Ryssistä tuli joskus 80-luvulla reilu metrisiä leveitä, olikohan n.15cm ”metsäsuksia”, tosin niissä nyt ei karvaa ollut pohjissa. Siihen aikaan tuli myös muuta roinaa, morreista perämoottoreihin kirjaimellisesti, mutta ne metsäsuksiksi kutsut oli hetken muodissa.
Se on kyllä tosi että liukulumikengät ei ole kävelemiseen paremmat kuin lumikengät eikä hiihtämiseen paremmat metsä- tai tunturisukseen verrattuna. Mutta ihan parasta pusikossa ilman sauvoja haulikko kädessä. Vähän kuten swiss army knife. Eihän sillä mitään tee kunnolla mutta auttavasti paljonkin ;)
Olis kiva lähteä joskus teidän kanssa hiihtelemään, ajatukset ja meininki menee aika yhteen. Tulee täällä Tampereen seudulla käytyä pääosin laskemassa. Käytössä Oac:n KAR, GT:t komppaa.
Oac xcd gt 160 on parhaat metsäsukset mitä ite oon kokeillu. Toisina suksina nykyään hyvin vähällä käytöllä järvisen lapponiat. Lähes joka säähän tulee oac valittua mieluummin. Liukulumikenkiä on paljon erillaisia niitä kannattaa katella, kokeilla ja miettiä mikä itelle toimis.
Mainitsemasi sukset ovat toimineet mullakin ja tosiaan riippuu pitkälti siitä mihin maastoihin hiihto painottuu. Itselläni kaikki hiihtelyt tapahtuu tällä hetkellä 160 cm suksilla vaikka muitakin välineitä on.
9 หลายเดือนก่อน +2
Lapissa vaelluksella vastasin kysyjälle: "These are good for nothing, but quite ok for anything." Hyvin kerroittekin missä maastossa ovat omimmillaan. Mäkin vieroksun liukulumikenkä-sanaa ja puhun usein jeessuksista (enkuksi en osaa sitä kääntää)
Meillä on säilynyt tuollaiset ainakin 100-150 vuotta vanhat sukset. Ne on periaatteessa vaan muotoillut laudat, leveys 15cm ja pituus noin 2m, niillä on ihan naurettavan helppoa hiihtää pehmeässä umpihangessa, ne ei uppoa juuri yhtään. Varmaan tiheässä metsässä ja mäkisessä maastossa ei niin hyvät.
Meillä on toimineet Fischerin ja Rossingnolin metsä/tunturisukset. Leveyttä 88-100 mm ja pituutta alle 2 m. Ei niillä kallioilla kiipeillä, mutta jyrkkääkin rinnettä menee ja ihan suomupohjalla. Saa niihin toki skinitkin
Historiasta, miten sen olen ymmärtänyt: Altai skis taisi olla eka markkinoilla. Eka malli oli lyhyt, leveä ja pitokarva pohjassa, eli näen sieltä ajatuksen "sliding snowshoes" liukulumikengästä. Nykyään Oac puhuu xcd malliston kohdalla suksista. Ja xcd taas juontaa juuret murtsikka vehkeillä laskettelusta telemarkilla. Konsepti suksesta, jossa joku karva antamassa pitoa , on ymmärtääkseni Altain vuoristosta tuhansien vuosien takaa.
Juu, historia menee mielenkiintoiseksi jos googlella ja muilla hakutavoilla asiaa alkaa etsimään. Kaiketi varhainen historia juontuu jo 1600 luvulle, mutta jos ei ihan niin kauas lähde asiaa pohtimaan koska sen aikaiset puusukset nahkaremmeineen olivat puulankusta veistettyjä suksia. Liukulumikenkä - Sliding Snowshoen "keksijöistä" on monenlaisia lähteitä. Tätä pitänee tutkia vähän lisää. Ensimmäinen kaupallisen valmistaja voi hyvinkin olla Altai , myös Tunturi mainitaan ja Tubbs?? Ei tästä ihan helpolla ota selvää :)
Tiheään metsään ihan soiva kampe (itsellä oli sellaiset 5 vuotta) mutta olen silti vaihtanut ne lumikenkiin, tunturisuksiin ja 280cm pitkiin Järvisiin. Nyt ei ole paikkaa johon ei olisi välinettä.
Tämä on varsin hyvä kombinaatio. Jos tunturiin mielii yön/öiden yli ja majoitteena vaikka teltta niin leiriytymisessä toimii lumikengät hyvin kun on paljon lunta. Pitkät Järviset sitten hiihto-osuuksille... tai ainakin itse koen pitkät sukset hieman kankeiksi telttatouhuissa silloin kun lumi ei kanna, vai onko sulla jokin hyväksi koettu tapa pitkien suksien kanssa?
Tämä pitää juurikin paikkansa. Toki karvapohjasuksilla voi hiihdellä kyllä ihan matkaakin ja sopivat parhaiten tiheään puustoon sekä pienipiirteiseen maastoon.
Siperiassa käyttävät noita perinteisesti. Suosukset on Suomessakin kesäkäytössäkin olleet historian saatossa. Itse käytän pilkille mennessä umpihangessa, kova hanki ojanylityksissä ja ylämäissä on toivotonta taistelua.
Karvapohjasuksen leveydellä on iso merkitys siihen, että miten kantille pääsee. Meillähän on tosiaan Riston kanssa eri tyyppiset sukset ja ollaan huomattu selkeät erot reissuilla, että minkälaisessa olosuhteissa niiden vahvuudet ja heikkoudet eroavat. Mulla on selkeästi kapeampi suksi joka toimii kovalla alustalla vielä jotenkin ja Ristolla taas pehmeässä lumessa on merkittävästi parempi pito nousuissa.
Niin, se tosiaan saattoi jäädä epäselväksi. Lumikenkä toimii jyrkissä nousuissa varmasti paremmin. Itsellä ei juurikaan ole käyttökokemuksia lumikenkien kanssa , joten vaikea sanoa. Joku katsoja varmasti tietää tähänkin paremman analyysin? :)
Ryssistä tuli joskus 80-luvulla reilu metrisiä leveitä, olikohan n.15cm ”metsäsuksia”, tosin niissä nyt ei karvaa ollut pohjissa. Siihen aikaan tuli myös muuta roinaa, morreista perämoottoreihin kirjaimellisesti, mutta ne metsäsuksiksi kutsut oli hetken muodissa.
Se on kyllä tosi että liukulumikengät ei ole kävelemiseen paremmat kuin lumikengät eikä hiihtämiseen paremmat metsä- tai tunturisukseen verrattuna. Mutta ihan parasta pusikossa ilman sauvoja haulikko kädessä. Vähän kuten swiss army knife. Eihän sillä mitään tee kunnolla mutta auttavasti paljonkin ;)
Olis kiva lähteä joskus teidän kanssa hiihtelemään, ajatukset ja meininki menee aika yhteen. Tulee täällä Tampereen seudulla käytyä pääosin laskemassa. Käytössä Oac:n KAR, GT:t komppaa.
Oac xcd gt 160 on parhaat metsäsukset mitä ite oon kokeillu. Toisina suksina nykyään hyvin vähällä käytöllä järvisen lapponiat. Lähes joka säähän tulee oac valittua mieluummin. Liukulumikenkiä on paljon erillaisia niitä kannattaa katella, kokeilla ja miettiä mikä itelle toimis.
Mainitsemasi sukset ovat toimineet mullakin ja tosiaan riippuu pitkälti siitä mihin maastoihin hiihto painottuu. Itselläni kaikki hiihtelyt tapahtuu tällä hetkellä 160 cm suksilla vaikka muitakin välineitä on.
Lapissa vaelluksella vastasin kysyjälle: "These are good for nothing, but quite ok for anything." Hyvin kerroittekin missä maastossa ovat omimmillaan. Mäkin vieroksun liukulumikenkä-sanaa ja puhun usein jeessuksista (enkuksi en osaa sitä kääntää)
Hyvin sanottu :)
Meillä on säilynyt tuollaiset ainakin 100-150 vuotta vanhat sukset. Ne on periaatteessa vaan muotoillut laudat, leveys 15cm ja pituus noin 2m, niillä on ihan naurettavan helppoa hiihtää pehmeässä umpihangessa, ne ei uppoa juuri yhtään. Varmaan tiheässä metsässä ja mäkisessä maastossa ei niin hyvät.
Oho, aika hienoa, että on säilynyt tuollaisia aarteita.
Meillä on toimineet Fischerin ja Rossingnolin metsä/tunturisukset. Leveyttä 88-100 mm ja pituutta alle 2 m. Ei niillä kallioilla kiipeillä, mutta jyrkkääkin rinnettä menee ja ihan suomupohjalla. Saa niihin toki skinitkin
Pysyykö skinit ihan hyvin kiinni suomukuvion kohdalla, ei pakkaannu lunta väliin?
@@ari.haapakoski Ei ole skineja hommattu. Tähän mennessä on pärjätty ilman. Tunturiin kapuaminen ahkion kanssa varmaan ne vaatisi
Historiasta, miten sen olen ymmärtänyt: Altai skis taisi olla eka markkinoilla. Eka malli oli lyhyt, leveä ja pitokarva pohjassa, eli näen sieltä ajatuksen "sliding snowshoes" liukulumikengästä. Nykyään Oac puhuu xcd malliston kohdalla suksista. Ja xcd taas juontaa juuret murtsikka vehkeillä laskettelusta telemarkilla.
Konsepti suksesta, jossa joku karva antamassa pitoa , on ymmärtääkseni Altain vuoristosta tuhansien vuosien takaa.
Juu, historia menee mielenkiintoiseksi jos googlella ja muilla hakutavoilla asiaa alkaa etsimään. Kaiketi varhainen historia juontuu jo 1600 luvulle, mutta jos ei ihan niin kauas lähde asiaa pohtimaan koska sen aikaiset puusukset nahkaremmeineen olivat puulankusta veistettyjä suksia. Liukulumikenkä - Sliding Snowshoen "keksijöistä" on monenlaisia lähteitä. Tätä pitänee tutkia vähän lisää. Ensimmäinen kaupallisen valmistaja voi hyvinkin olla Altai , myös Tunturi mainitaan ja Tubbs?? Ei tästä ihan helpolla ota selvää :)
Onhan täällä Suomessakin käytetty kai turkispohjaista potkusuksea pitkän liukusuksen parina?
Samanlaista oli minulla samanlaisissa maisemissa, ei tullu mitään, mutta lammen ladulla hiihtelin niillä ihan sujuvasti.
Tiheään metsään ihan soiva kampe (itsellä oli sellaiset 5 vuotta) mutta olen silti vaihtanut ne lumikenkiin, tunturisuksiin ja 280cm pitkiin Järvisiin. Nyt ei ole paikkaa johon ei olisi välinettä.
Tämä on varsin hyvä kombinaatio. Jos tunturiin mielii yön/öiden yli ja majoitteena vaikka teltta niin leiriytymisessä toimii lumikengät hyvin kun on paljon lunta. Pitkät Järviset sitten hiihto-osuuksille... tai ainakin itse koen pitkät sukset hieman kankeiksi telttatouhuissa silloin kun lumi ei kanna, vai onko sulla jokin hyväksi koettu tapa pitkien suksien kanssa?
Liukulumikwngät on hyvät lyhyeen siirtymään, mutta sitten kun mennään kunnolla umpeen, ja pitkiä siirtymiä on valinta pitkät metsäsukset.
Tämä pitää juurikin paikkansa. Toki karvapohjasuksilla voi hiihdellä kyllä ihan matkaakin ja sopivat parhaiten tiheään puustoon sekä pienipiirteiseen maastoon.
Siperiassa käyttävät noita perinteisesti. Suosukset on Suomessakin kesäkäytössäkin olleet historian saatossa. Itse käytän pilkille mennessä umpihangessa, kova hanki ojanylityksissä ja ylämäissä on toivotonta taistelua.
Karvapohjasuksen leveydellä on iso merkitys siihen, että miten kantille pääsee. Meillähän on tosiaan Riston kanssa eri tyyppiset sukset ja ollaan huomattu selkeät erot reissuilla, että minkälaisessa olosuhteissa niiden vahvuudet ja heikkoudet eroavat. Mulla on selkeästi kapeampi suksi joka toimii kovalla alustalla vielä jotenkin ja Ristolla taas pehmeässä lumessa on merkittävästi parempi pito nousuissa.
Mulla xcd gt 160 sukset, toimii ihan jees metsässä. Päihittää ruotsin army metsäsukset jotka ollu muutaman talven.
Työkaverilla oli kuulemma 8 metriä pitkät ja sano että on hyvät nooo tinkasimme ne 6 metriin. mutta ei me nähty niitäkään hmmmm?
Mihin se lumikenkä oli parempi?
Niin, se tosiaan saattoi jäädä epäselväksi. Lumikenkä toimii jyrkissä nousuissa varmasti paremmin. Itsellä ei juurikaan ole käyttökokemuksia lumikenkien kanssa , joten vaikea sanoa. Joku katsoja varmasti tietää tähänkin paremman analyysin? :)
Parhaat välineet, mitä on lumessa etenemiseen tehty. Tasapainoharjoitteluun kannattaa panostaa välineistä riippumatta.
Pehmeään lumeen, jossa vaaditaan myös ketteryyttä, sekä mäkien kiipeämiseen. Kyllä.
Olosuhteiden muuttuessa tilanne on toinen.
Miten ois paluu juurille Lyly.
Hyvä tieto/löytö. Sieltä löytynee pitokarvasuksien esi-isät Lyly ja Kalhu?. Pituutta Lylyissä lähes 3 metriä.
Joo museoihin säilyneet on pitkiä mutta vanhoissa piirroksissa näyttää varsin "nykyaikasilta"
Miten ois metsäsivakat.😊
Tai metsä skinit