Tosi hyvä video!. Isällä on reilu 80ha metsää ja jonkin verran peltomaata, mutta en kuitenkaan paljoa tiedä metsänhoidosta kun en ole metsähommissa ollut mukana. Opiskelen tällä hetkellä konetekniikkaa, niin ehkä ei vielä ole niin akuutti asia, mutta ehdottomasti herännyt kiinnostus metsänkasvatukseen. Pitää kyllä heti taas kun mahdollista niin mennä raivaussahan kanssa metsään heilumaan
Kiitoksia. Videolle oli selkeästi kysyntää, nyt videon on katsonut aivan loppuun pitkästi yli tuhat ihmistä. Olen pohtinut, että olisi ollut näyttävä pitää vastaava puhe tuhannelle ihmiselle livenä, menee kyllä videolla paremmin kun voi näyttää jatkuvasti esimerkkejä oikeassa metsässä.
Aivan loistava, tuo harvennus on niin oleellista, ei vaan meinaa uskaltaa tarpeeksi harvaksi tehdä. Talvella kuritettiin yhtä koivikkoa ja oli aika surkean näköinen mutta nyt kun kesällä siellä kävin niin taas olivatten toisissaan kiiinni...
Kaikilla käy tuo. Ei pidä olla itselle ankara. Käy sitten toisen kerran, kun tekee itse niin ei tule työnjohtokuluja. Tuota voi sitten itselle perustella, että halusi katsoa lumituhot...
Itte vedin kuusikkoa nurin juuri järven rannassa. Pohja Lehtomainen. Täyttä multaa. Ketun lehtiä kasvoi ja vähän mustikkaa mutta ei valo tullut yhtään läpi. Pistän tervaleppää sen 2300 kpl hehtaarilla sen pari hehtaaria. Loppu kuusta. Näkee mitä tulee kierto 30 vuotta ei juuri paljoa yli. Sauna firmat ostaa 50€ motti ja tukin katkasu mittä on sen 2.7-3m.. ottaa kuusikon luonnostaan tai lähtee uudestaan kasvuun.
Hyvä video ja kanava meni heti tilaukseen. Itsellä on tulossa metsätilan sukupolvenvaihdos (isältäni minulle) ja aihe kiinnostaa. Jonkin verran on tullut jo touhuttua, mutta kaikki hyvä tieto on tervetullutta. Itseasiassa aloitan nyt syksyllä yhden kurssin, jossa käydään juuri metsätilan sukupolvenvaihdosasioita läpi. Kiitos.
Kurssi oli ajateltu juuri sinulle. Joka päivä tulee uusia metsänomistajia tilojen siirtyessä sukupolvelta toiselle jolloin tiedolle on tarvetta. Metsä alkaa kiinnostamaan erilailla silloin kun kiinteistörekisterissä on oma nimi omistajan kohdalla.
Näin uudelle metsänomistajalle kiva filmi! Tämä raina keskittyi kolmeen pääpuulajiin mutta olisipa mukava kuulla Paavon mietteitä eksoottisempien puiden kasvatuksesta huonekalu- tai soitinteollisuuden tarpeisiin suomessa? Myöskin nykyään mainostetaan koivumetsästä saatavan pakurikäävän tuotannolla hurjia lisätuloja onko tämä aivan kusetusta?
Kiitoksia. Pidin homman tahallani perusteissa, pohdin kyllä noiden eksoottisimpien puiden mukana ottamista mutta olisivat turhaan sotkeneet hommaa perusteista pois. Noissa on asiakasriski. Esimerkiksi Suomi on täynnä visakoivikoita joiden visakoivulle ei tunnu löytyvän millään ostajia. Soitinteollisuus käyttää tukkirekallisen puuta vuodessa, se tarve tulee täytettyä vahingossa muun tuotannon sivussa. Erikoisemmat asiakkaat eivät maksa erikoisempaa hintaa vaivaan ja aikaan nähden. Pakuriin olen tutustunut, pakurissa on sama asikasriski kuin muissakin erikoisemmissa. Pakurissa alkukustannus on reilu jolloin loppurahan pitäisi olla varmasti suuri. En heitä pakuria suoraan romukoppaan, riskinä on vain pakuriteen kysynnän vähäisyys verrattuna nykyisten ymppien tuottaman pakurin määrään.
Mielenkiintoinen pläjäys. Kiitos videosta! Yksi kysymys heräsi. Kun karulle maalle on istutettu mäntyjä ja hirvet ovat syöneet lähes kaikki puiden latvat niin miten jatkossa pitäisi toimia? Istuttaa uudet taimet (nyt kuusta) ja kaataa vioittueet männyntaimet vai antaa olla ja odottaa luonnollista uusiutumista?
Karulla maalla ei ole oikein mikään muu kasva kuin mänty. Kuuset lähtevät kasvamaan mutta eivät kasva kunnolla loppuun. Käytännössä mäntyä ja sitä Trico aineella suojaten.
Vielä rahatulojen lisäksi, tukista valmistetut tuotteet (talot etupäässä) sitovat hiilen vielä puun kaatamisen jälkeenkin paljon pitempään, kymmeniä-satoja vuosia, kuin kuitupuusta (pahvilaatikko) tai energiapuusta (kaukolämpö, ja voimalan piipusta nouseva savu). Eli ilmasto kiittää taimikonhoitajaa!
Mun mielestä metsä siinä hieno asia, että taloudelliset ja ilmastolliset kannustimet on aika lailla samaan suuntaan, ainakin kivennäismailla. Suopohjaisilla homma monimutkaisempi, myös jatkuva kasvatus tai ennallistaminen voi olla ainakin pitkällä tarkasteluvälillä ilmastolle suotuisa, vaikka olisikin ehkä taloudellisesti huono. Lähinnä isännän laiskuus, tai fyysisiin töihin suostuvan työvoiman puute on siinä rajoitteena, että miten saadaan taimikot ja nuoret metsät sekä ilmastoa että metsän rahallista arvoa hyödyttävään kasvuasentoon. 1,3 miljoonaa hehtaaria on Suomessa jo taimikonhoitorästejä, eli lähinnä tulevaisuuden sellu/hakerisua kasvavaa alaa, josta vain vähäisesti tai ei ollenkaan tullaan saamaan tukkia rakentamiseen. Mitäs tehtäisiin asialle?
@@ollisal Kivennäismailla hiilensidonta on kovinta kun metsän annetaan kasvaa. Soilla hiiltä menee joko turpeeseen tai puuhun. Jos suolla puut sitovat enemmän hiiltä kuin turpeen muodostumisen poistuminen / turpeen hajoaminen vapauttavat niin sielläkin ojitus lisää hiilensidontaa. Jos taas saadaan jotenkin tilanne jossa puut eivät kasva mutta turve alkaa hajoamaan niin tilanne on toinen.
Noissa nopeammin kiertävissäkin tuotteissa jos puulla korvataan toinen päästönaiheuttaja niin tilanne voi olla hyvä. Kuolleista dinosauruksista totetutut ratkaisut (kivihiili ja öljy) vapauttavat miljoonia vuosia varastoituja varantoja ilmaan. Betoni on myös jostakin syystä kova vapauttamaan hiilidioksisia, betonin korvaaminen puulla on ympäristölle hyväksi.
@@puuntuottaja jeps. Turvemaita on monenlaisia. Osalla niistä varsinkin syvillä ojilla turvetta hajoaa hirmuisesti, mutta puu kuitenkin kasvaa vain keskinkertaisesti... Mutta on hyviäkin turvepohjaisia! Mulla on just yhdestä pääosin 35-45v turvemaan MT+ kuusikosta ostotarjouskin vetämässä... Sinne ilmastoviisaita ratkaisuja sitten
Jatkuvaan kasvatukseen vaan huutaa mahdottoman paljon työtä. Sitä mettää täytyy rakastaa mutta kukapa siitä ei tykkäis..varsinkin jos sieltä saa joka vuosi rahaa... :D
Voi sitä rahaa käydä noutamassa metsästä myös jaksollisessa kasvatuksessa jos on vain tarpeeksi hehtaareja ja optimaalinen jakauma. Pienestä metsästä vuosittain puiden hakeminen on vähän kuin pärekaton kulotus, helposti lipsahtaa jatkuva kasvatus harsinnaksi.
@@puuntuottaja Taitenhan tuo on tehtävä totta maar. Ei se laiskan miehen hommaa ole ja täytyy tietää mitä tekee!!! Vasta minäki nyt kolmannessa sukupolvessa moista puuhailen.
Mulla on metsää n 100 ha enkä kyllä usko jatkuvaan kasvatukseen. Sen verran oon taipunut et nyt tehdään mäntymetsässä ensimmäistä kertaa ns yläharvennus; saa kiertoaika jatkettua.
Kuutiopalvelu ihan hyvä. Sain heti yhteydenoton alueella toimivalta urakoitsijalta. Kaksi muuta otti yhteyttä, muttei halunneet tarjota. Edes MHY ei ottanut yhteyttä
Tottumus. Suomessa yläpuolinen kaatolovi teoriassa syö tukkia hieman (eli lovi on tukissa), mutta koska puusta saadaan käytettyä vain ohuemman pään paksuinen alue menee lovi sahalla energiakasaan. Alapuolinen taas ei syö tukkia yhtään ja tulee kauniit päädyt. Toiminallisesti molemmat toimivat yhtä hyvin.
@@puuntuottaja kasvupaikka on ihan joen vieressa käekaalia täynna eli OMT. tein avoraikauksen kuusen ja mäntyn alueelle ja sinne on aikomus istuttaa kuuskea takaisin kaikki täynnä max (1. harvennus n. 8v päästa joulukuusiksi). paljon hirvia siellä myös. Sit myös haluasin laittaa koivujen harvennusraakauksen alalle 40..50v koivujen seuraan kuuskea: kasvaako ne siellä hyvn kun valoa ei niin paljon oo? käytan n. 20cm istikkoita (ne jossa on multa,ei oo paljasjuurinen) istutustökin kans ja jos on aikaa niin babysitin niitä trimmerillä muita uusia puita raakaessa. maa on niin märkä siellä koko vuoden että pystyn ajamaan vain mönkijällä hyvällä talvella tai sit vain kesällä jos on hyvin kuiva
@@AllanLaal Tuonne koivikon alle saa nousemaan kuusia, se on niille aika luonnollinen kasvupaikka. Vaativat aikaa mutta tulevat rinnalla. Koivut pitävät kilpailevaa kasvillisuutta kurissa. Koivut kannattaa harventaa ennen istustusta niin tulee vähemmän tappioita. Jos tuo toinen alue on suurehko ja meinaat lyödä sinne paljon taimia niin varmaan kaivinkone tulee jos per taimi inhimilliseksi. Tuollainen OMT puskee aika hyvin ryönää joten taimet joutuvat myöhästyneessä lähdössä turhan kovaan kilpailuun. Muutaman olisi voinut laittaa kantojen kupeeseen (perinteisesti hyvä mesta) ja muihin vapaisiin sopiviin kohtiin. Tämä kaikki näkemättä aluetta, jos näkee niin voi olla täysin toista mieltä.
@@puuntuottaja toi alue on vain 1ha ja mulla on aikaa :D mulla on myöskin pienti 1.5t kaivinkone. mitä sillä pitäisi tehdä ennen istutusta? vain mustaa multaa jokaiselle kuuselle?
@@AllanLaal Ota maasta kauhallinen ja käännä siitä alapuoli ylös. Siinä on taimen hyvä kasvaa kun kilpakumppaneita ei ole. Tuollaisella pienellä koneella voi olla vaikea mennä maastossa, mutta kokeileva oppii.
Lahopuutahan on 10 prosenttia ekologisesti kestävästä tasosta. Kyse ei ole muutamasta pikku eliöstä..Pidän toki videoistasi kovasti, mutta turhaan vähättely sen ikimetsäkuvion luonnonarvoja. www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/ymparisto-ja-vastuullisuus/metsaymparisto/lahopuun-merkitys/
Etelässä lahopuun määrä on noussut viimeisen 20 vuoden aikana 50% joten suunta on oikea. Meillä on itsellä kohtuullisen monipuolista metsänkasvatusta, on meillä muutakin kuin puhtaita tasaisia kuusikoita. Kuten kaikilla taitaa olla.
Ympäri suomea liikkuneena minun havainto on että noita hoitamattomia rääseiköitä riittää. Niiden muutamien metsänomistajien jotka metsiään vielä hoitaa pitää antaa niitä hoitaa 👍
Kyllä sitä lahopuuta voi jättää vaikka metsää hoitaa. Ei sieltä ihan kaikkea tarvitse nuohota pois, kunhan määrät on sellaisia ettei saa aikaan tuhohyönteisinvaasiota.
@@juhasimonen474 Kiitoksia. Käsitykseni mukaan kun puu lahoaa niin se luovuttaa sitomansa hiilidioksidin takaisin ilmaan. Lahoaminen on käytännössä hidasta palamista. Sen jälkeen kun metsä saavuttaa tasapainotilan se ei enää sido uutta hiiltä. Metsä toimii sen jälkeen vain hiilidioksidivarastona - sama varastoiminen voisi tapahtua myös talojen seinissä ja maapohja voisi alkaa uudella kierroksella taas sitomaan hiiltä.
@@puuntuottaja hiilen sitominen on max tuossa kohdassa kun lehtivihreän pinta-ala on suurin. Toki hajoamista tapahtuu, mutta toivottavasti ei koskaan kuten kivihiili on syntynyt
Kasvatan omaa metsää 100 vuoden tähtäimellä. Jos ajattelisin vain itsenäni muutaman vuoden tähtäimellä näkisin tilanteen eritavalla. Jatkuva kasvatus on kannattavaa teoreettisissa laskelmissa lähtökohtavipujen oikeaan asentoon kääntämisen jälkeen. Kyllä minullekin parempi raha kelpaisi. Tällä hetkellä jatkuvassa kasvatuksessa parhaiten tienaa konsultit, metsänomistajille pitkällä tähtäimellä rahat ovat vähän heikommassa.
Tosi hyvä video!. Isällä on reilu 80ha metsää ja jonkin verran peltomaata, mutta en kuitenkaan paljoa tiedä metsänhoidosta kun en ole metsähommissa ollut mukana. Opiskelen tällä hetkellä konetekniikkaa, niin ehkä ei vielä ole niin akuutti asia, mutta ehdottomasti herännyt kiinnostus metsänkasvatukseen. Pitää kyllä heti taas kun mahdollista niin mennä raivaussahan kanssa metsään heilumaan
Todella hyvä ja opettavainen video! Kiitos
Kiitoksia.
Erittäin hyvä video, tulipahan moni asia paljon selvemmäksi! Kiitos!!
Kiitoksia. Videolle oli selkeästi kysyntää, nyt videon on katsonut aivan loppuun pitkästi yli tuhat ihmistä. Olen pohtinut, että olisi ollut näyttävä pitää vastaava puhe tuhannelle ihmiselle livenä, menee kyllä videolla paremmin kun voi näyttää jatkuvasti esimerkkejä oikeassa metsässä.
Aivan loistava, tuo harvennus on niin oleellista, ei vaan meinaa uskaltaa tarpeeksi harvaksi tehdä. Talvella kuritettiin yhtä koivikkoa ja oli aika surkean näköinen mutta nyt kun kesällä siellä kävin niin taas olivatten toisissaan kiiinni...
Kaikilla käy tuo. Ei pidä olla itselle ankara. Käy sitten toisen kerran, kun tekee itse niin ei tule työnjohtokuluja. Tuota voi sitten itselle perustella, että halusi katsoa lumituhot...
Se taitaa meidän touhut olla sellaista jatkuvan harvennuksen menetelmää
@@ramimaki-tulokas niin se on nuilla opeilla 😅
Kiitos Paavo hyvästä videosta! Sinulla on todella hyvä tyyli käydä asioita läpi 😊
Kiitoksia.
Itte vedin kuusikkoa nurin juuri järven rannassa. Pohja Lehtomainen. Täyttä multaa. Ketun lehtiä kasvoi ja vähän mustikkaa mutta ei valo tullut yhtään läpi. Pistän tervaleppää sen 2300 kpl hehtaarilla sen pari hehtaaria. Loppu kuusta. Näkee mitä tulee kierto 30 vuotta ei juuri paljoa yli. Sauna firmat ostaa 50€ motti ja tukin katkasu mittä on sen 2.7-3m.. ottaa kuusikon luonnostaan tai lähtee uudestaan kasvuun.
Hyvä video ja kanava meni heti tilaukseen. Itsellä on tulossa metsätilan sukupolvenvaihdos (isältäni minulle) ja aihe kiinnostaa. Jonkin verran on tullut jo touhuttua, mutta kaikki hyvä tieto on tervetullutta. Itseasiassa aloitan nyt syksyllä yhden kurssin, jossa käydään juuri metsätilan sukupolvenvaihdosasioita läpi. Kiitos.
Kurssi oli ajateltu juuri sinulle. Joka päivä tulee uusia metsänomistajia tilojen siirtyessä sukupolvelta toiselle jolloin tiedolle on tarvetta. Metsä alkaa kiinnostamaan erilailla silloin kun kiinteistörekisterissä on oma nimi omistajan kohdalla.
Näin uudelle metsänomistajalle kiva filmi! Tämä raina keskittyi kolmeen pääpuulajiin mutta olisipa mukava kuulla Paavon mietteitä eksoottisempien puiden kasvatuksesta huonekalu- tai soitinteollisuuden tarpeisiin suomessa? Myöskin nykyään mainostetaan koivumetsästä saatavan pakurikäävän tuotannolla hurjia lisätuloja onko tämä aivan kusetusta?
Kiitoksia. Pidin homman tahallani perusteissa, pohdin kyllä noiden eksoottisimpien puiden mukana ottamista mutta olisivat turhaan sotkeneet hommaa perusteista pois. Noissa on asiakasriski. Esimerkiksi Suomi on täynnä visakoivikoita joiden visakoivulle ei tunnu löytyvän millään ostajia. Soitinteollisuus käyttää tukkirekallisen puuta vuodessa, se tarve tulee täytettyä vahingossa muun tuotannon sivussa. Erikoisemmat asiakkaat eivät maksa erikoisempaa hintaa vaivaan ja aikaan nähden. Pakuriin olen tutustunut, pakurissa on sama asikasriski kuin muissakin erikoisemmissa. Pakurissa alkukustannus on reilu jolloin loppurahan pitäisi olla varmasti suuri. En heitä pakuria suoraan romukoppaan, riskinä on vain pakuriteen kysynnän vähäisyys verrattuna nykyisten ymppien tuottaman pakurin määrään.
Mielenkiintoinen pläjäys. Kiitos videosta! Yksi kysymys heräsi. Kun karulle maalle on istutettu mäntyjä ja hirvet ovat syöneet lähes kaikki puiden latvat niin miten jatkossa pitäisi toimia? Istuttaa uudet taimet (nyt kuusta) ja kaataa vioittueet männyntaimet vai antaa olla ja odottaa luonnollista uusiutumista?
Karulla maalla ei ole oikein mikään muu kasva kuin mänty. Kuuset lähtevät kasvamaan mutta eivät kasva kunnolla loppuun. Käytännössä mäntyä ja sitä Trico aineella suojaten.
Todella hyvä pätkä :)
Kiitoksia.
Vielä rahatulojen lisäksi, tukista valmistetut tuotteet (talot etupäässä) sitovat hiilen vielä puun kaatamisen jälkeenkin paljon pitempään, kymmeniä-satoja vuosia, kuin kuitupuusta (pahvilaatikko) tai energiapuusta (kaukolämpö, ja voimalan piipusta nouseva savu). Eli ilmasto kiittää taimikonhoitajaa!
... Ja laatuharventajaa, ja järeytymisen vauhdittajaa...
Mun mielestä metsä siinä hieno asia, että taloudelliset ja ilmastolliset kannustimet on aika lailla samaan suuntaan, ainakin kivennäismailla. Suopohjaisilla homma monimutkaisempi, myös jatkuva kasvatus tai ennallistaminen voi olla ainakin pitkällä tarkasteluvälillä ilmastolle suotuisa, vaikka olisikin ehkä taloudellisesti huono.
Lähinnä isännän laiskuus, tai fyysisiin töihin suostuvan työvoiman puute on siinä rajoitteena, että miten saadaan taimikot ja nuoret metsät sekä ilmastoa että metsän rahallista arvoa hyödyttävään kasvuasentoon.
1,3 miljoonaa hehtaaria on Suomessa jo taimikonhoitorästejä, eli lähinnä tulevaisuuden sellu/hakerisua kasvavaa alaa, josta vain vähäisesti tai ei ollenkaan tullaan saamaan tukkia rakentamiseen. Mitäs tehtäisiin asialle?
@@ollisal Kivennäismailla hiilensidonta on kovinta kun metsän annetaan kasvaa. Soilla hiiltä menee joko turpeeseen tai puuhun. Jos suolla puut sitovat enemmän hiiltä kuin turpeen muodostumisen poistuminen / turpeen hajoaminen vapauttavat niin sielläkin ojitus lisää hiilensidontaa. Jos taas saadaan jotenkin tilanne jossa puut eivät kasva mutta turve alkaa hajoamaan niin tilanne on toinen.
Noissa nopeammin kiertävissäkin tuotteissa jos puulla korvataan toinen päästönaiheuttaja niin tilanne voi olla hyvä. Kuolleista dinosauruksista totetutut ratkaisut (kivihiili ja öljy) vapauttavat miljoonia vuosia varastoituja varantoja ilmaan. Betoni on myös jostakin syystä kova vapauttamaan hiilidioksisia, betonin korvaaminen puulla on ympäristölle hyväksi.
@@puuntuottaja jeps. Turvemaita on monenlaisia. Osalla niistä varsinkin syvillä ojilla turvetta hajoaa hirmuisesti, mutta puu kuitenkin kasvaa vain keskinkertaisesti... Mutta on hyviäkin turvepohjaisia! Mulla on just yhdestä pääosin 35-45v turvemaan MT+ kuusikosta ostotarjouskin vetämässä... Sinne ilmastoviisaita ratkaisuja sitten
kiitos hyvää kertausta
puhut kyllä asiaa.Mitä oot muuten mieltä onko nyt hyvä aika hankkia lisää metsää?
Aina on hyvä aika jos hyvä tila tulee vastaan.
Hyvä kurssi
Kiitos!😊👍
Kiitoksia kun katsoit. :)
Tarkoitus on meinata kuutiokasvu ? Merkintä neliökasvuna / hehtaaria kohden pisti vähän miettimään🙄
Missä kohdin?
Oot kyllä selkeäsanainen kaveri, joka osaa ytimekkäästi kansantajuistaa asiat. Kiitos videoistasi! Harmittaa vähän, kun nyt vasta löysin kanavasi.
Kiitoksia. Metsänkasvatus on yksinkertaista puuhaa, turha tehdä siitä liian mystisen monimutkaista.
Hieno tukka.
Jatkuvaan kasvatukseen vaan huutaa mahdottoman paljon työtä. Sitä mettää täytyy rakastaa mutta kukapa siitä ei tykkäis..varsinkin jos sieltä saa joka vuosi rahaa... :D
Voi sitä rahaa käydä noutamassa metsästä myös jaksollisessa kasvatuksessa jos on vain tarpeeksi hehtaareja ja optimaalinen jakauma. Pienestä metsästä vuosittain puiden hakeminen on vähän kuin pärekaton kulotus, helposti lipsahtaa jatkuva kasvatus harsinnaksi.
@@puuntuottaja Taitenhan tuo on tehtävä totta maar. Ei se laiskan miehen hommaa ole ja täytyy tietää mitä tekee!!! Vasta minäki nyt kolmannessa sukupolvessa moista puuhailen.
Mulla on metsää n 100 ha enkä kyllä usko jatkuvaan kasvatukseen. Sen verran oon taipunut et nyt tehdään mäntymetsässä ensimmäistä kertaa ns yläharvennus; saa kiertoaika jatkettua.
😂😂😂😂
Selvää tekstiä kiitokset häätyy päristellä menemään vaikka avohakkuuta hankintana
Kiitoksia. Kokeilin pitää homman yksinkertaisena.
Kuutiopalvelu ihan hyvä. Sain heti yhteydenoton alueella toimivalta urakoitsijalta. Kaksi muuta otti yhteyttä, muttei halunneet tarjota. Edes MHY ei ottanut yhteyttä
Tein vähän aikaa sitten videot joilla teimme kaupat kuutiossa. Hakkuut tulevat nyt talvella kunhan maat jäätyvät.
Minkä takia pohjois-amerikassa tehdään kaatolovi toisinpäin..? Voisiko joku valaista...
Tottumus. Suomessa yläpuolinen kaatolovi teoriassa syö tukkia hieman (eli lovi on tukissa), mutta koska puusta saadaan käytettyä vain ohuemman pään paksuinen alue menee lovi sahalla energiakasaan. Alapuolinen taas ei syö tukkia yhtään ja tulee kauniit päädyt. Toiminallisesti molemmat toimivat yhtä hyvin.
Hyvä ja napakka video!
Kiitoksia. Metsänkasvatus ei lähtökohdin ole kauhean monimutkaista. Puut eivät ole kovinkaan monimutkaisia tarpeiltaan.
onko pointtia istuttaa 2v raivauksen jälkeen ilman maanmuokkausta?
Paikkaa näkemättä vaikea sanoa. Yleensä tykkäävät kun saavat hyvän kasvupaikan. Pienen alan voi tökkiä jos katsoo tarkasti istutuspaikat.
@@puuntuottaja kasvupaikka on ihan joen vieressa käekaalia täynna eli OMT. tein avoraikauksen kuusen ja mäntyn alueelle ja sinne on aikomus istuttaa kuuskea takaisin kaikki täynnä max (1. harvennus n. 8v päästa joulukuusiksi). paljon hirvia siellä myös. Sit myös haluasin laittaa koivujen harvennusraakauksen alalle
40..50v koivujen seuraan kuuskea: kasvaako ne siellä hyvn kun valoa ei niin paljon oo? käytan n. 20cm istikkoita (ne jossa on multa,ei oo paljasjuurinen) istutustökin kans ja jos on aikaa niin babysitin niitä trimmerillä muita uusia puita raakaessa. maa on niin märkä siellä koko vuoden että pystyn ajamaan vain mönkijällä hyvällä talvella tai sit vain kesällä jos on hyvin kuiva
@@AllanLaal Tuonne koivikon alle saa nousemaan kuusia, se on niille aika luonnollinen kasvupaikka. Vaativat aikaa mutta tulevat rinnalla. Koivut pitävät kilpailevaa kasvillisuutta kurissa. Koivut kannattaa harventaa ennen istustusta niin tulee vähemmän tappioita. Jos tuo toinen alue on suurehko ja meinaat lyödä sinne paljon taimia niin varmaan kaivinkone tulee jos per taimi inhimilliseksi. Tuollainen OMT puskee aika hyvin ryönää joten taimet joutuvat myöhästyneessä lähdössä turhan kovaan kilpailuun. Muutaman olisi voinut laittaa kantojen kupeeseen (perinteisesti hyvä mesta) ja muihin vapaisiin sopiviin kohtiin. Tämä kaikki näkemättä aluetta, jos näkee niin voi olla täysin toista mieltä.
@@puuntuottaja toi alue on vain 1ha ja mulla on aikaa :D
mulla on myöskin pienti 1.5t kaivinkone. mitä sillä pitäisi tehdä ennen istutusta? vain mustaa multaa jokaiselle kuuselle?
@@AllanLaal Ota maasta kauhallinen ja käännä siitä alapuoli ylös. Siinä on taimen hyvä kasvaa kun kilpakumppaneita ei ole. Tuollaisella pienellä koneella voi olla vaikea mennä maastossa, mutta kokeileva oppii.
Lahopuutahan on 10 prosenttia ekologisesti kestävästä tasosta. Kyse ei ole muutamasta pikku eliöstä..Pidän toki videoistasi kovasti, mutta turhaan vähättely sen ikimetsäkuvion luonnonarvoja. www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/ymparisto-ja-vastuullisuus/metsaymparisto/lahopuun-merkitys/
Etelässä lahopuun määrä on noussut viimeisen 20 vuoden aikana 50% joten suunta on oikea. Meillä on itsellä kohtuullisen monipuolista metsänkasvatusta, on meillä muutakin kuin puhtaita tasaisia kuusikoita. Kuten kaikilla taitaa olla.
Ympäri suomea liikkuneena minun havainto on että noita hoitamattomia rääseiköitä riittää. Niiden muutamien metsänomistajien jotka metsiään vielä hoitaa pitää antaa niitä hoitaa 👍
Kyllä sitä lahopuuta voi jättää vaikka metsää hoitaa. Ei sieltä ihan kaikkea tarvitse nuohota pois, kunhan määrät on sellaisia ettei saa aikaan tuhohyönteisinvaasiota.
@@ramimaki-tulokas Joo, meilläkin on lahopuuta mielestäni riittävästi. Ei metsiä ei tarvitse hieroa puhtaaksi.
😎✌💪🏻💪🏻💪🏻🤣🤣🤣🤣
Tässä oli kyllä kiteytettynä kaikki oleellinen.
Kiitoksia.
ensimmäinen faktavirhe kohdassa 7 min ja lopetin katsomisen siihen
Oliko kohdassa lause "metsänkasvatus alkaa uudistusalalta"? Mistä se sitten alkaa?
@@puuntuottaja 6:39 hiilen sidonta on nolla
@@juhasimonen474 Kiitoksia. Käsitykseni mukaan kun puu lahoaa niin se luovuttaa sitomansa hiilidioksidin takaisin ilmaan. Lahoaminen on käytännössä hidasta palamista. Sen jälkeen kun metsä saavuttaa tasapainotilan se ei enää sido uutta hiiltä. Metsä toimii sen jälkeen vain hiilidioksidivarastona - sama varastoiminen voisi tapahtua myös talojen seinissä ja maapohja voisi alkaa uudella kierroksella taas sitomaan hiiltä.
@@puuntuottaja hiilen sitominen on max tuossa kohdassa kun lehtivihreän pinta-ala on suurin. Toki hajoamista tapahtuu, mutta toivottavasti ei koskaan kuten kivihiili on syntynyt
😎😎😎🌝🌝🌝🌝🌝🌝🌝🌝🌝
Jatkuvan kasvatuksen menetelmä on omistajalle paras rahallisesti jos sitä voi kuviolla vaan käyttää,,kaikkiin metsiin sitä ei voi vaan toteuttaa,,,,
Kasvatan omaa metsää 100 vuoden tähtäimellä. Jos ajattelisin vain itsenäni muutaman vuoden tähtäimellä näkisin tilanteen eritavalla. Jatkuva kasvatus on kannattavaa teoreettisissa laskelmissa lähtökohtavipujen oikeaan asentoon kääntämisen jälkeen. Kyllä minullekin parempi raha kelpaisi. Tällä hetkellä jatkuvassa kasvatuksessa parhaiten tienaa konsultit, metsänomistajille pitkällä tähtäimellä rahat ovat vähän heikommassa.