta tässä se tulee: Kylmä kattila täynnä lunta aiheutti käytännössä saman määrän häkää keittimen päällä kuin kattila joka oli lämmin ja siinä oli kiehuvaa vettä!
Tämän jälkeen pohdin asiaa, että liekkö liekin lämpötila jotakuinkin 1600 Celsiusta? Ja jos kattilan lämpötila vaihtuu noin -10 ja +100 Celsiuksen välillä, niin onko se sen liekin lämpötilaan suhteutettuna kovin iso ero? Aloin itse epäillä, että tosiaan hapen saannilla on isompi merkitys ja kattila vaikuttaa jotenkin ilmavirtauksiin ja hapen saantiin.
@@sakkeraappana Tuotahan periaatteessa voisi myös testata tyhjällä kattilalla, jolloin kattilan lämpötila nousee useampaan sataan asteeseen. Se kattila kyllä saattaa jo kärsiä tuollaisissa lämpötiloissa.
Toki tuo ei käytännön käytön kannalta ole kovin merkittävä asia, kun todellisuudessa siinä päällä oleva kattila on tuskin koskaan paljon yli sadan asteen lämpöinen. Mutta lämpötila vs happi -teorian testaamiseen tuota kai voisi käyttää.
Ai miten kiinnostavaa testailua! Näin fyke-opiskelijan silmin 🤔😅
Häkää, hiilimonoksidia, syntyy palamisessa aina, mutta riittävässä lämpötilassa ja riittävällä hapensaannilla hiilimonoksidi reagoi (palaa) hiilidioksidiksi eikä sitä kerry ilmaan. Tällöin palaminen on täydellistä.
Esilämmitysvaiheessa mittarit mittaavat häkää, koska palolämpötila on liian matala täydelliselle palamiselle. Tilanne korjaantuu, kun polttoaine kaasuuntuu, lämpötila nousee ja liekille on saataviila happea riittävästi.
Kun kattilan asettaa keittimen omien jalkojen päälle, alkaa mitatusti häkää taas ilmaantua. Arvelen, että syynä on huonontunut korvausilman tulo liekkiin, mikä korjaantuu nostamalla kattilaa ritilällä. Tällöin ilmatila polttimen ja kattilan välillä kasvaa, mikä mahdollistaa väliin enemmän happea ja parempaa palamista.
Erot eri keitinten välillä voivat johtua polttimen ja syntyvän liekin mallista.
Olisi kiinnostava testata mitä mittauksissa tapahtuu, kun pyrkisi lisäämään polttimen hapensaantia kattilan kanssa eri tavoin. Voisiko liekille tarjoilla happea paremmin esimerkiksi lisäämällä keitinlaatikkoon läpivetomahdollisuuden 🤔
Haha mahtavaa kiitos asiantuntevasta kommentista! 😁🙏
Joo siis vaikka itse amk-tason elektroniikkainsinöörinä lämpöoppini on parhaimmillaankin vain vaativan harrastelijan tasoa ja kemian osaaminen ihan nolla, niin olen ollut kanssasi samoilla jäljillä 👍
Olen juuri epäillyt että kattilan lämpötilan muutos lumeta kiehuvaksi vedeksi on kuitenkin suhteessa pieni liekin lämpötilaan verrattuna ja siten ns. jäähdyttävä vaikutus olisi aika semantiikkaa. Tämä siis liittyy siihen, että osa epäilee että häkää tulisi paljon vähemmän siinä vaiheessa kun sulanut lumi on alkanut kiehumaan...
Minä ehdotin kesken meidän testien, että yritetään tehdä "turboahdettu keitin" ja puhalletaan letkulla ilmaa keittimelle. Harmi että tämä jäi tekemättä, kun paineilmaakin oli saatavilla 😅 Myöhemmin kuitenkin luin jonkun artikkelin, missä hään tuotanto oli tippunut 50% kun keittimelle oli syötetty lisähappea. Tämä tosiaan mielestäni vahvistaa epäilyjä kattilan vaikutuksesta korvausilman saantiin ja lisäksi herättää mieleen sen tärkeyden siitä että ilmavirran pääsyä laatikon etualan kautta keittimelle ei rajoiteta millään
Mielenkiintoista. Olen itse toiminut niin, että varsinaiset kokkailut tehdään absidissa, jonne jää siten myös vedenkeittelystä syntynyt kosteus. Tämän jälkeen siirrän laatikon polttimineen teltan puolelle illanistujaisija varten. Koen muutoinkin, että teltan puolella ruokaa tehdessä on muitakin riskejä kuin häkä.
Kiitokset videosta!
Kiitos kommentista! 🙏 Joo itseasisassa olen itse toiminut valtaosan reissuista juurikin samalla tavalla! Liekkö kyse siitä että olen tunari sen höyrynhallinnan suhteen, mutta absidissa tosiaan ei ole stressannut niin paljon veden kanssa lotrata 👍
Nyt oli videolla enemmän Häkää, kun Formula-radalla 98!
Minulla olisi aihe mielessä jos enemmänkin kiinnostaa tämmöinen myytinmurtaja-tyyppinen toiminta. Tämmöiset videot on katsojalle hyvin kiinnostavia mutta työlästä järjestää. Siis ultraviolettivalo-vedenpuhdistimista sanotaan ettei ne toimi kovin sameaan veteen kun ei valo tietenkään läpäise sitä kovin hyvin, mutta jää ihan omien arvailuiden varaan millainen vesi sitten on liian sameaa ja jonkun pitäisi näyttää se.
Pitäisi ottaa sameudeltaan erilaisia vesiannoksia ja käyttää laitetta niihin. Ongelmana on se että laite ei edes yritä tappaa pöpöjä vaan sen teho perustuu vain niiden lisääntymiskyvyn tuhoamiseen, eli jos vesinäytettä katsotaan mikroskoopilla niin edelleen pöpöt näyttäisi siinä elelevän ainakin jonkun aikaa kunnes kuolevat sukupuuttoon. Olisi ehkä odoteltava ja seurattava tilannetta tai suorastaan järjestettävä joku bakteeriviljelmä verrokkeineen, mitenkähän sekin tehdään oikeaoppisesti. Pitäisi vielä tuntea bakteerit ja virukset, tämä projekti voi vaatia kyllä liikaa perehtymistä ja muuta vaivannäköä ja välineiden hankkimista.
MyLifeOutdoors-kanava tekee tämäntyyppistä retkeilyalan testaamista, saatanpa ehdottaa hänellekin. Se on muuten mielenkiintoinen kanava, hän pystytti telttojakin auton katolle ja ajoi eri nopeuksilla testatakseen niiden tuulenkestävyyttä.
Kiitos kommentista ja aika hauskan kuuloinen koe 😅 Tosin kuten sanoitkin työläs järjestää, ja MyLifeOutdoorsin kansainvälisellä yleisöllä voi jo videontekijällekin jäädä jotain rahaa niin se tietysti voi olla helpompi tehdä.. Itsellä kuitenkin tuosta aiheesta ei ole valmiiksi oikein mitään tietoa tai ymmärrystä, Suomessa kun tottunut pääasiassa Lapissa juomaan kaiken veden suoraan vesistöistä. Tietysti etelämmässä retkeillessä mielenkiintoinen laite 🤔 Mutta kyllähän näitä olis kiva tehdä enemmänkin jos ei töissä tarttis käydä..
Mikähän merkitys on kattilan pohjan pinta-alalla? Itsellä on sulatuskattilana tuollainen 3,5l halpis teräskattila, halkaisija n 23cm (mm Puuilo myy Apukokki nimella). Sitä en kyllä teltassa käytä, korkeitaan absidissa, kun itsellä oletus, että tuottaa enempi häkään.
Joo vaikea tosiaan sanoa mitään kun ei asiaa testattu!
olipas hyvin mielenkiitoiset ja ajatuksia herättävät testit
teltassa tehdyissä (pieni suljettu tila) testeissä tuli mieleen ilmanpaineen vaikutus kaasujen käyttäytymiseen, mutta testien asetannassa ei tämmöisiä tavoiteltu ja olisi ollut marginaalitekijä - häkä nousee silti katon rajaan! - Well Done!
olisikohan jollain tuotantoyhtiöltä kiinnostusta paikallisin myytinmurtajiin?
Kiitos Arvi! 🙏 Ja joo olet kyllä oikeassa että tieteellisen tason voi ja se pitääkin vähän kyseenalaistaa, mutta tosiaan hienoa mielestäni että saatiin jotain suuntaa-antavia tuloksia mitattua jotka vaikuttivat johdonmukaisilta, vaikkakaan ei vaativammasta tieteellisestä näkökulmasta täysin tyydyttäviltä 😅 Ja hahaha tuohan olisi kova idea 🤣 #MyytinmurtajatSuomi
Kai se pitää tollanen Petterin yhden keittimen loota jossain vaiheessa ostaa niin ei tartte ressata niin paljon tosta häkästä jos se noin paljon pienenee.
Joo 👍 Mutta silti pidän itse tosi tärkeänä aina varmistua luotetttavasti siitä, että ilma liikkuu teltan läpi sekä siitä ettei palamisilman vapaata kulkemista keittimelle ole vahingossa estetty esim jollain varusteella tjms :)
Testissä olisi voinut vielä mitata polttimen/liekin lämpötilaa, löytyisikö raja lämpötilaa jolloin häkää alkaa syntymään?
Joo niimpä! Haaveilin tekeväni näitä testejä huomattavasti (takapiha)tieteellisemmästä näkökulmasta, mutta tosielämän realiteetit ja ajankäyttö huomioiden, olen tyytyväinen näihin tuloksiin mitä saimme 😊
Hei. Oisko hyödyllinen suositus kuljettaa myös häkämittaria repussa?
No varmaan kyllä ja ei 😅 Jos jollain on varaa ostaa tuommoinen hyvä mittari, niin kaikin mokomin! Olen kuullut että joskus ihmisillä on niitä kotiin tarkoitettuja mittareita, jotka on käsittääkseni suunniteltu lähinnä siihen että onko sitä häkää ylipäätään vai ei, koska kotioloissa sitä ei lähtökohtaisesti pitäisi olla ollenkaan.. Siinä käy sitten niin, että se varoitin alkaa huutamaan joka kerta kun keitintä käyttää. Jos olisi semmoinen halpa mittari jonka raja-arvon voisi itse asettaa esim 60 ppm:ään niin se voisi olla ihan kiva.
Toisaalta voiko semmoiseen halpaan, tai edes kalliimpaankaan elektroniikkaan luottaa esim. -35C pakkasessa? Jos luottaa laitteistoon joka voi hajota, on mielestäni heikommilla jäillä kuin siten että yrittää ymmärtää asian itse mahdollisimman hyvin ja arvioi omilla aivoilla aktiivisesti tilannetta 🤔
@@sakkeraappana Samaa koittanut ettiä josko löytyisi kohtuu hintainen häkämittari jossa hälyarvoja voisi muuttaa mutta eipä semmosta taida olla.
Omia testauksia tehny näillä lcd-näytöllä varustetuilla kotimittareilla ja sitä kautta koittanu löytää ymmärrystä oman teltan/keitinlaatikon häkäarvoihin. Aattelin käyttää sen mittarin auki ja ottaa äänilähteen irti jolloin se mittari jäisi vain näytön lukuarvojen seurantaan. Uskon että siitä ainakin voi helposti päätellä mihin suuntaan arvot kehittyy eri tilanteissa vaikkei arvot varmaankaan ole täysin oikeita. Olosuhteet kun aina tässä ovat hyvin erinlaisia (kuinka hyvin tuuletus toimii yms) ja jos kalusto vaihtuu niin sama "opettelu" niiden kanssa on edessä kuten te testissäkin huomasitte isoja eroja esim keittimen vaihtuessa. Tuolla Petterin jatkotesteissä nähtävillä isoja eroja 👍
Tämä asia pitää tosiaan kaikkien itse ymmärtää ja tiedostaa minkälaisen riskin kanssa toimitaan ja sen mukaan operoida omilla kamppeillaan. Mielestäni videolla hyvin korostetaan tätä seikkaa että tähän ei ole yksiselitteistä "turvallista" tapaa toimia vaan vaara on kokoajan läsnä. Kiitos videosta, tämmöstä olen kaipaillutkin 👍
Routamatto näytti, ettei keitintä esipoltettaessa saa valuttaa yhtään mitään ja se keitinlaatikko pidetään aina vain absidissa, jossa mahdollinen neste valuu hankeen. Imeytysrättiä käytettyään keitinlaatikkoa voi ehkä käyttää sisälläkin.
Routamatto näytti kyllä aika pahalta palaessaan. Arvioisin itse kuitenkin että esilämmitys on todennäköisesti yksi turvallisimmista vaiheista siksi, että silloin yleensä on juuri ennen sytytystä tapana aina tarkistaa nenällä ja silmillä että bensaa ei ole vuotanut mihinkään mihin sen ei kuuluisi vuotaa. Lisäksi yksi keitinlaatikon ominaisuus (osassa keitinlaatikoita) on se, että bensa ei valu sieltä kovin helposti pihalle vaan jää laatikon pohjalle, ihan varmaahan se ei aina ole varsinkaan näissä 2 keittimen versioissa joissa toinen pullo on aukeavan etukannen päällä. Mutta onhan näissä aina riskinsä 👍
Mistä tuollaisen pipettipullon saisi?
@@WildAdventuresNorth kuinka moneen sytytyskertaan arvioisit yhden pipettipullon riittävän?
@@eemelifranssi2296 En ole aktiivisesti käyttänyt, joten mulla ei ole asiaan hyvää tuntumaa. Veikkaisin että 5ml tarvitaan per sytytys, eli noin tuplasti enemmän kuin bensaa.
Hyvä kysymys! Petterin kaupassa (seikkailuvaruste-fi) taitaa olla joku putelli myynnissä? Itselläni on juuri ollut se ongelma että vaelluksella noin 3 päivän jälkeen putelli on alkanut vuotamaan... olisi hienoa jos jostain löytyisi oikeasti hyväksi todettu yksilö ja sitten kaikki voitais ostaa semmoiset 😆
@@sakkeraappana ok eli ei ainakaan metanolia vuotavaan pulloon
Häkää CO syntyy kun happea ei ole tarjolla riittävästi. Kattila ja laatikko estää luonnollisen virtauksen ja liekki ei saa tarpeeksi happea. Nostakaa poltinta ylöspäin että ilmavirtaus paranee niin happea on tarjolla. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä myös hiilidioksidiarvot teltasta.
Kyllä 👍 Tosiaan luin testistä jossa keittimelle annettiin lisähappea ja häkäkaasujen muodostuminen oli tippunut puoleen.. Tämä vahvisti myös omat epäilykseni. Kuitenkin on syytä miettiä, miten paljon asiaa kannattaa optimoida kun kaikku tulee aina jonkun muun kustannuksella. Jos itse keitintä nostaa, niin keitinlaatikon kansi ei enää mahdu kiinni ja laatikosta pitäisi tehdä isompi, ja se vaikeuttaa sen mahtumista ahkioon. Onko tämä kokonaisuuden kannalta optimaalista, jos häkä saadaan muilla keinoin turvalliselle tasolle? Vaikeita kysymyksiä. Kuitenkin ajan salliessa olisi ollut mielenkiintoista tehdä vertailutesti ilman laatikkoa kokonaan ns. perinteisellä tarjotinsysteemillä missä keitin ja pullo on vain kiinnitetty tarjottimeen tai muuhun litteään levyyn
Annettinko puhdasta happea vai ilmaa?
Muistelen että ilmaa puhallettiin
Teette jumalan työtä 👍🏻
Hahaha 😅👍
Paljon varmaan riippuu teltan sijainnista. Onko teltta harjanteella tuulelle alttiina vai notkossa hiilidioksidille alttiina... Kas siinä pulma ja keinulauta... Häkä ja hiilidiksidi kun ovat ilmaa raskaampina taipuvaisia painumaan matalimpaan tarjolla olevaan paikkaan... eli täyttää notkelman kuin vesi.
Jaa, en ihan allekirjoita sitä että maastonmuodolla mihin teltta on pystytetty, olisi kuvaamanlaistasi vaikutusta. Aluksi ajattelin etten tässä testissä ilmottaisi mittaamiamme lukuja absoluuttisesti ilmaistuna ollenkaan, vaan puhuisin pelkästään suhteellisista eroista. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että absoluuttisten häkälukemien näyttämimen tuo videon katsojalle lisäarvoa. Mitä tulee meidän ulkona teltassa tekemäämme testiin, se oli testiksi äärimmäisen hyvä juuri siksi, että huomasimme kelin olevan todella tyyni ja tuuletusaukot eivät olleet laitettu liioitellun suurelle. Näistä testin lähtökohdista on mielestäni mielekkäämpää lähteä tulkitsemaan minkälaisiakohan häkälukemia saadaan tosielämän tilanteissa kun saadaan ilma liikkumaan teltassa paremmin --> vähemmän häkää..
@@mikkorenvall428 häkä on ilmaa hieman kevyempää, eikä todellakaan valu alas, vaan sekoittuu ilmaan melko tasaisesti. Suurimmat pitoisuudet olen säännönmukaisesti mitannut teltan katosta.
@@WildAdventuresNorth se on lämpimänä ylhäällä ja jäähtyessään laskeutuu lattian rajaan. Näin toimii ainakin asuin rakennuksissa.
@@eramaankulkija6900 omissa kokeissani tein havainnon, että kun keitin on ollut päällä yli 10 minuuttia, häkäpitoisuus lattian lähellä alkoi hieman nousta. Uskon että se johtuu juuri tuosta mitä sanoit. Missään vaiheessa omassa koeasetelmassani tilanne ei kuitenkaan kääntynyt niin radikaalisti, että lattian lähellä olisi ollut enemmän häkää kuin teltan katossa.
Voi ku osaisi teltta puhua. 😂
Etanoli, etanoli, etanoli ei Metanoli, Metanoli itsessään myrkky, joka imeytyy myös ihon läpi, toimii kyllä esilämmitykseen , mutta käyttäkää etanoli -pohjaisia polttonesteitä.
Joo, sehän tuossa tuodaankin esille, mutta olisi toki voinut olla vielä isommin tai olisi voinut koko Metanolin jättää mainitsematta 👍
Eli polttimen lämmitys vaiheessa teltasta kaikki luukut auki.
Nojoo se olisi kyllä fiksua 💪
Hyvää infoa, mutta kuten itsekin totesit niin tämän tiedon valossa ei vielä voi sanoa että tämä olisi turvallista. Mielestäni on myös tärkeä ymmärtää mitä häkämyrkytys aiheuttaa ihmisen toimintakyvylle. Helposti luulisi että voisi itse seurata tuleeko häkämyrkytyksen oireita esim päänsärkyä ja lopettaa lämmittäminen jos oireita ilmenee. Kuitenkin pitkän hiihtopäivän jälkeen saattaa olla esim päänsärkyä jo nestehukan seurauksena, ja häkämyrkytyksen ensioireet saattavat jäädä siten huomioimatta. Jos häkää tämän jälkeenkin vielä kumuloituu elimistöön saattaa seurauksena olla sekavuus, eikä ihminen enää ymmärrä sitä että oma huono olo johtuu todennäköisesti häkämyrkytyksestä vaikka se tuntuisi normaalissa tilanteessa täysin ilmiselvältä johtopäätökseltä. Kun ihminen menee sekavaksi häkämyrkytyksen seurauksena saattaa tuntua hyvältä ajatukselta esim. jättää keitin pöhisemään ja vaikka hieman ummistaa silmiä kun on niin huono olo. Tai esim. lumen tukkima teltan tuuletusaukko saattaa jäädä kokonaan huomaamatta. Häkämyrkytyksen aiheuttama toimintakyvyn aleneminen onkin yksi häkämyrkytyksen suurimpia vaaroja, kun häkäaltistusta ei ymmärtä lopettaa.
Hyvä kun otit altistumisajan puheeksi. Häkä tosiaan sitoutuu hemoglobiiniin todella hanakasti ja kestää aikaa että pitoisuudet pienenevät. Häkämyrkytystä hoidetaan ensihoidossa ja sairaalassa antamalla 100%happea ja vaikeissa tapauksissa saatetaan tarvita jopa painekammiohoitoa, jota on saatavilla vain yliopistollisissa keskussairaalassa (eikä välttämättä edes kaikissa niistäkään, en tiedä)
Backpacking light foorumilla muistaakseni Roger Caifin teki häkätestejä lukuisilla eri keittimillä. Eri keittimillä tosiaan oli eroja mutta msr reactor ja windburner tuotti aivan tähtitieteellisen määrän häkää: taisi olla tuhansia ppm ellen ihan väärin muista. Hänen tutkimuksissaan häkään liittyvät kuolemantapaukset liittyivät monesti korkeisiin paikkoihin (vuorikiipeilijöillä erityisen suuri riski) ja/tai tyyneen keliin ja/tai kattilan käyttöön jossa pohjassa lämmönsiirrin.
Kiitos kommentista ja hyvää pohdintaa! 🙏
Eikö häkä kaasun pitänyt olla ilmaa painavampaa niin miksi tuo lattia mittari näyttää koko ajan nollaa?
Ymmärtääkseni yksi yleisin harhaluulo on se että häkä laskeutuu lattialle. Varmaan jossain tilanteissa se voi laskeutua, mutta usein se lähtee lämpimien palokaasujen ja virtausten mukana nousemaan ylöspäin. Lisäksi kun asiaa alkaa perkaamaan niin on paljon muitakin selittäviä tekijöitä. Ilmanvaihto on parasta teltan katon lähellä, siellä kaasujen virtausnopeus on korkeampaa joka Bernoullin lain mukaisesti alentaa painetta, mikä taas nostaa kaasuja alhaalta ylöspäin paineen tasaamiseksi.. Joka tapauksessa tuo on aika monimutkainen kiisseli 👍
@@mr.ak1113 häkä on tietääkseni hieman kevyempää kuin ilma. Se sekoittuu ilmaan melko tasaisesti. Suurimmat pitoisuudet olen säännönmukaisesti mitannut teltan katosta.
@WildAdventuresNorth jaa ompa hauska. Ei ne vanhat viisaudet aina ihan pidä paikkaansa.
@@mr.ak1113 Hiilidioksidi on ilmaa painavampaa ja painuu siis alaspäin. Hiilimonoksidi eli häkä on eri asia, se hiukan ilmaa kevyempää.
Jos oikein muistan, opiskeluajoilta, niin joku sisätauti- tai kehkolääkäri selitti meille kuinka savusaunaan kuollaan. Epäonnistunut lämmitys saa aikaan häkää ja lauteilla tulee sitten huono olo tai tajuttomuus. Tipahdetaan lattialle tai yritetään ryömiä ulos, mutta sitten hiilidioksidi tekee lopun...
Sakke löysin supermielenkiintoisen heebon joka seikkailee USA n autiomaissa etsien kadonneita populaatioita ihan harrastuksena vaan : th-cam.com/video/1Ya9tly5320/w-d-xo.html