Kielikuvat ja videon yleinen tunnelma kruunaa kiinnostavan aiheen.
ปีที่แล้ว +4
Hieno video aikakaudeltaan! Hienoa katsoa tekniikan lisäksi tuttuja kotikulmia vanhassa ilmeessään: Hyvinkään MacDonaldskin on vielä huoltoasemana, jossa bussi tankkaamassa 🙂 Puuta käyttämällä kulkee tänä päivänäkin monet kulkuneuvot: puusta sähköä, sähköllä junat liikkeelle. Autot myös, ratikat ... Höyryveturin höyrykonetta paremmalla hyötysuhteella ja ympäristöystävällisemmin kulkee sähköjuna, kun sähkö on jauhettu voimalaitoksessa ei-fossiilisesti. Häkäpönttö-vehkeitä tekee esimerkiksi Volter Oulun kupeessa: sähköä ja lämpöä kiinteällä häkäpönttötekniikalla CHP-laitoksessa, sähköt auton akkuun ja menoksi!
On varmaan paljon energiatehokkaampaa käyttää puuta jonkun voimalaitoksen kautta, kuin häkäpöntön ja polttomoottorin yhdistelmässä. Kehitystä. CHP-kaukolämpölaitos voi hyödyntää jopa 90 % puun energiasta pääosin lämmöksi ja osa myös sähköksi. Häkäpöntön hyötysuhde lienee 70 % ja polttomoottorin 30 %, eli peräkkäin 21 %. Sähkömoottorin hyötysuhde on myös hyvä, usein yli 90 %.
Ja -70-80 luvullahan puhuttiin paljon että tärpättiä tankkiin kuten KIljusen herrasväkikin teki,mutta senkin tappoi verotus,että on tää hieno maa Kade in Finland
Tämä aihehan on periaatteessa yhä ajankohtainen noin 60 vuoden jälkeenkin... Enkä tarkoita häkäpönttöjä, vaan kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä autoissa ulkomaisen fossiilisen energian sijaan.
Huittisissa oli Beetfort kuormaauto ja volvo hinattavalla Ruotsalaisella kaasu kehitimellä.Ruotsi edellä on paljon.Puukaasu systemeissä kun suomi vain yrittää verotaa..
hevonen on ainoa jnka voi tankata missä vaan. matkan aikana, häkäpönttö ehkä toine,. sinne vaan metsään. ideaa pitäs vähän kehittää. mutta ,,,,, pois pääsee ihmisten ilmoille.
Tarvitaan kuivaa puuta. Laitteisto vie suuren tilan, polttoaine vielä suuremman. Ei ole käytännöllinen ratkaisu. Sota-aikana se menetteli, kun autoja oli vähän ja maatalouskin suurimmaksi osaksi hoidettiin hevos- ja ihmisvoimin.
Mahtaisiko Suomessa riittää enää puu. Muistelisin, että joka neljäs auto voisi toimia puulla. Häkäpöntön hyötysuhde on luokkaa 70 % ja polttomoottorin 30 %, eli peräkkäin 21 %. Jos puu poltettaisiin CHP-voimalassa 90 % yhteishyötysuhteella, ja saadaan samalla sähköä, pääsisi sähköautolla aika varmasti pidemmälle samalla puun määrällä ja lämpökin menisi hyötykäyttöön. Samalla pääsisi eroon häkäpöntön hitaasta käynnistymisestä.
@@pispapoi Suomalainen pitkät perinteet omaava CHP-voimalatekniikka on tosiaan hyvä hyötysuhteeltaan ja samoin sähköautot. CHP mahdollistaa tosi energiatehokkaan metsän käytön. Tietty reilumpi vertaus olisi ottaa mukaan vielä akun valmistuksen vaatima energia. Akkujen valmistus on tosin tehostunut aika paljon viime vuosina, ja osa valmistajista on jo päässyt eroon harvinaisesta koboltistakin.
Ei käy niin helposti tuo kaasun puhdistus. Kaasun epäpuhtauksille varmasti arka. Tässä polttoaine on puuhiilibrikettiä, joka tuottaa varmasti puhtaampaa kaasua, mutta vaatii kovasti prosessointia.
Voiskohan raskas kalusto ajaa tällä voimalla jos olisi vain kehitetty etiepäin.... Raskaskalustohan ajaa 24/7, joten käytännössä tommonen häkäpönttö voisi toimia nykyäänkin, kunhan kehitettäs lisää...
Kielikuvat ja videon yleinen tunnelma kruunaa kiinnostavan aiheen.
Hieno video aikakaudeltaan! Hienoa katsoa tekniikan lisäksi tuttuja kotikulmia vanhassa ilmeessään: Hyvinkään MacDonaldskin on vielä huoltoasemana, jossa bussi tankkaamassa 🙂
Puuta käyttämällä kulkee tänä päivänäkin monet kulkuneuvot: puusta sähköä, sähköllä junat liikkeelle. Autot myös, ratikat ...
Höyryveturin höyrykonetta paremmalla hyötysuhteella ja ympäristöystävällisemmin kulkee sähköjuna, kun sähkö on jauhettu voimalaitoksessa ei-fossiilisesti.
Häkäpönttö-vehkeitä tekee esimerkiksi Volter Oulun kupeessa: sähköä ja lämpöä kiinteällä häkäpönttötekniikalla CHP-laitoksessa, sähköt auton akkuun ja menoksi!
On varmaan paljon energiatehokkaampaa käyttää puuta jonkun voimalaitoksen kautta, kuin häkäpöntön ja polttomoottorin yhdistelmässä. Kehitystä. CHP-kaukolämpölaitos voi hyödyntää jopa 90 % puun energiasta pääosin lämmöksi ja osa myös sähköksi. Häkäpöntön hyötysuhde lienee 70 % ja polttomoottorin 30 %, eli peräkkäin 21 %. Sähkömoottorin hyötysuhde on myös hyvä, usein yli 90 %.
Ja -70-80 luvullahan puhuttiin paljon että tärpättiä tankkiin kuten KIljusen herrasväkikin teki,mutta senkin tappoi verotus,että on tää hieno maa Kade in Finland
Tämä aihehan on periaatteessa yhä ajankohtainen noin 60 vuoden jälkeenkin... Enkä tarkoita häkäpönttöjä, vaan kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä autoissa ulkomaisen fossiilisen energian sijaan.
Aika ennen viherhömpötyksiä.
Saksassa tekivät hiilestä nestepolttoaineita, ilmeisesti Fischer-Tropsch synteesillä?
Tämä ei ole Suomi Filmin tuottamaa, vaan Suomen Filmiteollisuuden.
Huittisissa oli Beetfort kuormaauto ja volvo hinattavalla Ruotsalaisella kaasu kehitimellä.Ruotsi edellä on paljon.Puukaasu systemeissä kun suomi vain yrittää verotaa..
Palle, Reino Hirviseppä oikeammin Reino Palmroth selostaa.
hevonen on ainoa jnka voi tankata missä vaan. matkan aikana, häkäpönttö ehkä toine,. sinne vaan metsään. ideaa pitäs vähän kehittää. mutta ,,,,, pois pääsee ihmisten ilmoille.
Puun pitää olla kuivaa. Sota-aikaisissa pöntöissä käytettiin määrämittaista, kuorittua, ja erittäin kuivaa palikkaa.
miltä vuodelta tämä on?
Muistan tuota aikaa sodan jälkeen kun kotimme lähellä oli hiili miilu, se ol siinä vielä jotain 40-50 luvun vaihteessa
Hah, häkäpönttöautot uudestaan käyttöön, niin ei tarvita kallista öljyä, eikä sähköä. 😇😇😂😂🤣🤣
Tarvitaan kuivaa puuta.
Laitteisto vie suuren tilan, polttoaine vielä suuremman. Ei ole käytännöllinen ratkaisu.
Sota-aikana se menetteli, kun autoja oli vähän ja maatalouskin suurimmaksi osaksi hoidettiin hevos- ja ihmisvoimin.
Mahtaisiko Suomessa riittää enää puu. Muistelisin, että joka neljäs auto voisi toimia puulla. Häkäpöntön hyötysuhde on luokkaa 70 % ja polttomoottorin 30 %, eli peräkkäin 21 %. Jos puu poltettaisiin CHP-voimalassa 90 % yhteishyötysuhteella, ja saadaan samalla sähköä, pääsisi sähköautolla aika varmasti pidemmälle samalla puun määrällä ja lämpökin menisi hyötykäyttöön.
Samalla pääsisi eroon häkäpöntön hitaasta käynnistymisestä.
@@Niko-rq7ie - Hyvä pointti.
@@pispapoi Suomalainen pitkät perinteet omaava CHP-voimalatekniikka on tosiaan hyvä hyötysuhteeltaan ja samoin sähköautot. CHP mahdollistaa tosi energiatehokkaan metsän käytön. Tietty reilumpi vertaus olisi ottaa mukaan vielä akun valmistuksen vaatima energia. Akkujen valmistus on tosin tehostunut aika paljon viime vuosina, ja osa valmistajista on jo päässyt eroon harvinaisesta koboltistakin.
eduskunnasta enempi haittaa kuin hyötyä`?
Miksi tätä turbo ahtamista ei käytetä enempää häkä autoissa? Tämähän toimis hyvin.
Ei ole tuossa turboahdin vaan aivan mekaaninen ahdin.
Ei käy niin helposti tuo kaasun puhdistus.
Kaasun epäpuhtauksille varmasti arka.
Tässä polttoaine on puuhiilibrikettiä, joka tuottaa varmasti puhtaampaa kaasua, mutta vaatii kovasti prosessointia.
Voiskohan raskas kalusto ajaa tällä voimalla jos olisi vain kehitetty etiepäin.... Raskaskalustohan ajaa 24/7, joten käytännössä tommonen häkäpönttö voisi toimia nykyäänkin, kunhan kehitettäs lisää...
Ei riitä tehot häkäpöntöissä?
Taitaisi viedä liikaa tilaa. Häkäpöntöt on aika isoja, ja jos latauksen pitää kestää koko päivä, niin vieläkin isompia.
häkäpönttö on, sellainen epäviralisesti tuettu. ei siis kieletty. saa tehdä. valtion toimesta. ja on siihen joku syy,,,,, ei ole kielletty.
Niissä taitaa tulla vastaan se auton vuosimalli. En muista tarkkaan, mutta piti olla joku 80 luvulla ensirekisteröity.
@@cheapassgamer7329 Tutkiessa tuli vastaan 87 vuoden ensirekisteröinti.