Kylläpä on mennyt maanviljely tekniseksi ja todennäköisesti myös kalliiksi. Heti heräsi kysymys että maksaako tuo itsensä koska(an) takaisin? Viteolla ainakin mainittiin että lannoitemäärissä tulee menoja vähemmän...
Totta, laitteet ovat kalliita ja ikävä kyllä tekniikan myötä myös aiempaa vikaherkempiä. Tuotantopanokset ovat viime aikoina nouseet niin tuntuvasti varsinkin apulannat että jo pelkällä säästyneelllä apulannan hinnalla laitteisto tienaa itsensä takaisin 3-4 vuodessa
Eikö levityskartan luonnissa tavoiteltu lannoitusta satopotentiaalin mukaan eli enemmän parempisatoisempiin kohtiin? Tässähän se nyt mielestäni meni juuri väärin päin, eli keskelle peltoa vähemmän lannoitetta ja reunoille ja päisteisiin enemmän.
Olet oikeassa, tuossa keskellä peltoa on ojituksen jäljiltä vielä heikompia kohtia ja painanteita joissa nurmi ei kasva vielä täysin optimaalisesti huonom vesitalouden jäljiltä, näihin kohtiin tulee vähemmän lannoitetta sen takia
Biomassakartan mukaan pellon keskiosassahan on parempi kasvusto ja Atfarmin logiikka onkin lannoittaa vähemmän parempiin kohtiin ja enemmän heikompiin eli kartta vaikuttaa olevan tehty juuri niin, kuin Atfarm sitä tarjoaa. Mielestäni Atfarmin logiikka tuntuu hullulta, etenkin jos ja kun heikommissa kohdissa kasvua rajoittaa usein jokin muu tekijä, kuin typpi. Esimerkiksi Sirppi sovelluksella luotujen levityskarttojen lannoituksen kohdistamista heikompiin tai parempiin kohtiin pystyy kätevästi säätämään liukukytkimellä, mutta Atfarmissa se ei ole mahdollista.
N-sensor olisi varmasti hyvä. Amazonen kautta saatavilla typpisensori myös, siitä otettu syksyllä tarjousta mutta koskaan ei ole saatu hintaa laitteelle. Mutta AtFarm on kyllä hyvä vaikka ei ihan reaaliaikainen olekaan eikä ole tarkoitettu pienille peruslohkoille.
Kylläpä on mennyt maanviljely tekniseksi ja todennäköisesti myös kalliiksi. Heti heräsi kysymys että maksaako tuo itsensä koska(an) takaisin? Viteolla ainakin mainittiin että lannoitemäärissä tulee menoja vähemmän...
Totta, laitteet ovat kalliita ja ikävä kyllä tekniikan myötä myös aiempaa vikaherkempiä. Tuotantopanokset ovat viime aikoina nouseet niin tuntuvasti varsinkin apulannat että jo pelkällä säästyneelllä apulannan hinnalla laitteisto tienaa itsensä takaisin 3-4 vuodessa
Eikö levityskartan luonnissa tavoiteltu lannoitusta satopotentiaalin mukaan eli enemmän parempisatoisempiin kohtiin? Tässähän se nyt mielestäni meni juuri väärin päin, eli keskelle peltoa vähemmän lannoitetta ja reunoille ja päisteisiin enemmän.
Olet oikeassa, tuossa keskellä peltoa on ojituksen jäljiltä vielä heikompia kohtia ja painanteita joissa nurmi ei kasva vielä täysin optimaalisesti huonom vesitalouden jäljiltä, näihin kohtiin tulee vähemmän lannoitetta sen takia
Biomassakartan mukaan pellon keskiosassahan on parempi kasvusto ja Atfarmin logiikka onkin lannoittaa vähemmän parempiin kohtiin ja enemmän heikompiin eli kartta vaikuttaa olevan tehty juuri niin, kuin Atfarm sitä tarjoaa. Mielestäni Atfarmin logiikka tuntuu hullulta, etenkin jos ja kun heikommissa kohdissa kasvua rajoittaa usein jokin muu tekijä, kuin typpi. Esimerkiksi Sirppi sovelluksella luotujen levityskarttojen lannoituksen kohdistamista heikompiin tai parempiin kohtiin pystyy kätevästi säätämään liukukytkimellä, mutta Atfarmissa se ei ole mahdollista.
N-Sensor taitaa maksaa liikaa, se ois kai ”paras” tuohon realiajan vihermassan mukaan.
Mut hyvä se tuokin!
N-sensor olisi varmasti hyvä. Amazonen kautta saatavilla typpisensori myös, siitä otettu syksyllä tarjousta mutta koskaan ei ole saatu hintaa laitteelle. Mutta AtFarm on kyllä hyvä vaikka ei ihan reaaliaikainen olekaan eikä ole tarkoitettu pienille peruslohkoille.
@@ojantakasenmaatila Kyllä! 😇