Mielenkiintoista nähdä että monet heränneet omaavat saman taustan kuin minä itse, eli siis jonkun trauman mikä on saanut pysähtymään ja miettimään asioita ja sen kautta evolvaaminen on lähtenyt liikenteeseen ihmisenä. Tsemppiä kohtalotovereille, ei todellakaan oo helppo matka mutta ei sen oo tarkoituskaan olla!!!
Ensimmäinen askel paranemiseen on, älä uhriudu. Kaikessa heikkoudessa olet tänään vahvempi kuin koskaan. Voit päästää irti, eikä tarvitse olla liikakontrollissa itseään tai muita kohtaan. Armollisuus🙏💜 Tärkeä aihe, kiitos! 🙌😍
Todella hienoa keskustelua Tuomas ja Antti. Tuomas Kytömäki osaa sanoittaa mahtavasti. Heränneenä voin sanoa, että vaikeuksien kautta olen tähän hetkeen päässyt ja se on vaatinut täydellisen pysähtymisen. 🙏🙏
Me tarvitaan niitä mutkia matkaan, jotta ymmärrys kasvaa ja näinollen on myös helpompi ymmärtää muita erilaisia ihmisiä.Oppimaanhan tänne on tultu.Tosi mielenkiintoista kuunneltavaa teillä.Lämmin kiitos molemmille..❣❣
Huhhuh, aivan mielettömän tärkeitä teemoja käsittelyssä ja Tuomaksesta välittyy niin kaunis ja puhdas aura ja energia 😭💫 Kiitos kiitos kiitos, kun teette tätä työtä 🙏🏽💗
Aivan huikean upea, aito ja autenttinen tämä keskustelunne viisaat ja rakkaudelliset Valonvälittäjät Antti ja Tuomas! ❤❤ Sydämessäni läikähteli tätä kuunnellessa. 😍 Syvä kiitos teille! ☀️🙏☀️
Ilman pimeyttä emme näe valoa. Tarvitsemme vastoinkäymisiä. Helpompaa on kamelin kulkea neulansilmän lävitse, kuin rikkaan päästä taivasten valtakuntaan.
Ai että miten hyvä vieras ja keskustelu! Iso arvostus molempia kohtaan. Kiitos! Tutustuin Tuomaksen ja Jaakon tarinoihin inspiradio-podissa mikä menee heittämällä top3 ohjelmiin ikinä.
Harvinaisen syvää, avoimen rehellistä keskustelua, arvon Ihanat Miehet❣️ Kiitos kun jaoitte tuntoja itsestänne, etuoikeutettu olo kuulla tämä keskustelu ✨🙏✨
Tää oli NIIIIIIN parasta. Resonoi vahvasti myös tänne feminiinienergiaan. Ehdottomasti part.2!! Ja kiitos Antti sun kommentista koskien salitreeniä ja itsesi rankaisemista, osui ja upposi!
Oli kyllä tosi hieno keskustelu tämä. Moni asia resonoi tässäkin... Itse toivoisin että osaisin paremmin sanoittaa itseäni näissä aiheissa. Ja toivon että tästä saa rohkeutta siihen. Kiitos Antti ja Tuomas :)
Ihan huikea jakso. Kiitos teille. 💗 Mitä neuvoja olisi pienille pojille, jotka kulkevat kohti murrosikää? 💗 Kolmen pojan äitinä mietin tosi paljon poikien tunteita ja yhteiskunnan kylmyyttä ja painetta. Haluaisin, että he säilyvät valosieluina, eivätkä kyynistyisi.
Olisinpa ollut itse jo tuossa iässä yhtä viisas,herkistyminen tuli useamman kerran joten tällaista keskustelua tarvitaan lisää ja paljon...Tuli juuri mieleen että asioiden sanoiksi pukeminen lienee yksi vaikeimpia ja samalla tärkeimpiä taitoja,näin sen ainakin omalla kohdalla koen.Rohkeita ja fiksuja sotureita olette kumpikin !!!
Tämä oli koskettavin jakso tähän mennessä, tietysti ymmärrettävistä syistä. Kaunista, syvää ja viisaasta jakamista kahden miehen välillä. Tällaista lisää. Olette esimerkkejä! Mikä kauneus on siinä kun löytää takaisin oman sydämensä äärelle, ilman pimeän varjon hallitsevaa painotaakkaa. Elämä on johdattanut itseni muuttamaan toviksi omaan kotikylään, lähtöpisteeseen. En voi sanoin kuvailla rakkauden, liikutuksen ja kyynelten määrää kun kokee itsensä omassa kotikylässä puhdistuneenpana. Arja Korisevan Enkelin silmin osuu itselle tähän hetkeen. Kiitos tästä. ❤️
Kiitos❤ kiitos❤ kiitos❤ Ai jumaliste kun tässä tuli ihan sellanen fiilis että olis teidän kanssa ollut jutustelemassa tässä hetkessä. Ja vaikka tässä onkin asetelma mieheltä miehelle, niin kyllä täällä sukulinjasta 'cycle breaker' nainenkin voi niin samaistua näihin juttuihin 😭 huhhuh mitä kokemuksia ja tuntemuksia tämän keskustelun aikana 🙏🏻 Lisää lisää lisää
Antti, sulla on upeita vieraita ja aina mielenkiintoisia aiheita ja näkemyksiä mutta tämä jakso oli ehdottomasti kaikista väärinajattelijajaksoista erityisen koskettava, iholle menevä ja sanoitettuna yksi yhteen täysin omat kokemukseni ja tuntemukseni. Sydämelliset kiitokset Antti ja Tuomas ❤❤❤❤
Itsensä rakastamisesta tuli spontaanisti mieleen yksi lausahdus ja sen tulkinta, joka loi itselle todella suuren ajatustyön ja varjotyöskentelyn muutoksen muutama vuosi sitten, samoihin aikoihin kun koko tämä oma "havahtuminen" ja matka alkoi 😊 Kaikki varmaan tietää lauseen "sä oot niin täynnä itteäs" ja siinä on todella negatiivinen ja halveksuva klangi. Sitten jossain yhteydessä törmäsin tähän toteamukseen liittyvään vastakysymykseen; "No jos et ole täynnä itseäsi, niin ketä / mitä sitten olet täynnä"? Ja tämä oivallus nyrjäytti mun ajatusmaailman aivan uusiin sfääreihin 😍 Itse kun on ohjautunut aivan liikaa "kiva tyttö - suorittaja - perfektionisti" syndrooman ohjelmistolla ulkopuolisten odotusten ja olettamuksien mukaan 😬
Huh já wau 🎉❤ kaikki varsinkin "don't be nice, be real" sanonnan jälkeen puhuttu setti aivan jäätävää settiä. Tää pitäs saada jollain tapaa peruskoulun opetusohjelmaan 😃😜💖
Hyvä Antti,kun pohdit nuoruutta.1984 menin karateen ja siitä asti harrastanut zen buddhismia.Yli kymmenen vuotta käytin amfetamiinia kokaiinia heroiniaa ekstaasia.Neljä kertaa kliinisesti olin kuollut BIG DADDY still alive.
Kiitos videosta. Vieras heräsi kun parantui. Mutta miten edes osa tästä saatais massojen tietoon? Tähän kysymykseen ei tunnu kenelläkään millään kanavalla olevan vastausta.
Tällä kanavalla on tuohon vastaus, mutta se ei välttämättä ole se miellyttävä: Mitään tietoa ei voi saattaa kenenkään tietoon. Ihmisessä pitää herätä itsessään mielenkiinto ottaa uutta tietoa vastaan. Silloin yksilö hakeutuu uuden tiedon äärelle. Näin se vaan menee. Kyse on tietoisuuden ja havainnointitavan muutoksesta.
Alkanut nyt vasta ymmärtämään ja sisäistämään miten lapsuus ja opitut mallit on ohjaillu elämääni ja käyttäytymistäni. Nuoruuden käsittelemätön trauma. Itkin kahdesti kuunnellessani. Samaistuin niihin käsittämättömiin reaktioihin mitä olen parisuhteessani tehnyt ja kadun. (kahtasataa autolla karkuun) Ihan vitun käsittämätöntä. Tunteita ei ole saanut näyttää ja sitä on vaan jotenkin sinnitellyt 39 vuoden ikään, levottomuuden ja tiedostomattomien tunteiden kanssa. Liian terve hoitoon. Nyt jo 7kk työttömyys ja vastikään parisuhteen kariutuminen on päästänyt minut viimein kurkkaamaan mitä tuolla pääni sisässä on, panssarien takana. Surua ja hylkäämisen pelkoa, katumusta... tuskattuvia määriä mitkä nyt pulppuilee päivittäisenä itkemisenä ja uutena asiana itselleni, satunnaisina paniikkikohtauksina. Ei vaan vittu enää kestä. Pato on täysi. Nyt siinä varmassa tunteessa, että haluaa olla rehellinen minä. Syvään päähän. o7
Jokainen kommunikaatioyritys on rakkauden pyyntö tai rakkauden osoitus. Jeesuksen opetus. Tämä on niin hyvä muistaa joka kerta, kun joku sanoo jotain ja mitä itse sanoo. Toinen voi raivota, toinen itkeä. Ne ovat samanarvoisia henkisesti. Syyllisiä ei koskaan ole.
Ihan mieletöntä kuulla näistä aiheista keskustelua, samalla kun pystyy itse samaistumaan 120%:sti puhuttuihin juttuihin. Niin mahtavaa kuin samalla surullistakin saada tietää etten oo ollut yksin näitten juttujen kanssa. Paljon on tehty töitä sen eteen, että pystyy nimenomaan kantamaan tuota "dont be nice - be real" etikettiä otsalla, mutta joka ikinen hetki on ollut myös sen arvoinen. Pidetään se lippu korkeella. Rauhaa ja rakkautta.
Miehet asian ytimessä. Vieläkin odotan rinnalleni miestä joka kertoo miltä tuntuu niin hyvässä kuin "pahassakin". Uskaltaa olla oma itsensä, avoin ja rehellinen. Joskus iskee epätoivo, mutta jaksan vielä odottaa.
Hassua kun pojat miettivät pelkästään omaa osuutta parisuhteessa, todellisuudessa kysymys on molempien osapuolten yhteisestä vastuusta? Vastuu on kummallakin osapuolella.
Vastuu on kummallakin osapuolella, mutta vain itse voi alkaa työstää niitä haasteita, mitä parisuhteessa kokee. Parisuhteessa ihminen törmää aina itseensä. Eli itsensä kanssa työskentely voi tuottaa hedelmää, kun taas halu muuttaa toista herättää kysymyksen, pystyykö edes rakastamaan ehdoitta tai onko itselle sopivassa parisuhteessa.
@@siperiankurjenmiekka3176 Tämä on miesten ongelma, he kuvittelevat että kysymys on pelkästään heidän omista rajoitteista. Todellisuudessa molenpien on yhdessä kehityttävä tasa-arvoisesti. Miehet ovat menettäneet miehisyytensä, molemmat ovat vastuussa kehittymisestä.
@@erajuhani7151 Jossain vaiheessa henkistä polkua ihminen oivaltaa, että vastuu omasta polusta on itsellä eikä sitä voi jakaa edes puolison kanssa, koska puolisolla on oma polku. Ymmärsin, että Antti ja Tuomas puhuivat siitä näkökulmasta, mitä ovat oppineet omalla polullaan tunteiden kohtaamisesta ja käsittelystä ja sen vaikutuksesta ihmissuhteisiin eikä niinkään siitä näkökulmasta, että kuka oli vastuussa parisuhteiden päättymisestä. Toki kumppanit tai puolisot voivat ratkoa parisuhteen ja tunteiden kohtaamisen haasteita yhdessä, mutta ymmärsin, että tässä keskustelussa painopiste oli nimenomaan omassa varjotyöskentelyssä. Nämä asiat eivät ole välttämättä molemmille parisuhteen osapuolille tärkeitä ja merkityksellisiä samaan aikaan.
@@siperiankurjenmiekka3176 (Toki kumppanit tai puolisot voivat ratkoa parisuhteen ja tunteiden kohtaamisen haasteita yhdessä) Minä kirjoitin yleisellätasolla miehen ja naisen välisestä suhteesta, jossa ei syyllistetä ketään vaan asiat käsitelään avoimesti yhteisymmärryksessä. Nyt pojat syyllistivät ainoastaan itseään, vaikka parisuhteessa on aina kaksi osapuolta. En tunne kavereita, joten mitään syvällisempää en voi tietää, eikä kukaan muukaan tämän perusteella.
@@erajuhani7151 Miksi parisuhteen päättymisestä ylipäänsä pitäisi tuntea syyllisyyttä? Koko tämä kieroutunut ajatus siitä, että parisuhde on jokin suoritus, jossa onnistutaan ja tunnetaan ylpeyttä tai epäonnistutaan ja tunnetaan syyllisyyttä sekä häpeää taitaa olla jonkinlainen ohjelmointi. Yhtä lailla voisi kysyä, kuka on vastuussa siitä, ettei kumpikaan osapuoli tajua lähteä, vaikka parisuhde on onneton tai loppunut ajat sitten ja tilalle astunut tottumus ja mukavuudenhalu. Luulisi sellaisiakin suhteita jonkun verran löytyvän. Jos parisuhde onkin vain yhteinen matka, josta molemmat oppivat sen, mitä pystyvät ja haluavat ja parisuhteen loppuessa onkin vain aika kiittää yhteisestä ajasta ja jatkaa matkaa?
Mielenkiintoista nähdä että monet heränneet omaavat saman taustan kuin minä itse, eli siis jonkun trauman mikä on saanut pysähtymään ja miettimään asioita ja sen kautta evolvaaminen on lähtenyt liikenteeseen ihmisenä. Tsemppiä kohtalotovereille, ei todellakaan oo helppo matka mutta ei sen oo tarkoituskaan olla!!!
Ensimmäinen askel paranemiseen on, älä uhriudu. Kaikessa heikkoudessa olet tänään vahvempi kuin koskaan. Voit päästää irti, eikä tarvitse olla liikakontrollissa itseään tai muita kohtaan. Armollisuus🙏💜 Tärkeä aihe, kiitos! 🙌😍
Peukku tälle keskustelulle. Olette molemmat kunnon miehiä
Todella hienoa keskustelua Tuomas ja Antti. Tuomas Kytömäki osaa sanoittaa mahtavasti. Heränneenä voin sanoa, että vaikeuksien kautta olen tähän hetkeen päässyt ja se on vaatinut täydellisen pysähtymisen. 🙏🙏
Näköjään telepatia toimii😀💖 eilen just aattelin et, Tuomasta ei oo näkynyt tääl Y.t pitkään aikaan.😍
Me tarvitaan niitä mutkia matkaan, jotta ymmärrys kasvaa ja näinollen on myös helpompi ymmärtää muita erilaisia ihmisiä.Oppimaanhan tänne on tultu.Tosi mielenkiintoista kuunneltavaa teillä.Lämmin kiitos molemmille..❣❣
Ensin täytyy oppia rakastamaan itseään, tai ehkä on helpompi oppia hyväksyä itsensä sellaisena kuin olet.Sen jälkeen voi vasta rakastaa muita.❤
Wow mitä miehistä keskustelua, joka naiseenkin kolahtaa ❤ kiitos, että jaatte aitoja omakohtaisia kokemuksia
Samaistuttavaa, oivalluksia herättävää, aitoa ja rakkaudellista keskustelua. Kiitos ❤️✨
Kiitos teille rohkeudesta puhua näistä asioista. Nyt yli 50v ja elämä alkaa helpottaa 🌟
Huhhuh, aivan mielettömän tärkeitä teemoja käsittelyssä ja Tuomaksesta välittyy niin kaunis ja puhdas aura ja energia 😭💫 Kiitos kiitos kiitos, kun teette tätä työtä 🙏🏽💗
Aivan huikean upea, aito ja autenttinen tämä keskustelunne viisaat ja rakkaudelliset Valonvälittäjät Antti ja Tuomas! ❤❤ Sydämessäni läikähteli tätä kuunnellessa. 😍 Syvä kiitos teille! ☀️🙏☀️
Ilman pimeyttä emme näe valoa.
Tarvitsemme vastoinkäymisiä.
Helpompaa on kamelin kulkea neulansilmän lävitse, kuin rikkaan päästä taivasten valtakuntaan.
Hieno kuunnella teidän keskustelua! 💛 Kiitos Tuomas ja Antti! Ootte aivan huikeita tyyppejä! 👍😍🤗💛😘💕
Olipas huikea keskustelu, itekin kyyneleitä sai virtauttaa jossain kohdin. Kiitos rohkeudestanne ja valitsemastanne polusta kohti todellista itseä 💯❤️
Kiitos Antti ja Tuomas❤
Ai että miten hyvä vieras ja keskustelu! Iso arvostus molempia kohtaan. Kiitos! Tutustuin Tuomaksen ja Jaakon tarinoihin inspiradio-podissa mikä menee heittämällä top3 ohjelmiin ikinä.
Lämmin kiitos teille molemmille ihanasta aidosta, läsnäolevasta energiasta!❤
Harvinaisen syvää, avoimen rehellistä keskustelua, arvon Ihanat Miehet❣️ Kiitos kun jaoitte tuntoja itsestänne, etuoikeutettu olo kuulla tämä keskustelu ✨🙏✨
Tää oli NIIIIIIN parasta. Resonoi vahvasti myös tänne feminiinienergiaan. Ehdottomasti part.2!! Ja kiitos Antti sun kommentista koskien salitreeniä ja itsesi rankaisemista, osui ja upposi!
Kiitos, hieno keskustelu .... naisena harvinaista kuulla näin avointa tunteiden jakamista ja herkkyyttä. Ootte mahtavia 💝💝💝
Oli kyllä tosi hieno keskustelu tämä. Moni asia resonoi tässäkin... Itse toivoisin että osaisin paremmin sanoittaa itseäni näissä aiheissa. Ja toivon että tästä saa rohkeutta siihen. Kiitos Antti ja Tuomas :)
Ihan huikea jakso. Kiitos teille. 💗 Mitä neuvoja olisi pienille pojille, jotka kulkevat kohti murrosikää? 💗 Kolmen pojan äitinä mietin tosi paljon poikien tunteita ja yhteiskunnan kylmyyttä ja painetta. Haluaisin, että he säilyvät valosieluina, eivätkä kyynistyisi.
Oi, mahtavaa tunnetason suoruutta ja rehellisyyttä 💚❤️ Kiitos 🙏
Eihän tässä malta mennä nukkumaan, hyvää settiä miehet ❤
Hienoa avointa ja rehellistä jakamista.. Kiitos Antti ja Tuomas 🙏❤
Huikea haastattelu! Lämmin kiitos ❤🙏. Tuomas oli minulle vieraampi vieras, joten oli erittäin mielenkiintoista päästä tutustumaan samalla häneen.
Mielenkiintoinen keskustelu ja avautuminen,🙏🙏
Olisinpa ollut itse jo tuossa iässä yhtä viisas,herkistyminen tuli useamman kerran joten tällaista keskustelua tarvitaan lisää ja paljon...Tuli juuri mieleen että asioiden sanoiksi pukeminen lienee yksi vaikeimpia ja samalla tärkeimpiä taitoja,näin sen ainakin omalla kohdalla koen.Rohkeita ja fiksuja sotureita olette kumpikin !!!
Aivan käsittämätöntä ohjelma ja molemmat olette huippuja! Sydämellisesti kiitos ja paljon rakkautta molemmilla!❤️❤️❤️
Tämä oli koskettavin jakso tähän mennessä, tietysti ymmärrettävistä syistä. Kaunista, syvää ja viisaasta jakamista kahden miehen välillä. Tällaista lisää. Olette esimerkkejä! Mikä kauneus on siinä kun löytää takaisin oman sydämensä äärelle, ilman pimeän varjon hallitsevaa painotaakkaa. Elämä on johdattanut itseni muuttamaan toviksi omaan kotikylään, lähtöpisteeseen. En voi sanoin kuvailla rakkauden, liikutuksen ja kyynelten määrää kun kokee itsensä omassa kotikylässä puhdistuneenpana. Arja Korisevan Enkelin silmin osuu itselle tähän hetkeen. Kiitos tästä. ❤️
Kiitos Antti ja Tuomas, hieno jakso!❤❤
Tämä jakso oli timanttia! 💎
Kiitos Tuomas ja Antti! ❤
Mielenkiintoista juttua. Taas❤
Kiitos Antti ja Tuomas 🙏💖💖💖
Olitte niin tärkeiden asioiden äärellä, kiitos 💖💖💖
Kiitos❤ kiitos❤ kiitos❤
Ai jumaliste kun tässä tuli ihan sellanen fiilis että olis teidän kanssa ollut jutustelemassa tässä hetkessä.
Ja vaikka tässä onkin asetelma mieheltä miehelle, niin kyllä täällä sukulinjasta 'cycle breaker' nainenkin voi niin samaistua näihin juttuihin 😭 huhhuh mitä kokemuksia ja tuntemuksia tämän keskustelun aikana 🙏🏻
Lisää lisää lisää
Ihana kuulla, kiitos!! 🙏❤💫
Antti, sulla on upeita vieraita ja aina mielenkiintoisia aiheita ja näkemyksiä mutta tämä jakso oli ehdottomasti kaikista väärinajattelijajaksoista erityisen koskettava, iholle menevä ja sanoitettuna yksi yhteen täysin omat kokemukseni ja tuntemukseni. Sydämelliset kiitokset Antti ja Tuomas ❤❤❤❤
Ootte ihania ja rohkeita! Kiitos❤️
Kiitos ❣️👍
Upea keskustelu, kiitos 🙏
Itsensä rakastamisesta tuli spontaanisti mieleen yksi lausahdus ja sen tulkinta, joka loi itselle todella suuren ajatustyön ja varjotyöskentelyn muutoksen muutama vuosi sitten, samoihin aikoihin kun koko tämä oma "havahtuminen" ja matka alkoi 😊
Kaikki varmaan tietää lauseen "sä oot niin täynnä itteäs" ja siinä on todella negatiivinen ja halveksuva klangi.
Sitten jossain yhteydessä törmäsin tähän toteamukseen liittyvään vastakysymykseen; "No jos et ole täynnä itseäsi, niin ketä / mitä sitten olet täynnä"?
Ja tämä oivallus nyrjäytti mun ajatusmaailman aivan uusiin sfääreihin 😍
Itse kun on ohjautunut aivan liikaa "kiva tyttö - suorittaja - perfektionisti" syndrooman ohjelmistolla ulkopuolisten odotusten ja olettamuksien mukaan 😬
Kiitos ValoSielu miehet 😊😍🥰
Kiitos huikeasta rehellisestä keskustelusta 🙏💛 täällä myös jouduttu katsomaan ja kohtaamaan niitä syvälle pillotettuja tunteita
Naisena ihan liikuttuneena kuuntelen viisaita sanojanne
Loistava keskustelu 👍
Täällä naisena kuuntelen teitä aivan ihanat ja aidot miehet.❤❤❤
Kiitos ihanat❣️🤗♥️🔥
ISO KIITOS ❣️
Kiitos Antti, olipa mahtava setti.
Kiitos paljon 💖
Kiitos💜🤩💖✨️
Aika kovaa settiä. Puhutteli kyllä tosi paljon. Yks parhaista keskusteluista aikoihin, mitä oon kuullu.
Huh já wau 🎉❤ kaikki varsinkin "don't be nice, be real" sanonnan jälkeen puhuttu setti aivan jäätävää settiä. Tää pitäs saada jollain tapaa peruskoulun opetusohjelmaan 😃😜💖
Kaunista kuunneltavaa♥
Kiitos, Antti ja Tuomas 🥰
Kiitos❤️🙏❤️
Kiitos!
Hyvä Antti,kun pohdit nuoruutta.1984 menin karateen ja siitä asti harrastanut zen buddhismia.Yli kymmenen vuotta käytin amfetamiinia kokaiinia heroiniaa ekstaasia.Neljä kertaa kliinisesti olin kuollut BIG DADDY still alive.
Kiitos videosta. Vieras heräsi kun parantui. Mutta miten edes osa tästä saatais massojen tietoon? Tähän kysymykseen ei tunnu kenelläkään millään kanavalla olevan vastausta.
Tällä kanavalla on tuohon vastaus, mutta se ei välttämättä ole se miellyttävä:
Mitään tietoa ei voi saattaa kenenkään tietoon. Ihmisessä pitää herätä itsessään mielenkiinto ottaa uutta tietoa vastaan. Silloin yksilö hakeutuu uuden tiedon äärelle.
Näin se vaan menee. Kyse on tietoisuuden ja havainnointitavan muutoksesta.
Tuomas osaa kyllä sanoittaa, just tolleen ihan samaa heräämisalun koetustunteita ❤
Huhhuh. Osu ja uppos. Kiitos. Polun aalkupäässä vielä.
Alkanut nyt vasta ymmärtämään ja sisäistämään miten lapsuus ja opitut mallit on ohjaillu elämääni ja käyttäytymistäni. Nuoruuden käsittelemätön trauma. Itkin kahdesti kuunnellessani. Samaistuin niihin käsittämättömiin reaktioihin mitä olen parisuhteessani tehnyt ja kadun. (kahtasataa autolla karkuun) Ihan vitun käsittämätöntä. Tunteita ei ole saanut näyttää ja sitä on vaan jotenkin sinnitellyt 39 vuoden ikään, levottomuuden ja tiedostomattomien tunteiden kanssa. Liian terve hoitoon. Nyt jo 7kk työttömyys ja vastikään parisuhteen kariutuminen on päästänyt minut viimein kurkkaamaan mitä tuolla pääni sisässä on, panssarien takana. Surua ja hylkäämisen pelkoa, katumusta... tuskattuvia määriä mitkä nyt pulppuilee päivittäisenä itkemisenä ja uutena asiana itselleni, satunnaisina paniikkikohtauksina. Ei vaan vittu enää kestä. Pato on täysi. Nyt siinä varmassa tunteessa, että haluaa olla rehellinen minä. Syvään päähän. o7
Jokainen kommunikaatioyritys on rakkauden pyyntö tai rakkauden osoitus. Jeesuksen opetus. Tämä on niin hyvä muistaa joka kerta, kun joku sanoo jotain ja mitä itse sanoo. Toinen voi raivota, toinen itkeä. Ne ovat samanarvoisia henkisesti. Syyllisiä ei koskaan ole.
Vahva yhteys vahva resonaatio
Täällä myös Projectori....❤❤
Ylisukupolvista traumaa tässä on puhdistettu kehosta.Kyllä on niin tuttua juttua.
Ihan kun ois itse ollut tuossa keskustelussa mukana. Ei jumalauta enkö olekaan yksin näiden samojen asioiden kanssa? 😅
Et todellakaan! 😄🙌💫
Ihan mieletöntä kuulla näistä aiheista keskustelua, samalla kun pystyy itse samaistumaan 120%:sti puhuttuihin juttuihin. Niin mahtavaa kuin samalla surullistakin saada tietää etten oo ollut yksin näitten juttujen kanssa. Paljon on tehty töitä sen eteen, että pystyy nimenomaan kantamaan tuota "dont be nice - be real" etikettiä otsalla, mutta joka ikinen hetki on ollut myös sen arvoinen. Pidetään se lippu korkeella. Rauhaa ja rakkautta.
Olitteko muuten samaan Salkkareissa?
Sanaton ❤
Moiiii 😍❤️
👍💖🌞
❤️❤️
💥❤️💫
Oppia hyväksymään piti kirjoittaa. 🤣
Miehet asian ytimessä. Vieläkin odotan rinnalleni miestä joka kertoo miltä tuntuu niin hyvässä kuin "pahassakin". Uskaltaa olla oma itsensä, avoin ja rehellinen. Joskus iskee epätoivo, mutta jaksan vielä odottaa.
Mut hei, kertokaapa, miksi erotaan vihaisina ja katkerina🤔 miks ei voi sopia asioita, pyytää enteeksi🤔eikö miehet voi, tai uskalla??
Eikö naisetkaan pysty pyytämään anteeksi?
@@henukanala Mistä pyytämään anteeksi?🤔
sori, en ymmärtäny sun kysymystä.😊
Miehille ja saattaa myös naisille olla häpeällistä pyytää anteeksi eron jälkeen.Se on sitä nöyrtymistä.
Hassua kun pojat miettivät pelkästään omaa osuutta parisuhteessa, todellisuudessa kysymys on molempien osapuolten yhteisestä vastuusta?
Vastuu on kummallakin osapuolella.
Vastuu on kummallakin osapuolella, mutta vain itse voi alkaa työstää niitä haasteita, mitä parisuhteessa kokee. Parisuhteessa ihminen törmää aina itseensä. Eli itsensä kanssa työskentely voi tuottaa hedelmää, kun taas halu muuttaa toista herättää kysymyksen, pystyykö edes rakastamaan ehdoitta tai onko itselle sopivassa parisuhteessa.
@@siperiankurjenmiekka3176 Tämä on miesten ongelma, he kuvittelevat että kysymys on pelkästään heidän omista rajoitteista. Todellisuudessa molenpien on yhdessä kehityttävä tasa-arvoisesti.
Miehet ovat menettäneet miehisyytensä, molemmat ovat vastuussa kehittymisestä.
@@erajuhani7151 Jossain vaiheessa henkistä polkua ihminen oivaltaa, että vastuu omasta polusta on itsellä eikä sitä voi jakaa edes puolison kanssa, koska puolisolla on oma polku. Ymmärsin, että Antti ja Tuomas puhuivat siitä näkökulmasta, mitä ovat oppineet omalla polullaan tunteiden kohtaamisesta ja käsittelystä ja sen vaikutuksesta ihmissuhteisiin eikä niinkään siitä näkökulmasta, että kuka oli vastuussa parisuhteiden päättymisestä. Toki kumppanit tai puolisot voivat ratkoa parisuhteen ja tunteiden kohtaamisen haasteita yhdessä, mutta ymmärsin, että tässä keskustelussa painopiste oli nimenomaan omassa varjotyöskentelyssä. Nämä asiat eivät ole välttämättä molemmille parisuhteen osapuolille tärkeitä ja merkityksellisiä samaan aikaan.
@@siperiankurjenmiekka3176 (Toki kumppanit tai puolisot voivat ratkoa parisuhteen ja tunteiden kohtaamisen haasteita yhdessä)
Minä kirjoitin yleisellätasolla miehen ja naisen välisestä suhteesta, jossa ei syyllistetä ketään vaan asiat käsitelään avoimesti yhteisymmärryksessä. Nyt pojat syyllistivät ainoastaan itseään, vaikka parisuhteessa on aina kaksi osapuolta.
En tunne kavereita, joten mitään syvällisempää en voi tietää, eikä kukaan muukaan tämän perusteella.
@@erajuhani7151 Miksi parisuhteen päättymisestä ylipäänsä pitäisi tuntea syyllisyyttä? Koko tämä kieroutunut ajatus siitä, että parisuhde on jokin suoritus, jossa onnistutaan ja tunnetaan ylpeyttä tai epäonnistutaan ja tunnetaan syyllisyyttä sekä häpeää taitaa olla jonkinlainen ohjelmointi. Yhtä lailla voisi kysyä, kuka on vastuussa siitä, ettei kumpikaan osapuoli tajua lähteä, vaikka parisuhde on onneton tai loppunut ajat sitten ja tilalle astunut tottumus ja mukavuudenhalu. Luulisi sellaisiakin suhteita jonkun verran löytyvän. Jos parisuhde onkin vain yhteinen matka, josta molemmat oppivat sen, mitä pystyvät ja haluavat ja parisuhteen loppuessa onkin vain aika kiittää yhteisestä ajasta ja jatkaa matkaa?
Touko Pouko Muksuluurista. 😂