Voisiko sanoa että rahapodilla paluu juurille, aivan mahtavaa :) Aina on sijoittajana se eksymisen vaara ja lähtee tekemään sijoittamisesta liian monimutkaista. Kaikki me ollaan ne oppirahat maksaneet. Silloin tietää että tekee oikeita asioita sijoittamisessa, kun se on helvetin tylsää. Hienoa kuunnella näitä ihan perusjuttuja, jotka muistuttavat mikä on oleellista. Jälleen kerran oli nautinnollista kuunneltavaa ja katseltavaa. Kiitos.
The BMW 327 is a medium-sized touring coupé produced by the Bavarian firm between 1937 and 1941, and again produced after 1945, temporary under the Soviet control. It sat on a shortened version of the BMW 326 chassis.
Todella mukavaa pitkästä aikaa saada vanhan liiton sijoituskeskustelua. Jos haluatte teemassa jatkaa, olisiko mahdollista saada jaksoa korkosijoittamisesta? Ilmeisistä syistä se on nyt kiinnostavampaa kuin pitkään aikaan, mutta ehkä jopa mutkikkaampaa kuin osakepuoli ja taatusti huonommin tunnettua. Investment grade vs. high yield, eripituiset duraatiot, valtio- vs. yrityslainat -- ja käsittääkseni tilanne myös aktiivisen vs. passiivisen salkunhoidon osalta on mutkikkaampi kuin osakkeissa.
Edes joku jaksaa puhua suomessa suomi osakkeista ja indekseistä 👍 Yksi mielenkiintoinen aihe olisi meidän 'Laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta 348/2017', jonka mukaan vain Euroclear Finland voi merkitä osakkeita suomalaisille. Tämän vuoksi suomalaiset eivät voi käyttää edullisempia välittäjiä suomi-osakkeille ja käytännössä me sitte maksetaan moninkertaista hintaan osakkeiden vaihdosta. Siinä olisi kulu, jota mielellään kilpailuttaisi.
Erittäin hyvä jakso oli, kiitos siitä ! Sijoittajan on tosiaan hyvä tiedostaa, kuinka paljon pitkällä aikavälillä maksaa esim. hallinnointipalkkioita ym. yhteensä aktiiviselle rahastolle (voivat helposti olla yhteensä vuosittain 2%-3%) + kuinka paljon sijoittaja niiden lisäksi samalla menettää kun sijoittaa aktiivisesti hoidettuun rahastoon verrattuna siihen, että olisi sijoittanut kustannustehokkaaseen (palkkio esim. vain 0,1%) indeksirahastoon, joka seuraa laajaa markkinaindeksiä (kuten S&P500). Aktiiviset rahastot eivät pidemmällä aikavälillä juuri koskaan tuota markkinatuottoa paremmin ainakaan kulujen jälkeen. Otetaan esimerkki: Kertasijoitus 10.000 Eur 50 vuoden ajaksi (kaikkihan sanovat, että pitkäaikainen sijoittaminen kannattaa). Osakemarkkinatuotto 7% p.a., aktiivinen rahasto tuottaa saman markkinatuoton 7% pa. pitkällä aikavälillä, mutta sen juokseva kulu on 2% p.a. eli rahaston nettotuotto sijoittajalle 5% p.a (7%-2%) Aktiivisen rahaston sijoittajalle jää käteen 50 vuoden päästä 107 tEur, eli 173 tEur vähemmän kuin kokonaismarkkinoiden tuotto, joka tuotti 280 tEur. Minne meni noin 62% tuotosta, joka oli saatavilla sijoittamalla passiiviseen indeksirahastoon, joka seurasi laajaa markkinaindeksiä ? No salkunhoitajille ainakin meni tuosta osuudesta 43 tEur.. Rahastoihin sijoittavan kannattaa lukea ennen sijoittamista (ja myös vaikka olisi jo sijoittanut) seuraava John C. Boglen teos: Common Sense on Mutual Funds: Fully Updated 10th Anniversary Edition. Alla eräs niin mainio lainaus John C.Boglelta pitkän ajan sijoittamisesta aktiivisiin rahastoihin: The investor who put up 100 % of the capital and assumed 100% of the risk earned about 31 % of market return. The system of financial intermediation which put up 0% of the capital and assumed 0% of the risk essentially confiscated 70 % of that market return. Surely the lion share. Tämä ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita.
Kiitos hyvästä keskustelusta ja juuri sopivaan aikaan tulevista ideoista. 1 v sukulaispojan synttärisalkkuun tuli nyt mm. Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG:tä. Ymmärrän, ettei tämä ollut sijoitussuositus:)
Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG on viiden vuoden aikana kasvanut 43.39%. Sijoittamisen tavoitteena pitäisi olla tuplata salkku kolmen tai viimeistään neljän vuoden välein.
Jos haluat tuplata pääoman 3-4 vuoden välein niin keskimääräisen vuosituoton pitää olla 20-30 %. Ei löydy Suomesta montaa kaveria jotka siihen yltää vuodesta toiseen. Toisaalta, kyllä indeksirahasto-osuuksillakin voi saada indeksiä parempaa tuottoa jos osuus ajoitukset kohdilleen. Esim. itsellä tuo Suomi-rahaston tuotto jäi viime vuonna 8 % plussalle vaikka indeksi tuli alas, kun olin myynyt kaiken vuosien 21-22 vaihteessa ja ostin sitten 22 pitkin vuotta uudelleen.
Miten käy ESG rahastojen jos vihreä siirtymä todetaankin paskaksi hankkeeksi. Jos tavalliset kansalaiset ostaakin mieluummin tuotteita ja palveluita jotka ei ole ympäristöystävällisiä, koska hinta ratkaisee.
Olennainen kysymys johon ketään ei ikinä vastaa. Jos jossitellaan että nordnet rahasto menisi konkurssiin niin käykö rahoille samoin kuin gazpromin adr osakkeille, eli sijoittaja menettää kaiken ja välittäjä ei auta selvittämisessä millään tavalla.
rahasto ei voi mennä konkurssiin koska rahasto ei ole muuta kuin sijoittajien rahat koottuna ja sijoitettuna indeksin muakisiin osakkeisiin. jos sen sijaan esim nordnet menisi konkurssiin, ei rahoille siltikään kävisi mitään koska rahaston varat eivät ole nordnetin taseessa vaan erillisen säilytysyhteisön hallinnassa. jos nordnet menee konkurssiin rahasto joko sulatetaan ja rahat voittoineen palautetaan asiakkaille tai nordnetin konkurssipesän ostaja saattaa ylläpitää rahaston tai sulauttaa sen toiseen rahastoon. kaikissa lopputuloksissa rahaston varat säilyy.
jossain huomasin kysymyksen että miksi EU maita ei usein katsella tilastoissa ja vastaus podcastissa oli että EU alueelta ei saa yhtä kätevää simppeliä kattavaa tilastotietoa kuin jenkeistä. Miten tuota voisi edistää että saisi, jos joku haluaisikin sijoittaa eurooppaan ja seurata paremmin mitä tapahtuu?
Onko riittävä hajautus, jos on hajauttanut pohjoismaihin ja pohjois-amerikkaan? Vai kannataako tuohon ottaa vielä jotain lisäksi? Koko salkun kulut olis tarkoitus pitää kuitenkin mahdollismman pieninä? Mielipiteitä?
Voisiko sanoa että rahapodilla paluu juurille, aivan mahtavaa :) Aina on sijoittajana se eksymisen vaara ja lähtee tekemään sijoittamisesta liian monimutkaista. Kaikki me ollaan ne oppirahat maksaneet. Silloin tietää että tekee oikeita asioita sijoittamisessa, kun se on helvetin tylsää. Hienoa kuunnella näitä ihan perusjuttuja, jotka muistuttavat mikä on oleellista. Jälleen kerran oli nautinnollista kuunneltavaa ja katseltavaa. Kiitos.
The BMW 327 is a medium-sized touring coupé produced by the Bavarian firm between 1937 and 1941, and again produced after 1945, temporary under the Soviet control. It sat on a shortened version of the BMW 326 chassis.
Todella mukavaa pitkästä aikaa saada vanhan liiton sijoituskeskustelua.
Jos haluatte teemassa jatkaa, olisiko mahdollista saada jaksoa korkosijoittamisesta? Ilmeisistä syistä se on nyt kiinnostavampaa kuin pitkään aikaan, mutta ehkä jopa mutkikkaampaa kuin osakepuoli ja taatusti huonommin tunnettua. Investment grade vs. high yield, eripituiset duraatiot, valtio- vs. yrityslainat -- ja käsittääkseni tilanne myös aktiivisen vs. passiivisen salkunhoidon osalta on mutkikkaampi kuin osakkeissa.
Edes joku jaksaa puhua suomessa suomi osakkeista ja indekseistä 👍 Yksi mielenkiintoinen aihe olisi meidän 'Laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta 348/2017', jonka mukaan vain Euroclear Finland voi merkitä osakkeita suomalaisille. Tämän vuoksi suomalaiset eivät voi käyttää edullisempia välittäjiä suomi-osakkeille ja käytännössä me sitte maksetaan moninkertaista hintaan osakkeiden vaihdosta. Siinä olisi kulu, jota mielellään kilpailuttaisi.
Erittäin hyvä jakso oli, kiitos siitä ! Sijoittajan on tosiaan hyvä tiedostaa, kuinka paljon pitkällä aikavälillä maksaa esim. hallinnointipalkkioita ym. yhteensä aktiiviselle rahastolle (voivat helposti olla yhteensä vuosittain 2%-3%) + kuinka paljon sijoittaja niiden lisäksi samalla menettää kun sijoittaa aktiivisesti hoidettuun rahastoon verrattuna siihen, että olisi sijoittanut kustannustehokkaaseen (palkkio esim. vain 0,1%) indeksirahastoon, joka seuraa laajaa markkinaindeksiä (kuten S&P500). Aktiiviset rahastot eivät pidemmällä aikavälillä juuri koskaan tuota markkinatuottoa paremmin ainakaan kulujen jälkeen.
Otetaan esimerkki: Kertasijoitus 10.000 Eur 50 vuoden ajaksi (kaikkihan sanovat, että pitkäaikainen sijoittaminen kannattaa). Osakemarkkinatuotto 7% p.a., aktiivinen rahasto tuottaa saman markkinatuoton 7% pa. pitkällä aikavälillä, mutta sen juokseva kulu on 2% p.a. eli rahaston nettotuotto sijoittajalle 5% p.a (7%-2%)
Aktiivisen rahaston sijoittajalle jää käteen 50 vuoden päästä 107 tEur, eli 173 tEur vähemmän kuin kokonaismarkkinoiden tuotto, joka tuotti 280 tEur.
Minne meni noin 62% tuotosta, joka oli saatavilla sijoittamalla passiiviseen indeksirahastoon, joka seurasi laajaa markkinaindeksiä ? No salkunhoitajille ainakin meni tuosta osuudesta 43 tEur..
Rahastoihin sijoittavan kannattaa lukea ennen sijoittamista (ja myös vaikka olisi jo sijoittanut) seuraava John C. Boglen teos:
Common Sense on Mutual Funds: Fully Updated 10th Anniversary Edition.
Alla eräs niin mainio lainaus John C.Boglelta pitkän ajan sijoittamisesta aktiivisiin rahastoihin:
The investor who put up 100 % of the capital and assumed 100% of the risk earned about 31 % of market return. The system of financial intermediation which put up 0% of the capital and assumed 0% of the risk essentially confiscated 70 % of that market return. Surely the lion share.
Tämä ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita.
Mitäs sitä syntymäpäivänä kuunnellessa Martinin ja Miikan rahapodia. Keep it up!!
Onnittelut!
Nordnetillä pitäis olla joku Natural Resources rahasto
Kiitos hyvästä keskustelusta ja juuri sopivaan aikaan tulevista ideoista. 1 v sukulaispojan synttärisalkkuun tuli nyt mm. Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG:tä. Ymmärrän, ettei tämä ollut sijoitussuositus:)
Kyllähän tuolle 327:llekin bemmi löytyy :D vähän vaan harvinaisempi kapistus.
Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG on viiden vuoden aikana kasvanut 43.39%. Sijoittamisen tavoitteena pitäisi olla tuplata salkku kolmen tai viimeistään neljän vuoden välein.
Jos haluat tuplata pääoman 3-4 vuoden välein niin keskimääräisen vuosituoton pitää olla 20-30 %. Ei löydy Suomesta montaa kaveria jotka siihen yltää vuodesta toiseen. Toisaalta, kyllä indeksirahasto-osuuksillakin voi saada indeksiä parempaa tuottoa jos osuus ajoitukset kohdilleen. Esim. itsellä tuo Suomi-rahaston tuotto jäi viime vuonna 8 % plussalle vaikka indeksi tuli alas, kun olin myynyt kaiken vuosien 21-22 vaihteessa ja ostin sitten 22 pitkin vuotta uudelleen.
Miten käy ESG rahastojen jos vihreä siirtymä todetaankin paskaksi hankkeeksi. Jos tavalliset kansalaiset ostaakin mieluummin tuotteita ja palveluita jotka ei ole ympäristöystävällisiä, koska hinta ratkaisee.
Onneksi taas ensi jaksoon löytyy Bemarilta numero ja tulevaisuudessa moneen muuhunkin, niin lähtee jaksot taas helposti liikkeelle 😊
Milloin päästään Nokian numeroihin? 3210 jaksoa odotellessa...
Vastaan itselleni: Noin 56 vuotta
@@Jako1987 Jos Mobira lasketaan mukaan, niin 450 taitaa olla seuraava😅
Olennainen kysymys johon ketään ei ikinä vastaa. Jos jossitellaan että nordnet rahasto menisi konkurssiin niin käykö rahoille samoin kuin gazpromin adr osakkeille, eli sijoittaja menettää kaiken ja välittäjä ei auta selvittämisessä millään tavalla.
rahasto ei voi mennä konkurssiin koska rahasto ei ole muuta kuin sijoittajien rahat koottuna ja sijoitettuna indeksin muakisiin osakkeisiin. jos sen sijaan esim nordnet menisi konkurssiin, ei rahoille siltikään kävisi mitään koska rahaston varat eivät ole nordnetin taseessa vaan erillisen säilytysyhteisön hallinnassa. jos nordnet menee konkurssiin rahasto joko sulatetaan ja rahat voittoineen palautetaan asiakkaille tai nordnetin konkurssipesän ostaja saattaa ylläpitää rahaston tai sulauttaa sen toiseen rahastoon. kaikissa lopputuloksissa rahaston varat säilyy.
jossain huomasin kysymyksen että miksi EU maita ei usein katsella tilastoissa ja vastaus podcastissa oli että EU alueelta ei saa yhtä kätevää simppeliä kattavaa tilastotietoa kuin jenkeistä. Miten tuota voisi edistää että saisi, jos joku haluaisikin sijoittaa eurooppaan ja seurata paremmin mitä tapahtuu?
Onko riittävä hajautus, jos on hajauttanut pohjoismaihin ja pohjois-amerikkaan? Vai kannataako tuohon ottaa vielä jotain lisäksi? Koko salkun kulut olis tarkoitus pitää kuitenkin mahdollismman pieninä? Mielipiteitä?
Omasta mielestä nuo kaksi voivat jo olla ihan hyvä hajautus, ehkä noiden lisäksi voi vielä harkita vaikka kehittyviä markkinoita :)