Alennus vaihde tekee v-lingosta myös kevyt vetoisen,kaksi hukia jo ajanut loppuun. Hukista on kaksi eri versiota, on metrin halkaisijalla ja 1,3 metrin halkaisijalla. Tätä metri kolmekymppistä eivät suoranaisesti kauppaa. Tuosta olen samaa mieltä jotta syöttö lavat pitää mennä mahdollisimman likellä maan pintaa. Eskon 3292 country boost on tästä hyvä jotta menee syöttö lavat lähellä maan pintaa ja suu aukko on korkea, miinusta kiinteät heittolavat. Hukin heitto lavat on luovuttavassa kulmassa tullessa suu aukolle ja siksi lennättää lunta tosi hyvin. Ja heittolavat on keskipakois voimalla pyörivät niin ei piittaa kivistä eikä pikku kannoista. Hukin luukut on isot. Kun näitten kahden lingon ominaisuudet yhdistetään, niin v-Linko olis täydellinen
Rahtikone Mäntyharju teki aikoinaan lentokenttä linkoja,edessä poikittain ruuvi,sen jälkeen heittosiivikko. Meni loskasopatkin vaivatta läpi. Moottori V-8 kaania,ajomoottorina vallu 611.
Joo ei menny nuoskalumi Kuntolingosta helposti läpi muuten oli hyvä metsäteiden linkouksessa kun sai umpeen ajaa 80-luvun alussa linkosin sillä metsäteitä hankala oli kyläteiden aurauksessa kun piti rakennusten kohdalla aina sammuttaa ettei ikkunat mene säpäleiksi. Koneena oli Ford 6600 nelikko Vilske-kuormaajalla .
Ite laitoin runnilinkoon rst pellit sivu seiniin aikanaan, ei ruostunu ja oli liukas. Ja olipa kierukassa riimun pätkiä pultattuna suurentamassa halkasiaa. Mutta ei siitä apua ollu nuoska lumelle.
Itelle ku uutta linkoa valmetin perään kattelin nii tutkin painot niistä. 602 perään riittää 220 leveä linko hyvin ja painoissa satojen kilojen eroja. Vanha linko oli 220 leveä horsma merkkinen ja se ei painanu juuri mitään. Nykynen on tr220 ja rahtipaino sille oli 550kg. Oli raskain ton kokoluokan lingoista sillon ku ostin. Ei kerrytä polannetta eikä ala pomppiin niin ku horsma. Alatalkkari tais olla toinen suorilla siivillä oleva mitä kattelin mut se oli toista sataa kiloa keveämpi. Jotain virolaista linkoa kävin kattoon ja se ei tainnu painaa 300 kiloa ku oli nii rimpulan olonen. Paras linko mitä oon nähny on pyöräkoneella pukattava ruuvilinko. Seurattiin yks pääsiäinen ku aukas mökkiteitä sillä nii pari metrinen penkka ei hiastanu yhtään. Pyöräkoneena oli L120 volvo missä oli joka rattaassa piikki ketjut nii pitää sen mennäkki.
Mehtätien aukasuun tehokkain yhistelmä on kärkiaura ja iso suurteholinko eikä suomessa taida olla tarvetta isommille lingoille,aika isoja nuo isoimmat v lingot nykysin on kun tuolla hankkijan romulaanin läpi ajoin.
Sellaane mututuntuma tullu ittelle, että siipien kulma kans vaikuttaa siihen nostaako/ miten ne viettää suojalumen lapoja/rumpua kohti. Jos pystyseinääset siivet, niin toiminta huonompi varsinkin jos lavat/ruuvi paljon irti maasta.
Lingon siipien maalaus vuosittain auttaa märän lumen linkouksessa. Nuita lapojen puslia kannattaa rasvata usein, että ei tule välyksiä. Lapasyöttö on toiminut hyvin.
Joskus aikoinaa kuulin(80-luvul) et tuommonen kunto tyylinen suurteho lumilinko oli jollain ja sitä oli vahvistettu niin että pystyi tekemään metsään tietä ja jopa kannot murskasi mennessään.
Esko urbanbooster lingot oli suuniteltu norjalaisten kanssa jo 15 vuotta sitten ,todettu kai aika onnistuneeksi mallilleen kun mallia ei ole kai muutettu koko aikana ainoastaan rakennetta on vahvistettu malli on 3291 ja 3292.
Niitä suurteholinkoja oli aikoinaan ainakin kahden valmistajan merkkejä. Kuortaneen Laatumetalli teki niitä Kuntoja, mutta siltä loppui kehitysrahat ja lopulta meni konkkahan. Samoihin aikoihin naapurikunnassa Alaudella Alavuden Seudun Perunan konepaja teki ASP suurteholinkoa. Liekkö ollut lisenssivalmistusta se. Niissä molemmissa taisi olla lapualaisen Peuralan konepajan tekemät alennusvaihteet. Ne on ollehet lujia iän kaiken. Samoihin aikoihin kauhajokinen Vesme Oy teki myös linkoja ja sillä oli linko jonka sai myös työntöasennossa traktorin perähän. Esko Salo oli jo siihen aikahan kekselijäs mies.
Mulla vielä käytös Kunto lingon esi-isä, tietääkseni Riihon Erkki töysästä nämä alotti, Eri-kiho tais olla nimenä vehkeellä. Koottu on vesijohtoputkista ja kuorma-auton jousista ym. mitä Riihon sen aikaisista rautakasoista on löytyny. Muistaakseni juurikin mainittu taavetin portaali on alennusvaihteena. Kemppiä on tarvittu paljonkin välillä mutta ain vain toimii kun enää muutaman talon pihat ja tiet ajan. Irrotettava seinä takana toimii hyvin näissä pihan putsauksessa. Joku voi muistaa paremmin tämänkin historian, saatan olla väärässäkin 😁
Pajamies, miten on sellaisen lingon valmistus teollisessa mittakaavassa, joka käy useimpiin alennusvaihteellisiin maastoautoihin? Tai vaikka automaattivaihteellisiin henkilöautoihin? Markkinoilla on yksi koukkusovitteinen vedettävä lana, mutta lopputalvesta silläkään ei tee mitään, kun penkkojen korkeus nousee. Itse ideoisin sen jotenkin tällaiseksi, vai? -poikittainen metalli syöttöruuvi + kumilapainen heittosiivikko -kokonaispituus alle puolimetriä, leveys tulevan auton raideleveys -voimalähteenä joku 18hp B&S tai 10kW sähkösovellus -kiinnityspisteenä autoon toimisi vetokoukku ja pari 20cmx20cm magneettilappua peräkontin luukussa -nostomekanismi sellainen, että se toimisi manuaalisesti, johtuen kiinnityspisteen korkeudesta. Peruuttaessa aina ylhäällä, eteenpäin mentäessä aina alhaalla. -tukipyörät nostomekanismia varten Terveisin Pelle Peloton
Onhan nuo traktorin perään olevat lingot toisinaan ihan paskoja keksintöjä. Toimisikohan sellainen joku ratkaisu, että ei olisi noita kierukoita ja rupeleita vaan pelkästään ilmavirran avulla heittelisi lumet syrjään(vähän lehtipuhallin tyyppisesti).
Siinä se linkon sielun elämä.ei se yksistään vaikka kierrukka ottas maahan asti pelasta mittää! Kyllä se ilmookii vaatii avukseen.nimittäin oon ihmetelly sitä kun aurailen teitä että kun kinos tulloo tiellä vastaan .niin ei lumi lennä. Ja kun on tasanen 20 sentin haki niin etäs lumi lentää!
Hyvin selitetty, on vissiin semmonen v-linko misä on rupelin alus avoin niin lumi nuoska menee paremmin läpi. Mutta mikä on v-lingolle optimi rupelin halkaisija että ei vie liikaa voimaa
Kylässpän tekemä linko 205cm työleveys ei alennusvaihdetta. ei lumi tahtonut lentää kunnolla, jatkoin lapoja ja avarsin aukkoja. 78cm nyt rupeli ja lumi lentää kyllä mutta ottaa voimaakin
@@pajamieshp Heittosiivikon halkasija ei ole ongelma voiman suhteen,,,,,54 hp rattorillakin kun suurteholinko pyöri kevyesti,,,,paljo kevyemmin meni paksuun hankeen kuin rattilinko vastaavaan hankeen,,,,,, Vapaakytkin hyvä olla ulosottoakselissa,,,kun raskas heittosiivikko,,,ei rasita ulosottoa,,,,,
Mitäs ajatuksia aiheuttaa nuo norjalaiset esim tokvamin v lingot, niissä on epäsymmetriset siivet ikäänkuin tielanassa että toinen loivempi ja pidempi ja toinen jyrkempi ja lyhyempi ja akseli on noin 15-20cm sivussa lingon keskeltä. Itse ostin viime talvena käytetyn pystytorvisen westbjörn v2450 lingon jossa akseli ei keskellä ja on karkea sisältä koska ei uusi, niin menee kyllä reilusti paremmin sohjo läpi mitä uudenkarealla lepäillä meni. Itse heittosiivikko on alempana ilman kummempaa rappua koska takaterä näkyy olevan lappeellaan.
Vähemmistön etustajana,taitaa olla tanskalainen tuo torvilinko itel,270 levee,lapoihin hitsattu 5 sentin pätkät lisää,suht hyvin menee suvilumikin läpi
Niin se taitaa olla Tanskalainen, sikäli huvittavaa että sieltä ihan hyvää linkoa tulee vaikka ei taida sitä lunta siellä paljoa olla.. Tuollainen tuli hommattua ihan vaan siksi että oli ainut järkevän hintainen torvilinko jota ei oltu parsittu kasaan..
Hyvää ideaa, toivottavasti joskus ois tuote mitä ihmetellä. Itellä ollu visio yhistää europpalaisen ruuvilingon heittokammio normaaliin v-linkoon, olis suorar torvet ja kääntyvä torvi. Vähän niiku kaks luukkusen ja torvellisen yhdistelmä.
Nyt mainostan Masa linkoa ja pikku Valmet 565:lla pyörittänä; lingossa lapasyöttö, avoin pohja, siiven kulma ja muotoilu hyvä, jolloin suvilumi pyörii kohti heittosiivikkoo. Ajonopeus ja kierrokset oltava kohillaan. Niin ja videoita löytyy; Suvilumen linkous... ja Masa linko puhaltaa oksia ja lunta...
@@pajamieshp Masa on pihojen ja tasasten teitten linko. Se arvoin rakenne on myös heikoin kohta, mutta pitää levyllä pohjustaa tie alkutalvesta jäätymään. Kuudes talvi testailla Masa linkoa ja kaikkiaan positiivinen yllätys.
Kyllä se vaan vehkeissä on tärkee se ensivaikutelma. Ja ekat hommat hoituu ongelmitta niin ei niitä sitte tulekkaa. Mulla oli joskus transportterin T5 ja siinä ei ollu muutaku vikaa jatkuvasti kokoajan sai laittaa seuraavaa paikkaa kun edellisen sai kuntoon. Mä en luottanu siihen koskaan niin myin sen monta tonnia halvemmalla ku mitä siitä olis saanu. Sen takia että jos vähänkin epäilyttää niin älä osta säästyt paljolta harmilta äläkä myy niitä vehkeitä mikkä toimii vaan sen takia että saisit ”paremman”.
Oletkos Pajamies katsonut Donn DIY videoita täältä? Jos et, niin katsohan joku, kun on aikaa. On pätevä kaveri muokkaamaan metallia ja rakentamaan erilaisia koneita lähinnä käsityökaluilla teki alussa, nyt jo muutama kunnon kone apuna.
Olisko ideaa semmoisessa v lingossa missä toinen sivu ois suora ja syöttölaite ja ropeli suoralla sivulla.pitäs olla vaan iso kehäinen että sais nivelakselin kohtuu suoraan :D
Lepästä ois kyllä mielenkiintonen nähä lapasyöttö versio tai kyllähän sieltä se vaman tekele löytyy, mutta ne uuet versiot lepästä on mitä on. Sekä kaks luukkuseks tehty niitä on aina näkyny vaan eipä niitä löyvä kun ehtii
Milloin meinaat tehdä siihen biltema linkoon sen seisoma alustan mistä juttelit joku aika sitten , itse meinasin kokeilla omaan vanhaan linkoon juoksumatolle tarkoitettua liukaste ainetta joka tuntus olevan tosi liukasta en tiedä ,mitä mieltä olet ????
vieläkö noita linkoja nykyisin voidellaan linkoajan omalla verellä, itsellä ei ole mitään kokemusta linkouksesta. 70-80 luvulta muistelen että useampi linkomies potki jalkansa tukkeutuneeseen linkoon.
Runnit on kyllä jänniä kun monia runneja olen nähny mutta yksikään ei oo ollu täysin samanlainen vaikka malli onkin ollu sama. Meillä ei esim mene nuoskalumi yhtään läpi runnista, mut sit tutulla ns sama runni niin menee ihan eri tavalla. Niin moni asia kyllä vaikuttaa et miten menee. Onneks ollu jo vuosia semmoset kelit että yleensä se lumisateen jälkeen tulee pakkanen :D Ja jos ei tule niin äkkiähän sen lanan vaihtaa perään.
Mitä mieltä oot voima lumilinjosta? Taipasen konepaja Pukkilassa aikanaan teki niitä. Meillä niitä pari kappaletta ja on toimivia kamppeita ja olleet aikanaan isoja linkoja kun työleveys 2.5m ja alennusvaihteinen
@@pajamieshp nappaan sulle pari kuvaa tässä joku päivä. Mutta nyt kun tuli kirjoiteltua niin pitää kiitellä siitä hyundain kaivurin esiohjauksen paine akku hommasta. Ei olis kyseinen asia tullut itselle mieleen. Mutta kun siitä videon teit niin olihan se kokeiltava ja rikkihän se meilkin oli. Ja tuli uusi paine akku hommattua
MUTTA mutta! Jos kierruka on iso halkasijaltaan.niin jos se maahan asti yltää .niin sitten kun mahan alla sattuu kivi olemaan tai kanto. Kuinkahan käynnöön kun semmosseen ajoo hurrauttoo. Eppäilen että ei lennä lumi tai mikä hiekka ennee lennä mikkään!
Onko ajatuksia miten Kunto ym. linkojen lumen sisäänmenoa pystyis parantamaan? Ja taakse on helppo laittaa irrotettava levy, ei mene lumi läpi. Muuten kova peli
Ennen vanhaa oli linko jossa oli heittosiipinä irtoavat.. huki ilmeisesti tekee keskipakoissiivillä viel linkoa. Mietin vain että ennen lingot kesti isältä pojalle ni onko toi kehitys menny huonompaan. Onko jollakin kokemusta nuista huki lingoista. Ainakin irtolavoilla oleva linko väisti kivvee paremmin eikä mennyt niin herkästi jumiin.
Itellä -80luvun lopun huki linko edelleen urakka käytössä ,olen kolmas urakoitsija sen laitteen historiassa. Perus runkohan kestää kuhan maltti päässä metsässä ja sisuskaluja saa uusia joskus
Aikoinaan oli muistaakseni ASP suurteholinko tuulimylly ja siinä oli alaosa vielä pidempi kuin kunto lingon. Takavedolla yritettiin nujuta siihen aikaan, pahimmillaan suojasäällä lumikasa tuli mukana ja kiilautui traktorin alle että pienikin kuopaisu sai vetäjän juuttumaan. Taisi olla 235 tai 250 työleveys . Huono oikeastaan kaikkeen auraukseen 😁
Masa lingossa on se hyvä puoli et heittosiivikon alla ei ole pohjaa,,,lumen ei tarvii nousta ylöspäin mennäkseen heittosiivikolle. Siihen kun laittas vielä semmosen lapasyötön joka pyyhkäsis 30 mm maanpinnasta,,, imis kaiken lumen siiviltä joka tulee,,,, Joskus olen aatellut,,,miks ei ole sellaista alueauran ja lingon risteytystä,,,eli niinku alueauran ojanpuoleisessa reunassa ois vaan suora lyhyt siivenpätkä suoraan eteenpäin,,,,siipi vaan syöttökierukan mittanen,,,,,melkein maahan asti yltävä lapasyöttö ja lapaheittosiivet,,,, Alueaurasta tuleva lumi rullaantuu märällä kelillä ja menee helposti syöttösiiville,,,koska toista siipeä ei ole joka työntäs lunta toisesta suunnasta vastaan,,,,,,, Eli syöttö ja heittosiivikko ois aivan tien ojan puoleisella reunalla,,,,,, Mitä mieltä HP on,,,😏 toimisko,,,🤔🤔
Voi hemmetti kun oo miettiny just sammaa ja kaks vuotta sitten oli jo melkein rahoittajakin tuolle idealle. Toimis varmasti ja tulppana olis pihoissa se rupeli että vois työnnellä. Volvon keulalle hydr moottorilla tai traktorin perään laajakulma nivelakselilla suoraan.
@@pajamieshp rattorin perrään aattelin,,ois edullisempi,,,,, Takaa runko pitäs olla tolokku,,,koska heittosiivikon alle ei tule pohjaa,,joka nykyisin tukee linkoo,,,,ja syöttösiivikot lapana vaikka sentin päähän maasta,,ei haittaa vaikka maahan hippoo,,koska siivet taittuu,,,, Varmasti pelaa.,,,,,mikä siinä vois olla tuluppana,,kun syöttösiivet pyyhkii lumet tienpintaa myöten,,,,,,,tietty voimansiirto laajakulmaakselilla,,,,,,ja pituuttahan sille tulee enemmän kuin normi lingolle,,,,,mut ei varmaankaan ongelma. Pistähän piirustuslauvalle,,,minä alan rahottammaan,,,,pistän heti satasen tulemaan postiin,,,😉😁😁😁
Itsekkin sanottava tähän linko keskusteluun se että lumi menee ihan mistä lingosta tahansa läpi kuhan se koskettaa kierukkaan tai lapasyöttöiseen versioon myös märkä imeke. Suurin syy on se että se lumi laattautuu kuten HP mainitsi kierukan tai lapasyöttöisen kierukan alle on osa syy mutta se suurin on se että kierukka pitäisi olla niin pitkä että se yltää siivenkärkien tasolle eli nivelakselin puoleen väliin!!! Olen kokeillut vanhoihin lingoihin tietysti maalaukset että luistaisi lumi paremmin mutta ei väliä, sitten ostin teflon kalvot mitkä liimasin sisäpintaan ( väittivät että kitkakerroin on hyvästä maalipinnasta vain 1/5 osan),ei vaikutusta lumen syöntiin. Ainoastaan se lumi menee läpi kuhan se mekaanisesti pakotetaan, yksi visio olisi kuhan sen joku toteuttaisi... Niin hukilla mennään
Eikös Pieksämäillä tehty taivvaan sinistä linkkoo. Olko Karhu. Ja työlevveyttäkin ol reilusti niin kuin painnoo.Minne lie hävinnä sen linkon rakentaja .
@@kuljettaja8372 sitä mie oon ihmetelly kun täällä jollain mehtätien auraajalla karhu näkkyy olevan ison valtran perässä ja aina se ylläällä pittää sitä ja hp etu auralla lumet poistaa mehtätieltä. Eikös se melkein 3 metrinen oo ja painnoo toista tonnii.
Minulla on karhu, pieksämäellä tehty. 285 levee ja painoa joku 1200 muistaakseni. Hardox 400 raudasta tehty, tuntuu ihan hyvin kestävän. N154:lla vedän.
Siinä suurteholingossa jota tuli aikoinaan vedettyä oli David Brownin taka navasta tehty alennusvaihde....kun Taaveteissa oli se niin sanottu porttaalivaihde...
Joskus nähny sellasesta lingosta kuvia jossa on heittoropeli toisessa reunassa vähän ku melkein auran toisessa päässä.. Vai oliko lie ihan videota täällä tupessa..
Joku sellanen muistikuva olis et joskus nettikoneessa olis ollu myynnissä ja ihan ku ois video ollut joskus sellasesta käytössä, oli koneen eteen kiinnitettävä muistaakseni. Melkein ku alue aura jossa oli toisessa päässä se heittosiivikko. 😉
Lienet suomen paras linko analyytikko. Ei oo veetuilua. Mitä oot mieltä jos kierrukkaan hitsaus norttiaskin kokosia lappuja puolentusinaa ulkokehälle.. eli halkasijaa kasvattais? vaikka viistettyjä etureunastaan.. se porais lumen lähempää maata...
Rupia ihmeessä tuolla tietämyksellä ja rautaisella ammattitaidolla kehittämään kunnon linkoa joka pelittää ! Eikö löytys yhteistyökumppania joka innostus asiasta , luulen et löytyy !
Puheethan alkaa kuulostaa siltä, että kohta suunnittelussa HP Smart lumilinko
Alennus vaihde tekee v-lingosta myös kevyt vetoisen,kaksi hukia jo ajanut loppuun. Hukista on kaksi eri versiota, on metrin halkaisijalla ja 1,3 metrin halkaisijalla. Tätä metri kolmekymppistä eivät suoranaisesti kauppaa. Tuosta olen samaa mieltä jotta syöttö lavat pitää mennä mahdollisimman likellä maan pintaa. Eskon 3292 country boost on tästä hyvä jotta menee syöttö lavat lähellä maan pintaa ja suu aukko on korkea, miinusta kiinteät heittolavat. Hukin heitto lavat on luovuttavassa kulmassa tullessa suu aukolle ja siksi lennättää lunta tosi hyvin. Ja heittolavat on keskipakois voimalla pyörivät niin ei piittaa kivistä eikä pikku kannoista. Hukin luukut on isot. Kun näitten kahden lingon ominaisuudet yhdistetään, niin v-Linko olis täydellinen
Rahtikone Mäntyharju teki aikoinaan lentokenttä linkoja,edessä poikittain ruuvi,sen jälkeen heittosiivikko. Meni loskasopatkin vaivatta läpi. Moottori V-8 kaania,ajomoottorina vallu 611.
Joo ei menny nuoskalumi Kuntolingosta helposti läpi muuten oli hyvä metsäteiden linkouksessa kun sai umpeen ajaa 80-luvun alussa linkosin sillä metsäteitä hankala oli kyläteiden aurauksessa kun piti rakennusten kohdalla aina sammuttaa ettei ikkunat mene säpäleiksi. Koneena oli Ford 6600 nelikko Vilske-kuormaajalla .
Ite laitoin runnilinkoon rst pellit sivu seiniin aikanaan, ei ruostunu ja oli liukas. Ja olipa kierukassa riimun pätkiä pultattuna suurentamassa halkasiaa. Mutta ei siitä apua ollu nuoska lumelle.
Itelle ku uutta linkoa valmetin perään kattelin nii tutkin painot niistä. 602 perään riittää 220 leveä linko hyvin ja painoissa satojen kilojen eroja. Vanha linko oli 220 leveä horsma merkkinen ja se ei painanu juuri mitään. Nykynen on tr220 ja rahtipaino sille oli 550kg. Oli raskain ton kokoluokan lingoista sillon ku ostin. Ei kerrytä polannetta eikä ala pomppiin niin ku horsma. Alatalkkari tais olla toinen suorilla siivillä oleva mitä kattelin mut se oli toista sataa kiloa keveämpi. Jotain virolaista linkoa kävin kattoon ja se ei tainnu painaa 300 kiloa ku oli nii rimpulan olonen.
Paras linko mitä oon nähny on pyöräkoneella pukattava ruuvilinko. Seurattiin yks pääsiäinen ku aukas mökkiteitä sillä nii pari metrinen penkka ei hiastanu yhtään. Pyöräkoneena oli L120 volvo missä oli joka rattaassa piikki ketjut nii pitää sen mennäkki.
Siinäpä jollekin diplomi tai tohtorityön aihe simuloida supertietokoneella lumimassan käyttäytymistä erilaisissa lingoissa ja olosuhteissa.
Nii ois
Mehtätien aukasuun tehokkain yhistelmä on kärkiaura ja iso suurteholinko eikä suomessa taida olla tarvetta isommille lingoille,aika isoja nuo isoimmat v lingot nykysin on kun tuolla hankkijan romulaanin läpi ajoin.
Sellaane mututuntuma tullu ittelle, että siipien kulma kans vaikuttaa siihen nostaako/ miten ne viettää suojalumen lapoja/rumpua kohti. Jos pystyseinääset siivet, niin toiminta huonompi varsinkin jos lavat/ruuvi paljon irti maasta.
Huki:sta löytyy myös jumbo malli. Aiempina vuosina ku olin valmistamassa niitä niin jumbojen kysyntä oli niin pientä ettei niitä tehty sillon.
Lingon siipien maalaus vuosittain auttaa märän lumen linkouksessa. Nuita lapojen puslia kannattaa rasvata usein, että ei tule välyksiä. Lapasyöttö on toiminut hyvin.
Mie laiton sisä puolelle siipiin plastiikka levyt. Ei auttana mittää.samalla tavalla nuoska lumi tarttuu niihin.
@@mrvallumies2209 Auttasko jos voitelis luistovoiteella koko seutukunnan ?
Keraaminen pinnoite hyvän maalin päälle
Joskus aikoinaa kuulin(80-luvul) et tuommonen kunto tyylinen suurteho lumilinko oli jollain ja sitä oli vahvistettu niin että pystyi tekemään metsään tietä ja jopa kannot murskasi mennessään.
Esko urbanbooster lingot oli suuniteltu norjalaisten kanssa jo 15 vuotta sitten ,todettu kai aika onnistuneeksi mallilleen kun mallia ei ole kai muutettu koko aikana ainoastaan rakennetta on vahvistettu malli on 3291 ja 3292.
On kyllä hyvä väri Hiluxissa. 👍
Niitä suurteholinkoja oli aikoinaan ainakin kahden valmistajan merkkejä. Kuortaneen Laatumetalli teki niitä Kuntoja, mutta siltä loppui kehitysrahat ja lopulta meni konkkahan. Samoihin aikoihin naapurikunnassa Alaudella Alavuden Seudun Perunan konepaja teki ASP suurteholinkoa. Liekkö ollut lisenssivalmistusta se. Niissä molemmissa taisi olla lapualaisen Peuralan konepajan tekemät alennusvaihteet. Ne on ollehet lujia iän kaiken. Samoihin aikoihin kauhajokinen Vesme Oy teki myös linkoja ja sillä oli linko jonka sai myös työntöasennossa traktorin perähän. Esko Salo oli jo siihen aikahan kekselijäs mies.
Mulla vielä käytös Kunto lingon esi-isä, tietääkseni Riihon Erkki töysästä nämä alotti, Eri-kiho tais olla nimenä vehkeellä. Koottu on vesijohtoputkista ja kuorma-auton jousista ym. mitä Riihon sen aikaisista rautakasoista on löytyny. Muistaakseni juurikin mainittu taavetin portaali on alennusvaihteena. Kemppiä on tarvittu paljonkin välillä mutta ain vain toimii kun enää muutaman talon pihat ja tiet ajan. Irrotettava seinä takana toimii hyvin näissä pihan putsauksessa. Joku voi muistaa paremmin tämänkin historian, saatan olla väärässäkin 😁
@@karikurki2382 Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa. Kuortane ja Alavus eivät ole kovin kaukana Töysästä. Ja kaikki yrittäjät tuntee toisensa.
Pajamies, miten on sellaisen lingon valmistus teollisessa mittakaavassa, joka käy useimpiin alennusvaihteellisiin maastoautoihin? Tai vaikka automaattivaihteellisiin henkilöautoihin? Markkinoilla on yksi koukkusovitteinen vedettävä lana, mutta lopputalvesta silläkään ei tee mitään, kun penkkojen korkeus nousee.
Itse ideoisin sen jotenkin tällaiseksi, vai?
-poikittainen metalli syöttöruuvi + kumilapainen heittosiivikko
-kokonaispituus alle puolimetriä, leveys tulevan auton raideleveys
-voimalähteenä joku 18hp B&S tai 10kW sähkösovellus
-kiinnityspisteenä autoon toimisi vetokoukku ja pari 20cmx20cm magneettilappua peräkontin luukussa
-nostomekanismi sellainen, että se toimisi manuaalisesti, johtuen kiinnityspisteen korkeudesta. Peruuttaessa aina ylhäällä, eteenpäin mentäessä aina alhaalla.
-tukipyörät nostomekanismia varten
Terveisin Pelle Peloton
Onhan nuo traktorin perään olevat lingot toisinaan ihan paskoja keksintöjä. Toimisikohan sellainen joku ratkaisu, että ei olisi noita kierukoita ja rupeleita vaan pelkästään ilmavirran avulla heittelisi lumet syrjään(vähän lehtipuhallin tyyppisesti).
Siinä se linkon sielun elämä.ei se yksistään vaikka kierrukka ottas maahan asti pelasta mittää! Kyllä se ilmookii vaatii avukseen.nimittäin oon ihmetelly sitä kun aurailen teitä että kun kinos tulloo tiellä vastaan .niin ei lumi lennä. Ja kun on tasanen 20 sentin haki niin etäs lumi lentää!
No niin..linkoexpertti vaan on hyvä ja tekee lingon mikä sopii lumelle kuin lumelle.👍 Varmaan kauppa käy 👏
Siinäpä bisnesidea kerran ei sellaista linkoa ole olemassakaan mistä menisi kaikki lumi läpi. Helppo tapa tienata jos visio on jo päässä.
Ei tee eikä kiinnosta. Kunhan höpötän.
Ei sitä pyörää tarvii uudelleen keksiä.
Mikset malliks tekis yhtä semmosta linkoo minkä olettasit hyvin toimivan
Ei oo aikaa
Hyvin selitetty, on vissiin semmonen v-linko misä on rupelin alus avoin niin lumi nuoska menee paremmin läpi. Mutta mikä on v-lingolle optimi rupelin halkaisija että ei vie liikaa voimaa
Kylässpän tekemä linko 205cm työleveys ei alennusvaihdetta. ei lumi tahtonut lentää kunnolla, jatkoin lapoja ja avarsin aukkoja. 78cm nyt rupeli ja lumi lentää kyllä mutta ottaa voimaakin
Alennusvaihde korvaa sen kyllä.
@@pajamieshp Heittosiivikon halkasija ei ole ongelma voiman suhteen,,,,,54 hp rattorillakin kun suurteholinko pyöri kevyesti,,,,paljo kevyemmin meni paksuun hankeen kuin rattilinko vastaavaan hankeen,,,,,,
Vapaakytkin hyvä olla ulosottoakselissa,,,kun raskas heittosiivikko,,,ei rasita ulosottoa,,,,,
FMG valmisti ainakin joskus aikoinaan poikkiruuvilinkoa jolla sai ajettua molempiin suuntiin, koska siellä on käännettävä ajovastin.
Hukissa on noita syöttösiipiä vain 4. Ei ole vielä ajettu meillä kuin pakkaslunta.
Valmistaja oli sitä mieltä että ei tarvii useampaa.
Nuoskalumessa on tärkeä tekijä millainen on pohja. Jos pohja on liukas niin sitä helpommin lumipakenee edessä.
Mitäs ajatuksia aiheuttaa nuo norjalaiset esim tokvamin v lingot, niissä on epäsymmetriset siivet ikäänkuin tielanassa että toinen loivempi ja pidempi ja toinen jyrkempi ja lyhyempi ja akseli on noin 15-20cm sivussa lingon keskeltä. Itse ostin viime talvena käytetyn pystytorvisen westbjörn v2450 lingon jossa akseli ei keskellä ja on karkea sisältä koska ei uusi, niin menee kyllä reilusti paremmin sohjo läpi mitä uudenkarealla lepäillä meni. Itse heittosiivikko on alempana ilman kummempaa rappua koska takaterä näkyy olevan lappeellaan.
Ei oo kokemuksii
Vähemmistön etustajana,taitaa olla tanskalainen tuo torvilinko itel,270 levee,lapoihin hitsattu 5 sentin pätkät lisää,suht hyvin menee suvilumikin läpi
Niin se taitaa olla Tanskalainen, sikäli huvittavaa että sieltä ihan hyvää linkoa tulee vaikka ei taida sitä lunta siellä paljoa olla.. Tuollainen tuli hommattua ihan vaan siksi että oli ainut järkevän hintainen torvilinko jota ei oltu parsittu kasaan..
Hyvä lumilinko visio siihen voisi taakse lisätä takalevyn ja lingon kopan aukaisu hydraulisylinterillä.
Mites olis elevaattori tyylinen ropeli, eli kaksi kehää ja ketjuissa siivet
BKMachinella on uusia urakka linkoja. Kotimaisia ja jykeviä👍
Hyvää ideaa, toivottavasti joskus ois tuote mitä ihmetellä. Itellä ollu visio yhistää europpalaisen ruuvilingon heittokammio normaaliin v-linkoon, olis suorar torvet ja kääntyvä torvi. Vähän niiku kaks luukkusen ja torvellisen yhdistelmä.
Uusi on aina uusi vähän aikaa toimii mutta kun ruhjeutuu niin ei enää toimi
Nyt mainostan Masa linkoa ja pikku Valmet 565:lla pyörittänä; lingossa lapasyöttö, avoin pohja, siiven kulma ja muotoilu hyvä, jolloin suvilumi pyörii kohti heittosiivikkoo. Ajonopeus ja kierrokset oltava kohillaan. Niin ja videoita löytyy; Suvilumen linkous... ja Masa linko puhaltaa oksia ja lunta...
Siinä on hauskan yksinkertainen rakenne ja toimii. Parasta se kun rupelin alla ei oo pohjaa niin ei oo kynnystä.
@@pajamieshp Masa on pihojen ja tasasten teitten linko. Se arvoin rakenne on myös heikoin kohta, mutta pitää levyllä pohjustaa tie alkutalvesta jäätymään. Kuudes talvi testailla Masa linkoa ja kaikkiaan positiivinen yllätys.
Varila steel tekee edelleen kunto linkoja
Kyllä se vaan vehkeissä on tärkee se ensivaikutelma. Ja ekat hommat hoituu ongelmitta niin ei niitä sitte tulekkaa. Mulla oli joskus transportterin T5 ja siinä ei ollu muutaku vikaa jatkuvasti kokoajan sai laittaa seuraavaa paikkaa kun edellisen sai kuntoon. Mä en luottanu siihen koskaan niin myin sen monta tonnia halvemmalla ku mitä siitä olis saanu. Sen takia että jos vähänkin epäilyttää niin älä osta säästyt paljolta harmilta äläkä myy niitä vehkeitä mikkä toimii vaan sen takia että saisit ”paremman”.
Hyvää joulua. Hyvä video on kyllä.
Oletkos Pajamies katsonut Donn DIY videoita täältä? Jos et, niin katsohan joku, kun on aikaa. On pätevä kaveri muokkaamaan metallia ja rakentamaan erilaisia koneita lähinnä käsityökaluilla teki alussa, nyt jo muutama kunnon kone apuna.
Minusta semmonen linko olis hyvä jossa olis saranoitu "takaseinä" menis kaikki lumi läpi😂🤔
kuullu oon kyllä mutta kokenu en oo semmosta linkoa josta nuoska lumi menis läpi
Kaikki lingot ovat paskoja. Tuo minunkin kohta 20v vanha huki on paska, mutta parempaakaan ei oo.
Mukavia muistoja lingosta 🙂
Olisko ideaa semmoisessa v lingossa missä toinen sivu ois suora ja syöttölaite ja ropeli suoralla sivulla.pitäs olla vaan iso kehäinen että sais nivelakselin kohtuu suoraan :D
Ois,, oon miettiny joskus samaa
Lepästä ois kyllä mielenkiintonen nähä lapasyöttö versio tai kyllähän sieltä se vaman tekele löytyy, mutta ne uuet versiot lepästä on mitä on. Sekä kaks luukkuseks tehty niitä on aina näkyny vaan eipä niitä löyvä kun ehtii
Milloin meinaat tehdä siihen biltema linkoon sen seisoma alustan mistä juttelit joku aika sitten , itse meinasin kokeilla omaan vanhaan linkoon juoksumatolle tarkoitettua liukaste ainetta joka tuntus olevan tosi liukasta en tiedä ,mitä mieltä olet ????
vieläkö noita linkoja nykyisin voidellaan linkoajan omalla verellä, itsellä ei ole mitään kokemusta linkouksesta. 70-80 luvulta muistelen että useampi linkomies potki jalkansa tukkeutuneeseen linkoon.
Ei ennee oo niin tollukoita isäntiä onneks
Runnit on kyllä jänniä kun monia runneja olen nähny mutta yksikään ei oo ollu täysin samanlainen vaikka malli onkin ollu sama. Meillä ei esim mene nuoskalumi yhtään läpi runnista, mut sit tutulla ns sama runni niin menee ihan eri tavalla. Niin moni asia kyllä vaikuttaa et miten menee. Onneks ollu jo vuosia semmoset kelit että yleensä se lumisateen jälkeen tulee pakkanen :D Ja jos ei tule niin äkkiähän sen lanan vaihtaa perään.
Mitä mieltä oot voima lumilinjosta? Taipasen konepaja Pukkilassa aikanaan teki niitä. Meillä niitä pari kappaletta ja on toimivia kamppeita ja olleet aikanaan isoja linkoja kun työleveys 2.5m ja alennusvaihteinen
En oo nähnykkää
@@pajamieshp nappaan sulle pari kuvaa tässä joku päivä. Mutta nyt kun tuli kirjoiteltua niin pitää kiitellä siitä hyundain kaivurin esiohjauksen paine akku hommasta. Ei olis kyseinen asia tullut itselle mieleen. Mutta kun siitä videon teit niin olihan se kokeiltava ja rikkihän se meilkin oli. Ja tuli uusi paine akku hommattua
Esko 252 senior. 10cm maasta ruuvi. Ja ei syö lunta oikein mitenkään. Loppuu napsut 865 valmetista
hieno tatsuni ihan niinku kynslakalla maalattu.
Millon teet karjarauan hiluxin keulaa?? Tai no sehän on nykysi lisävaloteline ko on laiton jos ei siinä oo valoja kii😂
Ei lisävalorautakaan saa painaa kun muutaman hassun kilon, parempi tehä vaan nätti puskuri, semmosiin ei niin puututa.
Mitä jos oiski kaks kelluvaa ruuvia joille ketjuveto heittosiiven akselilta?
MUTTA mutta! Jos kierruka on iso halkasijaltaan.niin jos se maahan asti yltää .niin sitten kun mahan alla sattuu kivi olemaan tai kanto. Kuinkahan käynnöön kun semmosseen ajoo hurrauttoo. Eppäilen että ei lennä lumi tai mikä hiekka ennee lennä mikkään!
Niinhän mä just sanoin ja siks lapaon oarempi kun ei hajoa heti vaikka on lähellä maata.
runnila ei kyllä tehny mittään
Onko ajatuksia miten Kunto ym. linkojen lumen sisäänmenoa pystyis parantamaan? Ja taakse on helppo laittaa irrotettava levy, ei mene lumi läpi. Muuten kova peli
Akselia pitäis jatkaa ja laittaa lavat tms,, vaikee on muuten
Ennen vanhaa oli linko jossa oli heittosiipinä irtoavat.. huki ilmeisesti tekee keskipakoissiivillä viel linkoa. Mietin vain että ennen lingot kesti isältä pojalle ni onko toi kehitys menny huonompaan. Onko jollakin kokemusta nuista huki lingoista. Ainakin irtolavoilla oleva linko väisti kivvee paremmin eikä mennyt niin herkästi jumiin.
Itellä -80luvun lopun huki linko edelleen urakka käytössä ,olen kolmas urakoitsija sen laitteen historiassa.
Perus runkohan kestää kuhan maltti päässä metsässä ja sisuskaluja saa uusia joskus
Aikoinaan oli muistaakseni ASP suurteholinko tuulimylly ja siinä oli alaosa vielä pidempi kuin kunto lingon. Takavedolla yritettiin nujuta siihen aikaan, pahimmillaan suojasäällä lumikasa tuli mukana ja kiilautui traktorin alle että pienikin kuopaisu sai vetäjän juuttumaan. Taisi olla 235 tai 250 työleveys . Huono oikeastaan kaikkeen auraukseen 😁
Mtenhän pelais jos kierukkaa kasvattais riimunpätkillä suvilum hakkatuis sohjoksi eikä haitais maa kosketukset.
Ei se syöttäis silti yhtään. Mieluummin reikä kierukan lehteen ja pultilla heilurilappu
Reilu 30 vuotta on menny vesmen lingosta lumet läpi kuivana ja märkänä.
Juup..mulla on myös hyvät muistot vesmestä,,sillä män melkein lumi mitä tahansa,,
Totta. Naapurin kurkku isännällä oli myös keltainen vesme. Vaikutti hyvältä mutta ei kovin lujalta. Kauas lenti lumi.
Minusta vesme oli tehty suorista teräksistä,,,noin,,🤔 ei oltu pokattu ,niiattu,kumarreltu,,,
Siinä oli syöttökierukassa kiintteet lavat ? Oliko ?
Oli, kuin lattaraudat ristissä
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 🛠⚙️⛄️⛄️
Ei oo vielä joulu
Erinomainen teoria lumilingon toiminnasta.
Juu oli kyllä erinomainen esitys ja hyviä ajatuksia, noissa lingoissa on kyllä paljon pohdittavaa...
Miten lapalingon ropeli tasapainotetaan vai tarviiko ?
Ilman lapoja
Masa lingossa on se hyvä puoli et heittosiivikon alla ei ole pohjaa,,,lumen ei tarvii nousta ylöspäin mennäkseen heittosiivikolle. Siihen kun laittas vielä semmosen lapasyötön joka pyyhkäsis 30 mm maanpinnasta,,, imis kaiken lumen siiviltä joka tulee,,,,
Joskus olen aatellut,,,miks ei ole sellaista alueauran ja lingon risteytystä,,,eli niinku alueauran ojanpuoleisessa reunassa ois vaan suora lyhyt siivenpätkä suoraan eteenpäin,,,,siipi vaan syöttökierukan mittanen,,,,,melkein maahan asti yltävä lapasyöttö ja lapaheittosiivet,,,,
Alueaurasta tuleva lumi rullaantuu märällä kelillä ja menee helposti syöttösiiville,,,koska toista siipeä ei ole joka työntäs lunta toisesta suunnasta vastaan,,,,,,,
Eli syöttö ja heittosiivikko ois aivan tien ojan puoleisella reunalla,,,,,,
Mitä mieltä HP on,,,😏 toimisko,,,🤔🤔
Voi hemmetti kun oo miettiny just sammaa ja kaks vuotta sitten oli jo melkein rahoittajakin tuolle idealle. Toimis varmasti ja tulppana olis pihoissa se rupeli että vois työnnellä. Volvon keulalle hydr moottorilla tai traktorin perään laajakulma nivelakselilla suoraan.
@@pajamieshp rattorin perrään aattelin,,ois edullisempi,,,,, Takaa runko pitäs olla tolokku,,,koska heittosiivikon alle ei tule pohjaa,,joka nykyisin tukee linkoo,,,,ja syöttösiivikot lapana vaikka sentin päähän maasta,,ei haittaa vaikka maahan hippoo,,koska siivet taittuu,,,,
Varmasti pelaa.,,,,,mikä siinä vois olla tuluppana,,kun syöttösiivet pyyhkii lumet tienpintaa myöten,,,,,,,tietty voimansiirto laajakulmaakselilla,,,,,,ja pituuttahan sille tulee enemmän kuin normi lingolle,,,,,mut ei varmaankaan ongelma. Pistähän piirustuslauvalle,,,minä alan rahottammaan,,,,pistän heti satasen tulemaan postiin,,,😉😁😁😁
@@pajamieshp sen tyyppinen on joskus tehty ja oli koneviestissä esillä , perälevyn siivestä ja suurteholingosta yhistetty keksintö.
👍👍😁 ps.paljonkohan kierukan teko kustantaa ?🤔 noin...
400€-700€ on hintahaitari ollu noille jutuille
Samoja mietteitä, siinä menis ilta mukavasti jakaa mietteitä. Samoin auroja voitais suunnitella. :D
Hyvät linko jupinat. 😅😎👍💪
Onko quard levyä väristä päätellen ..... Aivan täyttä paskaa ei ole kulutusterästä nähnytkään murskalla joskus kokeiltiin !
Itsekkin sanottava tähän linko keskusteluun se että lumi menee ihan mistä lingosta tahansa läpi kuhan se koskettaa kierukkaan tai lapasyöttöiseen versioon myös märkä imeke.
Suurin syy on se että se lumi laattautuu kuten HP mainitsi kierukan tai lapasyöttöisen kierukan alle on osa syy mutta se suurin on se että kierukka pitäisi olla niin pitkä että se yltää siivenkärkien tasolle eli nivelakselin puoleen väliin!!!
Olen kokeillut vanhoihin lingoihin tietysti maalaukset että luistaisi lumi paremmin mutta ei väliä, sitten ostin teflon kalvot mitkä liimasin sisäpintaan ( väittivät että kitkakerroin on hyvästä maalipinnasta vain 1/5 osan),ei vaikutusta lumen syöntiin.
Ainoastaan se lumi menee läpi kuhan se mekaanisesti pakotetaan, yksi visio olisi kuhan sen joku toteuttaisi... Niin hukilla mennään
Miks korjata joseio vikkaa?
Olihan siellä yks päivä valtran perässä hyväkin lumilinko, Huki
Onko nasse-linko sama ku näppä-linko?😁
Hyviä ajatuksia....!
Eikös Pieksämäillä tehty taivvaan sinistä linkkoo. Olko Karhu. Ja työlevveyttäkin ol reilusti niin kuin painnoo.Minne lie hävinnä sen linkon rakentaja .
Karhu tais olla virolainen. Ilmeisesti tehty huonosta rudasta ja siks rautaa lyöty tupla määrä muihin verrattuna ja silti kestävyys huono.
@@kuljettaja8372 sitä mie oon ihmetelly kun täällä jollain mehtätien auraajalla karhu näkkyy olevan ison valtran perässä ja aina se ylläällä pittää sitä ja hp etu auralla lumet poistaa mehtätieltä. Eikös se melkein 3 metrinen oo ja painnoo toista tonnii.
@@kuljettaja8372 minun mielestä sitä karhulinkkoo tehtiin jollain pajalla Pieksämäellä.
Onhan se toki mahollista että olis kotimainen. Muistelin vaan että olis virossa joskus tehty🤔
Minulla on karhu, pieksämäellä tehty. 285 levee ja painoa joku 1200 muistaakseni. Hardox 400 raudasta tehty, tuntuu ihan hyvin kestävän. N154:lla vedän.
mikäs on Hiluxin Tarina ja Lähtikö Tesla Laitumille.
Miten nii. Molempia tarvitaan
@@pajamieshp True onhan se hyvä olla Hilux myös et voi kuljettaa ja ajella paikoissa mihin ei teslalla pääse.
Ei ole järkeä ostaa Laser leikkauskonetta. On niin kilpailtua ja edullista hommata ulkoa.
Juu melkonen suvilumilautta kerty äkkiä Kunto lingon eteen. Metsätien aukasuun on kyllä eto peli. Myin pois kun ei ollu käyttöä enää.
Jep.Jos koneessa riittää teho, meinaa tulla lumet takaikkunasta sisään. 😁😁
Samaa mietin ekan lapasyöttö videon jälkeen että laittais eri tasoon ne lavat ni pyyhkii koko pituudelta lunta heittosiiville.
Siinä suurteholingossa jota tuli aikoinaan vedettyä oli David Brownin taka navasta tehty alennusvaihde....kun Taaveteissa oli se niin sanottu porttaalivaihde...
Joskus nähny sellasesta lingosta kuvia jossa on heittoropeli toisessa reunassa vähän ku melkein auran toisessa päässä.. Vai oliko lie ihan videota täällä tupessa..
Ai,,,,?? Minäkin oon semmosta miettiny ja jopa volvon eteen hydr moottorilla käyväjs
Joku sellanen muistikuva olis et joskus nettikoneessa olis ollu myynnissä ja ihan ku ois video ollut joskus sellasesta käytössä, oli koneen eteen kiinnitettävä muistaakseni. Melkein ku alue aura jossa oli toisessa päässä se heittosiivikko. 😉
Saatto olla että traktorin eteen kiinnitettävä ja voimanotto oli traktorin ali voimanulosotosta
@@pajamieshp semmonen hydraulipyöritteinen on Viinijärvellä yhellä kaivurimiehellä.
Ootko ollut tyytyväinen hiluxiin?
Oon
👍👍
Petoni harkko muuten tekee kierukasta aika eksootisen näkösen tr meni aikas romuksi viimetalvena piti uusia koko ruuvvi 🥵
Meillä toi auto sais nimen Lupu
Onko tuo toyota postin entisiä?
Eeeeee,,, uus on
@@pajamieshp
Nii meinaan ku tuo on se "postin" väri
Kaikki yhtä paskoja.....😂😂😂
Lienet suomen paras linko analyytikko. Ei oo veetuilua. Mitä oot mieltä jos kierrukkaan hitsaus norttiaskin kokosia lappuja puolentusinaa ulkokehälle.. eli halkasijaa kasvattais? vaikka viistettyjä etureunastaan.. se porais lumen lähempää maata...
Se ois huippu hyvä. Oon paasannu siitäkin viimeks tänään.
Vielä kun osais laittaa kiini niin että kiven tae kannon kohalla taittus tai irtois.. no siinä tasapaino häipys.
Wieska on hyvältä vaikuttanu mutta liekkö tuostakin paska tulee 😂
Rupia ihmeessä tuolla tietämyksellä ja rautaisella ammattitaidolla kehittämään kunnon linkoa joka pelittää !
Eikö löytys yhteistyökumppania joka innostus asiasta , luulen et löytyy !
En minäkään väitä osaavani