Hyvä video, kiitos siitä. Janne nuo sinun ajatukset/puheet on perusteltuja järjellä ja juuri sellaisia, kun ne ovat miehillä jotka työnjäljestä välittää, eikä pelkästään palkasta/rahasta. Siinä on kanssa yksi hyvä pointti noista kasvavista koneitten koosta, et ainakin omalla seudulla suurimmalle osalle, joilla ei mahdollisuutta ole käyttää puoliperää kuljetuksiin ja on 3 tai 4 akselia autossa, niin aikamoinen sakkolappu olisi kourassa joka kerta, jos vaakamiehet osuisi paikalle :)
Kyllä ja meillä on 5 akselinen lavetti ja meidän isoin kone Ponsse AF Buffalo polttoaine säiliön, tavaralaatikon, tielanan sekä kalibrointipunnuksen kanssa on juuri juuri lain sallima kuorma silloin kun kyydissä.
Onhan noita pienempiäkin konehia pikkupalstoille. Mutta se on kyllä totta, että yhä pienemmän palstan omistaa yhä suurempi joukko. Joku järki siihenkin pitäs saada.
Tieppää video yläharvennuksella, poimintahakkuulla pönkäpuun käytöstä. Ilmeisesti katkaisua tehdään vielä puun ollessa kallellaan/nojallaan. Eräät metsäkoneosaajat käyttävät sitä mm.yläharvennuksilla, jotta aliskasvos säästyy. Varmasti onnistuu myös Seppäseltä!
Mulla kävi juur tuuri kun sain pikku moton ensharvennukseen 2,5 ha alalle. Ei tullu leveetä ajo uraa kun ajokonekkin oli pikkunen. Eikä voi kyllä sanoa että olis muutenkaan harvaksi jääny. Jäi vielä hiilinielua jäljelle😁
Taitaa olla tuo kaluston koko sellainen euron konsultoima juttu varmasti urakoitsijat tykkäisi tehdä ensiharvennukset pienemmällä koneella onhan pienemmässä huomattavasti pienemmät polttoainekustannukset mutta urakointi hinnat poljettu niin alas ettei ole taloudellisesti järkevää ostaa omaa ketjua ja metsänomistajatkin haluaa saada vielä tuloja.
Pienien koneiden ongelma on monesti se että siinä samalla työmaalla on se järeä puinen avohakkuu vieressä mikä pitäisi myös saada tehtyä harvennuksen yhteydessä niin sen takia ei kiinnosta ostaa pieniä motoja. keski kokoiset motot ovat monesti yhtä leveitä kuin isot koneen ehkä 2-4 tonnia keveämpiä mutta niilläkään ei pärjätä järeimmissä avohakkuissa kunnolla kun taas isolla koneella kaikki hakkuumuodot onnistuu yhtä nopeasti kuin pienemmillä koneilla tai yläharvennukset ja ylispuu hakkuut huomattavasti paremmin kuin pienillä ja lisäksi sillä saadaan järeät aukotkin hakattu tehokkaasti ja tuottavasti sillä ainakin täällä etelä-savossa missä on paljon suuria puita suositaan paljon näitä järeämpi hakkuukoneita. Ja tämä minun ajokkikin on huomattavasti pienempi kuin esim keskikoinen ajokone.
Hyvä että aiheesta puhutaan.Asiaan vaikuttaa moni asia mitta yksi syy siihen että vedetään liian harvaksi voi olla myös urakoitsialle maksettavasta korvauksest, jos tulee liian vähän pois niin kilahtaa myös liian vähän rahaa tilille.Sama pätee myös metsänomistajien kohdalla,parempi hinta puusta niin pienempi määrä riittää että jää jotain käteen raivauksien ja muiden kulujen jälkeen. Jos olis niin että harvennuksista jäis urakoitsialle enemmän käteen niin vois olla piemenpiäkin koneita eikä tarvis välillä käydä tekemässä aukkoa
Ennemmin aurinko nousee lännestä, kun metsäteollisuus suostuu nostamaan kuitupuun hinnan asialliselle tasolle. Tämä käsitys on tullut itselleni reilun neljänkymmenen vuoden aikana, jona puukauppaa olen tehnyt. ☹️
Ja nuo pienemmtä ensiharvennukset eli just ne alle hehtaarin kuviot. Joko pienemmät koneet tai sitten metsurityönä. Yläharvennus/ jatkuvakasvstus onnistuu parhaiten metsurilta. Kustannus tehokkain se ei ole, mutta paras jos halutaan säästää sitä pientä puuta. Ite seurasin syksyllä, kun naapurimökkiläinen harvennutti kuusikkoaan ( n. 0.6ha). Kyseessä oli toinen harvennus. Siihen ajettiin vihree moto harventammaan ja tekemään varastopaikkaa. Ei sinne montaa pippaa pystyyn jäänyt. Pitäs ostohenkilöilläkin olla jonkinlainen roti nuihin asioihin. Itse olisin suositellut kyseiseen kohteeseen metsuria ja kevyellä kalustolla puut pois leimikolta. Oisivat vaikka tehneet polttopuuksi, kun kuitenkin niitä tarviivat.
Vaikka sen metsuri hakkaisin niin jonkun ne pitää raahata sieltä lanssiin. Ja jonnekin se lanssikin pitää suunnitella siten että auto ne voi kätevästi hakea. Mutta suurin ongelma taitaa kumminkin olla se yhä pienempien palstojen yhä suureneva omistajajoukko. Ollaan pian siinä tilanteessa ettei yhtäkään plassia voi hoitaa taloudellisesti. Vaikka olis yhteismetsiäkin niin silti yhden osakkaan osuus on niin pieni ettei se juuri kiinnosta.
Se on aika hankalaan kun meilläkään ei ole kuin keskijäreitä ajokoneita Elkkejö ja yksi vähän isompi Buffalo ja kaksi pienempää hakkuukoneita ja loput 3 sitten järeähköjä mutta kaikki nämäkin painaa jo yli 20 tonnia ovat vähän yli 3 metriä leveitä joten ei niitä pieniä koneita oikein tahdo silloin olla saatavilla tälläisille leimikoille. Metsä firmoillahan ei nykyään enää ole metsureita töissä ja lisäksi metsuri puut täytyisi jälkimitata ja sekin tuntuu olevan nykyään niin vastenmielistä kiireisille ostohenkilöille, että kyllä tollaiset hommat olisi paras tehdä itse hankintahakkuuna ja jos ei pysty itse tekemään niin palkkaa sitten itse jonkin metsurin ja kylänmiehen ajamaan vaikka maatalous traktorilla niin tulisi varmasti paras lopputulos.
Niin samaa mieltä metsän jatkuvasta kasvatuksesta ja viiminen niitti oli 1,5ha isojen mäntyjen alle syntyneet kuuset hakekasaan, ku niin mones laho kuitupuun kokoisis.
Se on helppo mestaroida hakkuun jälkeen ja kävellä mitan kanssa mutta väitän että motokuskilla työn tekeminen on huomattavasti vaikeampaa mitan kanssa pääsee paljon pienemästä urasta ,ISTUTETAAN TAIMIA RIITTÄVÄSTI TAIMIKON HOITO AJALLAAN RAIVATAAN JOS ON TARVIS ENNEN HARVENNUSTA siitä se lähtee .Niin me toimittiin operoitiin 7500 he alueella.Meillä oli huippu pomo en juuri pomoja kehu mutta Olli Mäkipää ansaitsee sen tiukka mutta reilu siellä ajateltiin koko ketju istutuksesta päätehakkuun. JANNE TOIKIN HYVIN ESIIN TYÖN MOTON KANSSA NE EIVÄ OLE IHAN LELUJA😉👍👍✌
Kyllä hän joka paikassa toitotetaan että ensiharvennuksella metsät hakataan liian väljäksi. Ajourat tehdään liian leveiksi ja nykyään motot on liian isoja ensiharvennuksille. En ota kantaa ku en ole motokuski.
Mun mielestä tässä keskustelussa olisi hyvä ottaa puheeksi mittausmenetelmä. Oletetaan esim että otetaan 4 metrin onkivapa ja mitataan kattavasti hehtaarin ala niin kuinka iso saa vaihtelu olla mittauspisteiden välein. Jos esim hullutellaan ja mitataan 2 metrin välein niin jos niitä mittauspisteitä on tyyliin 2 tuhatta niin montako prosenttia on että säteellä mahtuu 3 puuta ja montako on sitten että on 20. Keskiarvo voi olla hyvä mutta hajonta turhan suurta....
Relaskoopilla niitä yleesä tarkastetaan ja siitäkin kuulin huhun että jotkut olisi mitattu keskeltä ajouraa ja niinhän ei saa tehdä vaan mittaus suoritetaan muutaman metrin päästä ajouran laitaa ja keskeltä ajourien väliä mutta ei koskaan ajouralta joten voi sitä olla tarkastajissakin vikaa.
@@JanneSeppänen tässä nimenomaan ollaan jännän äärellä. Että onko mittausmenetelmällä vaikutettu lopputulokseen. Vaikuttamishalu voi olla molemminpuolista....
Tuo onkin mielenkiintonen kysymys jos maan omistaja käskee hakata harvaksi. Periaatteessahan nykyinen metsälaki sallii vaikka millaisia "puisto"hakkuita talous metsäänkin. Ja varsinkin jos tarkoitus rueta jotain jatkuvan kasvatuksen piiperrystä tekemään on pakko harventaakkin pirun harvaksi että taimettuminen lähtee käyntiin. Mutta ei kait silloin voi konemiestä tuomita jos maan omistajan toiveiden mukaan tekee 🤔 ja toinen mikä jäävään tiheyteen ja sen määrittämiseen vaikuttaa on kasvupaikkatyyppi. Eli onko konemiehellä esim talvihakkuussa tiedossa kasvuolosuhteet jotka määrittää paljonko puuta pitäis jättää kasvamaan? Tarkastuksethan tehdään käsittääkseni pääasiassa sulan maan aikana.
Kuvien perusteella keski-suomen ns.harvennukset on ainakin osaltaan ns. lakisoita. Joita ei olis edes tarvetta harventaa. Mielestäni ei ole metsätalous maita. Yksi ainut uutis kohde on ollut kuvissa ja se on kyllä asiallisesti harvennettu.
Tuo oli hyvä kun puhuit ennakkoraivauksesta itsellä on se mielipide et aina kannattaisi teettää myös se ennakkoraivaus kuviolle vaikka ois vaan vähänkin sahattavaa koska se auttaa kokekuskeja ja kuvioin on sen jälkeen siisti 👍
Samaa mieltä ja yhtiö saisi parempilaatuista puutavaraa, kun mittatarkkuus ei kärsisi siitä, et aina on joku pieni näre mittapyörän välissä mittaamista häiritsemässä. Veikkaanpa et myös sen konetta ajavan mielentilaan aika iso vaikutus, et kiroaako se koko savotan ajan siellä kopissa, vai tekeekö hyvillä mielin kun näkyvyyttä työmaalla.
@@sunnuntaimetsuri Ehdottomasti ja ole itse sitä ehdottanutkin, että isännät jotka ovat raivuut hoitaneet, niin saisivat saada 5e/motilta tukista paremman hinnan, niin kaikki voittaisivat. Yhtiö saisi laadukkaampaa tukkia, motokusi/firma saisi paremman tulon ajankäyttöön nähden ja ainakin polttoaine kulu pienenisi ja tietty se maanomistaja saisi hyvän/tuottavan metsän lisäksi ne raivausmenot takaisin korkojen kera, kun paremman kuutiohinnan saisi. Se on erikoista, kun ei laatu kiinnosta montaakaan yritystystä nykysuomessa, vaan edullisuus edellä mennään kohti tuhoa joka paikassa.
Tässä raivaamisessa on se ongelma että kun metsurit tekee sitä urakkataksalla eli hehtaarista maksetaan tietty summa niin sitten jos raivattavaa ei ole alueella kuin siellä täällä niin jos laittaa koko alueen raivaukseen niin sitten se vääristää sen raivauksen hinnan aivan perseelleen. Itse olen tehnyt suunnittelua ja niiden pienien alueiden merkkaaminen karttaohjelmiin jossa olisi vähän raivattavaa on melko mahdoton tehtävä joten jos maanomistaja itse osaisi raivata kaikki ne alueet jossa tarvetta niin silloin tuli hyvä mutta muuten tämä homma ei taida koskaan parantua. Yksi mitä itse olen ehdottanut raivauksen osalta niin metsurit tekisi homman tunti palkalla ja suunnittelija on tehnyt raivaistarpeesta ilmoituksen jollain savotalla niin metsuri kävisi koko alueen läpi rauhassa ja raivaisi kaikki tarvittavat kohdat siitä koko alueesta. Tämä ei sitten ottanut tuulta alleen enkä kyllä tiedä olisikoi tekijöitäkään tarpeeksi ja varmaan liian kallista kun välillä se metsuri sitten vain kävelisi siellä savotalla ristiin rastiin tarkistamassa onko raivattavaa.
Hyvää tekemistä taas. Ite tietin koivikkoharvennusta viime syksynä ja olin tyytyväinen harvennusjälkeen. Nyt ostin relaskoopin ja katon kesällä miten on mennyt. Itellä on myös pikkuinen alue missä on kuusta kasvanut koivikon alle. Otanko kuuset pois ja harvennan oikein vai teenkö sitä jatkuvakasvatusta. Miun mielestä ei sitten olekaan enää hyvää jälkeä kun varmasti tallaantuvat nämä jäljelle jäävät kuuset. Janne kerro.
Se kuusi valtaa melkein aina koivikon alustan ja sitä on ihan tapaus kohtaisesti mietittävä mitä niille tekee. Kysymykseesi on todella vaikea vastata mutta jos haluaa siistin näköisen harvennetun metsän niin silloin kannattaa harventaa normaalisti mutta jos jaksaa katsella sellaista metsään missä kasvaa kaiken kokoista puustoa ja hakkuun jälkeen varmasti jälki voi olla aika rumaa niin silloin voi yrittää sitä jarkuvaa kasvatustakin. Kyllähän se ajastaan taitaa alkaa jonkinlaiselta metsältä näytämään.
Joo kyllä sitä otetaan täysin sivulta tarvitaessa ajourat pyritään pitämään 20 metrin etäisyydeltä toisistaan eikä niitä sen kauemmaksi saa alkaa tahallaa levittämään muuta kuin poikkeis tapauksessa esim. maastoesteen vuoksi.
Meillä on tuo perus scorppioni h6:lla 306cm leveä telojen kanssa, kun on ns. kavennettu malli. En tiiä sitten miten pikkusia motoja halutaan mehtään, kun kuitenkaan hevosilla ei puita pois ajeta ja maatalousraktorit kuuluu pelloille. Ja ihminenhän sen ajouran sinne tekee, eikä kone.
Mulla oli se edellinen ajokki kapeampi varmaan saman levynen kuin tuo teidän kone tämä on 20 cm leveämpi ja heti huomasi että ahtaampaan on harvennuksella mutta se hyvä puoli nyt että ajomiehet harvemmin valittaa että on liian ahtaita ajouria vaikka tällä nykyisellä koneellakin pystyy herkästi tekemään liian kapeat urat varsinkin mutkissa ja jos sattuu buffalo olemaan vielä perässä ajamassa.
Jeps. Meillä on kaks kapeempaa ja kaks leveempää. Buffalot ja elkit rumuaa perässä. Mutkat tullee kyllä herkästi liian ahtaiks, mutta onhan nuo vielä jollain viisii mahtuneet. Ihe kun käypi välillä omia sotkuja ajamassa, niin opettaa 😁
Täyttä asiaa teikäläisen puheet näistä urista ja niiden leveyksistä, saman huomannut ajokoneen puikoissa. Ja mitä itte kaivinkoneella harvennellut niin mitä enemmän saa vetää suoraa niin sen vähemmän tulee uria! sekä tietysti mukavempi hakata.
Kyllä Jannekin vielä taipuu haamu-ura hakkuuseen kun aikaa menee. Lähes jokametsä vaatii sen energiahakkuu jotta se ylläpitää riittävää kasvukuntoa. Aika monta liian harvan harvennuksen ongelma poistuu kun ajokone ajaa harvemmassa metsän läpi ja moto kulkee haamuilla. Mitään yleiskoneitanää kihvelit ei vaan ole....
@@jokuprkl3533 Se perustuu siihen että ajokoneelle hakataan täysleveät urat 40 metrin väliin ja välissä kulkee sitten pienehkö moto joka mahtuu kulkemaan alle 3 metrin puuvälistä. Lisäksi liikkuvana laitteen ase pystyy mutkittelemaan kun ajokoneen ei tarvitse seurata. Kahdella haamuilla saadaan ne 40 metrin uraväli harvennettua tasaiseksi. Idea on olla todella nuoressa metsässä ja pääasiassa pelkkää energiaa. Normi harvennus sitten 10-15 vuoden päästä jolloin puu on järeytynyt kunnon kuitukokoon ja pikkutukki suuruuteen jolloin avataan kaikki ajourat.... Näin ei hakata nuorta metsää epätasaisesti tai aliharvuuteen.
@@lepomoto ei muuten pidä sekään paikaansa. Osaava tekijä kyllä nostaa oksakasan puinnin jälkeen uralleen ennen kuin ajaa itse puun vierestä. Toki rasitus on paljon pienempää kun yli ei mene kuin moto. "Isot" urat oksitetaan ihan perinteisesti kun ne hakataan auki.
@@RS-sc7ro enpä kyllä ole yhdessäkään videossa nähnyt haamuuralla nosteltavan havuja puun juurelle, hirveetä huitomista,kuski pomppii koneessa puolelta toiselle,mikä on myös ongelma,kuluttaa kuskia,harraste hakkaajat voi ottaa tietysti vähän rauhallisemmin
Kuvan perusteella asiallinen harvennus, vaan jos tuonki tekis runkolukuun 700 ja napsis isompia mäntyjä nurin, sillon se pohjapinta-ala ois 10 ja siinä sais mittaajat ihmetellä työnjälkee..
Eikös metsälaki sido maanomistajaakin, eli harvennuksen jälkeen on oltava tietty puustomäärä kasvupaikan/määrityksien mukaisesti? Tarkoitan tällä sitä jos myyjä pyytää tekemään ns.liian harvaa, niin lain rajoissa on silti puunpoisto tehtävä.
Kyl se on monesta asiasta kiinni miten harvaksi mettä menee kun lähdetään harvennuksille , joskus on vaan niin huonoo että reikiä jää pakosti. No se jatkuva kasvatus hakkuu on kyl haastavaa tekipä sen koneella tai käsipelillä. Ei sinne mitään ehjää jää kun parin motin koivuja tempoo kuusen taimikolle :) Kiitokset
Niimpä ja kyllä sitä motomiestä on helppo sitten jälki käteen syyttää ja eipä sitä yleensä tehdystä hakatusta alueesta oikein erota miten haastava se on alunperin ollut tehdä.
Hyvää pohdintaa ja asia puhetta. Tuo asia että jos urakoitsija ostaa pienemmän koneen millä tekee vaikkapa harvennuksia niin miten sitten kun joutuu kieltäytymään avo hakkuusta? Kyllä se vaikkapa tämä Scorppari millä sinä teet niin ammattilainen tekee harventaa ja jälki on hyvää. Ja sitten voi myös aukkoa tehdä.
Sen pittää harvennuksen jäläkeen näyttää pikkusen liian harvalle. Mut kyllä ensi harvennus yleensä menee liian harvaksi kun se tehään 700 -800 runkoa ha. Siinä menee paljon tulevaa tukki puuta suotta selluksi. Jos jättää enemmän kasvamaan nii seuraavassa harvennuksessa sit kuka sen ikinä tekeekään saadaan jo pikku tukkia ja tukkiakin
Kyllä nuo kuskit laskea osaa. Suurin ongelma on se isäntien ja ostajien riskinotto taipumus. Kuten siinä uutisessakin oli puheena. Optimoidaan tuloksia joka suunnasta, niin sitten tahtoo tulla sanomista.
Suomi testi laboratorio venäjän,ja USAn markkinoille.Peruskoneen pitää painaa 17-18 kertaa kouran paino,"yleiskoura"1300 kg rotaattorin kanssa.Itellä 900 kg joukkokäsittelypihten kanssa,11 m puomi,vaatii nesteet renkaisiin kun ei o teloja,kone 2.9 m leveä.Harvennukset menee harvaksi,kun ainoo kriteeri on puiden väli,mieluiten 5 m,koska johtajat ei enää muuta käsitä,Kyllä kaksi hyvää puuta voi kasvaa lähekkäin.Kuskikkin alkaa vaan tekee,ilman mitään kokemusta, sillä ei ole enään mitään väliä mikä otetaan,ja mikä jätetään, kunhan väli oikee.On se kumma juttu,kun näitä kaikkia uusia hakkuutapoja yhdistää yksi asia: otetaan se arvokkain puu ..
Ja tarkoitan puun laadun, luonnon kannalta,en rahan kannalta ,geeniperimäkin heikkenee tällä systeemillä, voiko kaikki taimikot perustaa samalle geeniperimälle?jos kaikki taimet jalostettuja?
Ihan fiksua pohdintaa harvennusjäljestä - motokuski on paljon vartijana, toki eri suunnista tuleva ohjeistus vaikuttaa työn suorittamiseen. Se mikä minua tässä keskustelussa ärsyttää, on se että yksi ja toinen taho on takajaloillaan heti ja kommentoimassa, että väite ei pidä paikkaansa. Asia käännetään nopeasti politikoinniksi. Onhan noita liian harvaksi hakattuja harvennuksia ja onhan koneet pienii leimikoihin liian isoja - se on selvä. Minusta tää asia pitäis ottaa eri suunnilla vakavasti ja miettiä miten asiaan voidaan vaikuttaa. Asia ei ratkea syyttelemällä toisia. Sehän on hyvä jos moton kopissakin tämä aihe herättää miettimään korjuu jälkeä - motojen kopeissa istuu monenlaista kuljettajaa, monella sielläkin on opittavaa. Ei se silti sitä poista, että kustannuspaine urakoitsijoilla on valtava ja ala ajaa hankkimaan entistä isompaa konetta yleistyökaluksi. Yhtiöiden vastuu kokonaisuudessa on iso myös.
Kustannuskysymys. Ei kannata pitää suurille leimikoille sopimattomia konehia. Ja ne joilla pienet konehet on, hakkaa vaan omiksi tarpeikseen ja omistaa omat metsämaansa, jota kumminkin on sen verran että talveksi hommaa riittää. Ei ne jouda kaupunkilaisten pikkupalstoja nyppimään. Toinen on sitten se, ettei ostajat edes tarjoa pikkuleimikoita maanviljelijämetsänomistajille urakoitaviksi, vaikka taitoa oliskin. Heillä on sopimukset tuollaasten Jannen työnantajafirmojen kanssa ja niillä taas on konehet, jotka on isoja.
Kyllähän sitä voisi pienellä motollakin tehdä kunhan ei sitten tarvitse järeitä aukkoja hakata ollenkaan mutta ei siitä paljon hyötyä olisi kun ajokoneet on kumminkin ne suuremmat laitteet niin ei siitä pienestä koneesta paljon hyötyä olisi.
@@JanneSeppänen Niin... Mä tarkoitinkin että keruuajotkin tehtäisiin sitten traktoripohjaisilla kuljetusyhdistelmillä, jotka on paljon kapeampia, mutta kuljettavat vähemmän kertakuormina. Ja sitten se sallaiset Granman-tyyppiset hakkuu- ja ajoyhdistelmät. Ne vasta ketteriä on, mutta kapasiteetit on pieniä. Tottahan jollain Nisulan N6:lla hakkais sitten jo aukonkin, mutta taas se kuljetus on sitten se toinen sovitettavan. Siihen tarvii kuitenkin sen ison konehen, jotta kuljetus olis optimaalisen tehokasta.
Ei ole tarvinnut koska nämä ovat hitsattua mallia eikä pulteilla purettavat. Johtaja kun itse valmistaa rullat niin ei tarvitse nuukailla jos uutta rullaa tarvitsee. 😂
Katsoin TH-camn videolta Suomalasta motokuskia joka hakkaa Kanadassa. Siellä ei harvennella metsiä vaan tehdään raakasti aukkohakkauksia. Nytkin oli tekemässä 100 hehtaarin aukkoa jossa oli kaikenlaista puuta kun ei ollut harvennettu ollenkaan.
NO niin. Tulihan se tosi mies esiin. Katsokaapa videon katsojat vähän laajemmin tätä ns.turaamista. Ei ihan kännykkä sovelluksella taida onnistua. Vai mitä
Hyvä video, kiitos siitä. Janne nuo sinun ajatukset/puheet on perusteltuja järjellä ja juuri sellaisia, kun ne ovat miehillä jotka työnjäljestä välittää, eikä pelkästään palkasta/rahasta. Siinä on kanssa yksi hyvä pointti noista kasvavista koneitten koosta, et ainakin omalla seudulla suurimmalle osalle, joilla ei mahdollisuutta ole käyttää puoliperää kuljetuksiin ja on 3 tai 4 akselia autossa, niin aikamoinen sakkolappu olisi kourassa joka kerta, jos vaakamiehet osuisi paikalle :)
Kyllä ja meillä on 5 akselinen lavetti ja meidän isoin kone Ponsse AF Buffalo polttoaine säiliön, tavaralaatikon, tielanan sekä kalibrointipunnuksen kanssa on juuri juuri lain sallima kuorma silloin kun kyydissä.
Vanhan mallin Ponsse Cobra! Kevyt ja ketterä mutta monipuolinen kone. Ihan loistava kone sekalaiseen käyttöön!
Onhan noita pienempiäkin konehia pikkupalstoille. Mutta se on kyllä totta, että yhä pienemmän palstan omistaa yhä suurempi joukko. Joku järki siihenkin pitäs saada.
Se on aina hakkuun jälkeen harvan nököstä,Pari vuotta niin kohta miettii et ois voinu enemmänkin ottaa.
Totta
Tieppää video yläharvennuksella, poimintahakkuulla pönkäpuun käytöstä. Ilmeisesti katkaisua tehdään vielä puun ollessa kallellaan/nojallaan. Eräät metsäkoneosaajat käyttävät sitä mm.yläharvennuksilla, jotta aliskasvos säästyy. Varmasti onnistuu myös Seppäseltä!
Byvää jälkeä tulee oli hyvä näkökulma ammattimieheltä.👍
Mulla kävi juur tuuri kun sain pikku moton ensharvennukseen 2,5 ha alalle. Ei tullu leveetä ajo uraa kun ajokonekkin oli pikkunen. Eikä voi kyllä sanoa että olis muutenkaan harvaksi jääny. Jäi vielä hiilinielua jäljelle😁
Taitaa olla tuo kaluston koko sellainen euron konsultoima juttu varmasti urakoitsijat tykkäisi tehdä ensiharvennukset pienemmällä koneella onhan pienemmässä huomattavasti pienemmät polttoainekustannukset mutta urakointi hinnat poljettu niin alas ettei ole taloudellisesti järkevää ostaa omaa ketjua ja metsänomistajatkin haluaa saada vielä tuloja.
Pienien koneiden ongelma on monesti se että siinä samalla työmaalla on se järeä puinen avohakkuu vieressä mikä pitäisi myös saada tehtyä harvennuksen yhteydessä niin sen takia ei kiinnosta ostaa pieniä motoja. keski kokoiset motot ovat monesti yhtä leveitä kuin isot koneen ehkä 2-4 tonnia keveämpiä mutta niilläkään ei pärjätä järeimmissä avohakkuissa kunnolla kun taas isolla koneella kaikki hakkuumuodot onnistuu yhtä nopeasti kuin pienemmillä koneilla tai yläharvennukset ja ylispuu hakkuut huomattavasti paremmin kuin pienillä ja lisäksi sillä saadaan järeät aukotkin hakattu tehokkaasti ja tuottavasti sillä ainakin täällä etelä-savossa missä on paljon suuria puita suositaan paljon näitä järeämpi hakkuukoneita. Ja tämä minun ajokkikin on huomattavasti pienempi kuin esim keskikoinen ajokone.
Hyvä että aiheesta puhutaan.Asiaan vaikuttaa moni asia mitta yksi syy siihen että vedetään liian harvaksi voi olla myös urakoitsialle maksettavasta korvauksest, jos tulee liian vähän pois niin kilahtaa myös liian vähän rahaa tilille.Sama pätee myös metsänomistajien kohdalla,parempi hinta puusta niin pienempi määrä riittää että jää jotain käteen raivauksien ja muiden kulujen jälkeen. Jos olis niin että harvennuksista jäis urakoitsialle enemmän käteen niin vois olla piemenpiäkin koneita eikä tarvis välillä käydä tekemässä aukkoa
Ennemmin aurinko nousee lännestä, kun metsäteollisuus suostuu nostamaan kuitupuun hinnan asialliselle tasolle. Tämä käsitys on tullut itselleni reilun neljänkymmenen vuoden aikana, jona puukauppaa olen tehnyt. ☹️
Ja nuo pienemmtä ensiharvennukset eli just ne alle hehtaarin kuviot. Joko pienemmät koneet tai sitten metsurityönä. Yläharvennus/ jatkuvakasvstus onnistuu parhaiten metsurilta. Kustannus tehokkain se ei ole, mutta paras jos halutaan säästää sitä pientä puuta.
Ite seurasin syksyllä, kun naapurimökkiläinen harvennutti kuusikkoaan ( n. 0.6ha). Kyseessä oli toinen harvennus. Siihen ajettiin vihree moto harventammaan ja tekemään varastopaikkaa. Ei sinne montaa pippaa pystyyn jäänyt. Pitäs ostohenkilöilläkin olla jonkinlainen roti nuihin asioihin. Itse olisin suositellut kyseiseen kohteeseen metsuria ja kevyellä kalustolla puut pois leimikolta. Oisivat vaikka tehneet polttopuuksi, kun kuitenkin niitä tarviivat.
Vaikka sen metsuri hakkaisin niin jonkun ne pitää raahata sieltä lanssiin. Ja jonnekin se lanssikin pitää suunnitella siten että auto ne voi kätevästi hakea. Mutta suurin ongelma taitaa kumminkin olla se yhä pienempien palstojen yhä suureneva omistajajoukko. Ollaan pian siinä tilanteessa ettei yhtäkään plassia voi hoitaa taloudellisesti. Vaikka olis yhteismetsiäkin niin silti yhden osakkaan osuus on niin pieni ettei se juuri kiinnosta.
Se on aika hankalaan kun meilläkään ei ole kuin keskijäreitä ajokoneita Elkkejö ja yksi vähän isompi Buffalo ja kaksi pienempää hakkuukoneita ja loput 3 sitten järeähköjä mutta kaikki nämäkin painaa jo yli 20 tonnia ovat vähän yli 3 metriä leveitä joten ei niitä pieniä koneita oikein tahdo silloin olla saatavilla tälläisille leimikoille.
Metsä firmoillahan ei nykyään enää ole metsureita töissä ja lisäksi metsuri puut täytyisi jälkimitata ja sekin tuntuu olevan nykyään niin vastenmielistä kiireisille ostohenkilöille, että kyllä tollaiset hommat olisi paras tehdä itse hankintahakkuuna ja jos ei pysty itse tekemään niin palkkaa sitten itse jonkin metsurin ja kylänmiehen ajamaan vaikka maatalous traktorilla niin tulisi varmasti paras lopputulos.
@@JanneSeppänen Näinhän se on.
Hyvännäköistä harvennusjälkeä!
Niin samaa mieltä metsän jatkuvasta kasvatuksesta ja viiminen niitti oli 1,5ha isojen mäntyjen alle syntyneet kuuset hakekasaan, ku niin mones laho kuitupuun kokoisis.
Se on helppo mestaroida hakkuun jälkeen ja kävellä mitan kanssa mutta väitän että motokuskilla työn tekeminen on huomattavasti vaikeampaa mitan kanssa pääsee paljon pienemästä urasta ,ISTUTETAAN TAIMIA RIITTÄVÄSTI TAIMIKON HOITO AJALLAAN RAIVATAAN JOS ON TARVIS ENNEN HARVENNUSTA siitä se lähtee .Niin me toimittiin operoitiin 7500 he alueella.Meillä oli huippu pomo en juuri pomoja kehu mutta Olli Mäkipää ansaitsee sen tiukka mutta reilu siellä ajateltiin koko ketju istutuksesta päätehakkuun. JANNE TOIKIN HYVIN ESIIN TYÖN MOTON KANSSA NE EIVÄ OLE IHAN LELUJA😉👍👍✌
Kyllä hän joka paikassa toitotetaan että ensiharvennuksella metsät hakataan liian väljäksi. Ajourat tehdään liian leveiksi ja nykyään motot on liian isoja ensiharvennuksille. En ota kantaa ku en ole motokuski.
Meillä kävi scorppari/buffalo yhdistelmä ja jälki pelkoja huomattavasti parempi. Ajaavat kuulemma harvennukset kapeammalla pankkoleveydellä.
Joo kyllä harvennukselle täytyy isolla koneella pankot laittaa kapeaan asentoon.
Mun mielestä tässä keskustelussa olisi hyvä ottaa puheeksi mittausmenetelmä. Oletetaan esim että otetaan 4 metrin onkivapa ja mitataan kattavasti hehtaarin ala niin kuinka iso saa vaihtelu olla mittauspisteiden välein. Jos esim hullutellaan ja mitataan 2 metrin välein niin jos niitä mittauspisteitä on tyyliin 2 tuhatta niin montako prosenttia on että säteellä mahtuu 3 puuta ja montako on sitten että on 20. Keskiarvo voi olla hyvä mutta hajonta turhan suurta....
Relaskoopilla niitä yleesä tarkastetaan ja siitäkin kuulin huhun että jotkut olisi mitattu keskeltä ajouraa ja niinhän ei saa tehdä vaan mittaus suoritetaan muutaman metrin päästä ajouran laitaa ja keskeltä ajourien väliä mutta ei koskaan ajouralta joten voi sitä olla tarkastajissakin vikaa.
@@JanneSeppänen tässä nimenomaan ollaan jännän äärellä. Että onko mittausmenetelmällä vaikutettu lopputulokseen. Vaikuttamishalu voi olla molemminpuolista....
Kiitos vidiosta ,Hyvin raivattu
Tuo onkin mielenkiintonen kysymys jos maan omistaja käskee hakata harvaksi. Periaatteessahan nykyinen metsälaki sallii vaikka millaisia "puisto"hakkuita talous metsäänkin. Ja varsinkin jos tarkoitus rueta jotain jatkuvan kasvatuksen piiperrystä tekemään on pakko harventaakkin pirun harvaksi että taimettuminen lähtee käyntiin. Mutta ei kait silloin voi konemiestä tuomita jos maan omistajan toiveiden mukaan tekee 🤔 ja toinen mikä jäävään tiheyteen ja sen määrittämiseen vaikuttaa on kasvupaikkatyyppi. Eli onko konemiehellä esim talvihakkuussa tiedossa kasvuolosuhteet jotka määrittää paljonko puuta pitäis jättää kasvamaan? Tarkastuksethan tehdään käsittääkseni pääasiassa sulan maan aikana.
Hyvää torstai iltaa! Teet hyvän näköistä harvennusta hakuilla aina! Hyvä video!
Kuvien perusteella keski-suomen ns.harvennukset on ainakin osaltaan ns. lakisoita. Joita ei olis edes tarvetta harventaa. Mielestäni ei ole metsätalous maita. Yksi ainut uutis kohde on ollut kuvissa ja se on kyllä asiallisesti harvennettu.
Tuo oli hyvä kun puhuit ennakkoraivauksesta itsellä on se mielipide et aina kannattaisi teettää myös se ennakkoraivaus kuviolle vaikka ois vaan vähänkin sahattavaa koska se auttaa kokekuskeja ja kuvioin on sen jälkeen siisti 👍
Samaa mieltä ja yhtiö saisi parempilaatuista puutavaraa, kun mittatarkkuus ei kärsisi siitä, et aina on joku pieni näre mittapyörän välissä mittaamista häiritsemässä. Veikkaanpa et myös sen konetta ajavan mielentilaan aika iso vaikutus, et kiroaako se koko savotan ajan siellä kopissa, vai tekeekö hyvillä mielin kun näkyvyyttä työmaalla.
Firmat saisivat maksaa parempaa hintaa semmosista leimikoista, jotka on raivattu.
@@sunnuntaimetsuri Ehdottomasti ja ole itse sitä ehdottanutkin, että isännät jotka ovat raivuut hoitaneet, niin saisivat saada 5e/motilta tukista paremman hinnan, niin kaikki voittaisivat. Yhtiö saisi laadukkaampaa tukkia, motokusi/firma saisi paremman tulon ajankäyttöön nähden ja ainakin polttoaine kulu pienenisi ja tietty se maanomistaja saisi hyvän/tuottavan metsän lisäksi ne raivausmenot takaisin korkojen kera, kun paremman kuutiohinnan saisi. Se on erikoista, kun ei laatu kiinnosta montaakaan yritystystä nykysuomessa, vaan edullisuus edellä mennään kohti tuhoa joka paikassa.
Tässä raivaamisessa on se ongelma että kun metsurit tekee sitä urakkataksalla eli hehtaarista maksetaan tietty summa niin sitten jos raivattavaa ei ole alueella kuin siellä täällä niin jos laittaa koko alueen raivaukseen niin sitten se vääristää sen raivauksen hinnan aivan perseelleen. Itse olen tehnyt suunnittelua ja niiden pienien alueiden merkkaaminen karttaohjelmiin jossa olisi vähän raivattavaa on melko mahdoton tehtävä joten jos maanomistaja itse osaisi raivata kaikki ne alueet jossa tarvetta niin silloin tuli hyvä mutta muuten tämä homma ei taida koskaan parantua.
Yksi mitä itse olen ehdottanut raivauksen osalta niin metsurit tekisi homman tunti palkalla ja suunnittelija on tehnyt raivaistarpeesta ilmoituksen jollain savotalla niin metsuri kävisi koko alueen läpi rauhassa ja raivaisi kaikki tarvittavat kohdat siitä koko alueesta. Tämä ei sitten ottanut tuulta alleen enkä kyllä tiedä olisikoi tekijöitäkään tarpeeksi ja varmaan liian kallista kun välillä se metsuri sitten vain kävelisi siellä savotalla ristiin rastiin tarkistamassa onko raivattavaa.
Hyvää tekemistä taas. Ite tietin koivikkoharvennusta viime syksynä ja olin tyytyväinen harvennusjälkeen. Nyt ostin relaskoopin ja katon kesällä miten on mennyt.
Itellä on myös pikkuinen alue missä on kuusta kasvanut koivikon alle. Otanko kuuset pois ja harvennan oikein vai teenkö sitä jatkuvakasvatusta. Miun mielestä ei sitten olekaan enää hyvää jälkeä kun varmasti tallaantuvat nämä jäljelle jäävät kuuset. Janne kerro.
Se kuusi valtaa melkein aina koivikon alustan ja sitä on ihan tapaus kohtaisesti mietittävä mitä niille tekee.
Kysymykseesi on todella vaikea vastata mutta jos haluaa siistin näköisen harvennetun metsän niin silloin kannattaa harventaa normaalisti mutta jos jaksaa katsella sellaista metsään missä kasvaa kaiken kokoista puustoa ja hakkuun jälkeen varmasti jälki voi olla aika rumaa niin silloin voi yrittää sitä jarkuvaa kasvatustakin. Kyllähän se ajastaan taitaa alkaa jonkinlaiselta metsältä näytämään.
Ota myös kohtisuoraan sivulta voi käyttää koko nosturin ulottuvuuden hyväksi ajoura väli kai tulis jonkun verran harvemmaksi.
Joo kyllä sitä otetaan täysin sivulta tarvitaessa ajourat pyritään pitämään 20 metrin etäisyydeltä toisistaan eikä niitä sen kauemmaksi saa alkaa tahallaa levittämään muuta kuin poikkeis tapauksessa esim. maastoesteen vuoksi.
Meillä on tuo perus scorppioni h6:lla 306cm leveä telojen kanssa, kun on ns. kavennettu malli.
En tiiä sitten miten pikkusia motoja halutaan mehtään, kun kuitenkaan hevosilla ei puita pois ajeta ja maatalousraktorit kuuluu pelloille.
Ja ihminenhän sen ajouran sinne tekee, eikä kone.
Mulla oli se edellinen ajokki kapeampi varmaan saman levynen kuin tuo teidän kone tämä on 20 cm leveämpi ja heti huomasi että ahtaampaan on harvennuksella mutta se hyvä puoli nyt että ajomiehet harvemmin valittaa että on liian ahtaita ajouria vaikka tällä nykyisellä koneellakin pystyy herkästi tekemään liian kapeat urat varsinkin mutkissa ja jos sattuu buffalo olemaan vielä perässä ajamassa.
Jeps. Meillä on kaks kapeempaa ja kaks leveempää. Buffalot ja elkit rumuaa perässä.
Mutkat tullee kyllä herkästi liian ahtaiks, mutta onhan nuo vielä jollain viisii mahtuneet. Ihe kun käypi välillä omia sotkuja ajamassa, niin opettaa 😁
Täyttä asiaa teikäläisen puheet näistä urista ja niiden leveyksistä, saman huomannut ajokoneen puikoissa. Ja mitä itte kaivinkoneella harvennellut niin mitä enemmän saa vetää suoraa niin sen vähemmän tulee uria! sekä tietysti mukavempi hakata.
Totta.
Kyllä Jannekin vielä taipuu haamu-ura hakkuuseen kun aikaa menee. Lähes jokametsä vaatii sen energiahakkuu jotta se ylläpitää riittävää kasvukuntoa.
Aika monta liian harvan harvennuksen ongelma poistuu kun ajokone ajaa harvemmassa metsän läpi ja moto kulkee haamuilla.
Mitään yleiskoneitanää kihvelit ei vaan ole....
Mihin tämä perustuu?
@@jokuprkl3533 Se perustuu siihen että ajokoneelle hakataan täysleveät urat 40 metrin väliin ja välissä kulkee sitten pienehkö moto joka mahtuu kulkemaan alle 3 metrin puuvälistä. Lisäksi liikkuvana laitteen ase pystyy mutkittelemaan kun ajokoneen ei tarvitse seurata. Kahdella haamuilla saadaan ne 40 metrin uraväli harvennettua tasaiseksi. Idea on olla todella nuoressa metsässä ja pääasiassa pelkkää energiaa.
Normi harvennus sitten 10-15 vuoden päästä jolloin puu on järeytynyt kunnon kuitukokoon ja pikkutukki suuruuteen jolloin avataan kaikki ajourat.... Näin ei hakata nuorta metsää epätasaisesti tai aliharvuuteen.
Ja juuret huutaa hoosiannaa,oksat ei tule haamulla puun juurelle,koska puuta syötetään puomi suorana isommalle uralle
@@lepomoto ei muuten pidä sekään paikaansa. Osaava tekijä kyllä nostaa oksakasan puinnin jälkeen uralleen ennen kuin ajaa itse puun vierestä. Toki rasitus on paljon pienempää kun yli ei mene kuin moto. "Isot" urat oksitetaan ihan perinteisesti kun ne hakataan auki.
@@RS-sc7ro enpä kyllä ole yhdessäkään videossa nähnyt haamuuralla nosteltavan havuja puun juurelle, hirveetä huitomista,kuski pomppii koneessa puolelta toiselle,mikä on myös ongelma,kuluttaa kuskia,harraste hakkaajat voi ottaa tietysti vähän rauhallisemmin
Kuvan perusteella asiallinen harvennus, vaan jos tuonki tekis runkolukuun 700 ja napsis isompia mäntyjä nurin, sillon se pohjapinta-ala ois 10 ja siinä sais mittaajat ihmetellä työnjälkee..
Totta.
Eikös metsälaki sido maanomistajaakin, eli harvennuksen jälkeen on oltava tietty puustomäärä kasvupaikan/määrityksien mukaisesti? Tarkoitan tällä sitä jos myyjä pyytää tekemään ns.liian harvaa, niin lain rajoissa on silti puunpoisto tehtävä.
Joo kyllä siellä ohjeissa on se lakiraja ja ainakin omasta mielestä silloin on tehty tosi harvaan asentoon jos sen alle mennään.
Kyyl tuli hyvää jälkee👍
Kyl se on monesta asiasta kiinni miten harvaksi mettä menee kun lähdetään harvennuksille , joskus on vaan niin huonoo että reikiä jää pakosti. No se jatkuva kasvatus hakkuu on kyl haastavaa tekipä sen koneella tai käsipelillä. Ei sinne mitään ehjää jää kun parin motin koivuja tempoo kuusen taimikolle :) Kiitokset
Niimpä ja kyllä sitä motomiestä on helppo sitten jälki käteen syyttää ja eipä sitä yleensä tehdystä hakatusta alueesta oikein erota miten haastava se on alunperin ollut tehdä.
Ihan oot oikees nois jutuis enskakoneet on kyl liian isoja ja nuoren metsän kunnostus hoijetaa nykyään majaval tai koopral
Hyvää pohdintaa ja asia puhetta. Tuo asia että jos urakoitsija ostaa pienemmän koneen millä tekee vaikkapa harvennuksia niin miten sitten kun joutuu kieltäytymään avo hakkuusta? Kyllä se vaikkapa tämä Scorppari millä sinä teet niin ammattilainen tekee harventaa ja jälki on hyvää. Ja sitten voi myös aukkoa tehdä.
Joo näinhän se mennee.
Tosihyvää👍👍
Hyviä videoita. Mukava tää "just hätäsee" alkaa jo odottaan koska ja motntako kertaa ?
Sen pittää harvennuksen jäläkeen näyttää pikkusen liian harvalle. Mut kyllä ensi harvennus yleensä menee liian harvaksi kun se tehään 700 -800 runkoa ha. Siinä menee paljon tulevaa tukki puuta suotta selluksi. Jos jättää enemmän kasvamaan nii seuraavassa harvennuksessa sit kuka sen ikinä tekeekään saadaan jo pikku tukkia ja tukkiakin
Olet aivan oikeassa.
Omavalvonta käyttöön myös konepuolelle niin kuin metsureilla on taimikoiden harvennuksilla.
Kyllä nuo kuskit laskea osaa. Suurin ongelma on se isäntien ja ostajien riskinotto taipumus. Kuten siinä uutisessakin oli puheena. Optimoidaan tuloksia joka suunnasta, niin sitten tahtoo tulla sanomista.
@@romppaukko varmasti kuskit osaa laskea ja vielä oikeinkin mutta siitä ei ole kyse.
Silmän varassa tehty on aina sinnepäin, mitattu kertoo totuuden.
@@metsamikko Niin ja jokainen metsäammattilainen osaa mitata. Tai se ei ole metsäammattilainen. Se, että viittiikö sitä tehä, onkin erijuttu.
@@romppaukko kyllä viitsii jos se vaaditaan.
Ei tule liian harvaksi, kun jättää siihen ajouran viereen puita enemmän pystyyn. Hyvin ne siinä kasvaa tiheämmässäkin, kun saavat valoa.
Minnekkäs meinasit kasat tehdä ja mistä välistä nosturin viedä puulle? Nimimerkillä: Utelias motokuski kysyy
Joo kyllä se silloin jää jo ihan liian tiheään jos ei mahdu kasoja tekemään tai kouraa viemään poistettaville puille.
👍
Suomi testi laboratorio venäjän,ja USAn markkinoille.Peruskoneen pitää painaa 17-18 kertaa kouran paino,"yleiskoura"1300 kg rotaattorin kanssa.Itellä 900 kg joukkokäsittelypihten kanssa,11 m puomi,vaatii nesteet renkaisiin kun ei o teloja,kone 2.9 m leveä.Harvennukset menee harvaksi,kun ainoo kriteeri on puiden väli,mieluiten 5 m,koska johtajat ei enää muuta käsitä,Kyllä kaksi hyvää puuta voi kasvaa lähekkäin.Kuskikkin alkaa vaan tekee,ilman mitään kokemusta, sillä ei ole enään mitään väliä mikä otetaan,ja mikä jätetään, kunhan väli oikee.On se kumma juttu,kun näitä kaikkia uusia hakkuutapoja yhdistää yksi asia: otetaan se arvokkain puu ..
Joo minuakin ihmetyttää tämä että otetaan sitä arvokkainta puuta pois paljon huonommalla hinnalla kuin avohakkuussa.
Ja tarkoitan puun laadun, luonnon kannalta,en rahan kannalta ,geeniperimäkin heikkenee tällä systeemillä, voiko kaikki taimikot perustaa samalle geeniperimälle?jos kaikki taimet jalostettuja?
Ihan fiksua pohdintaa harvennusjäljestä - motokuski on paljon vartijana, toki eri suunnista tuleva ohjeistus vaikuttaa työn suorittamiseen. Se mikä minua tässä keskustelussa ärsyttää, on se että yksi ja toinen taho on takajaloillaan heti ja kommentoimassa, että väite ei pidä paikkaansa. Asia käännetään nopeasti politikoinniksi. Onhan noita liian harvaksi hakattuja harvennuksia ja onhan koneet pienii leimikoihin liian isoja - se on selvä. Minusta tää asia pitäis ottaa eri suunnilla vakavasti ja miettiä miten asiaan voidaan vaikuttaa. Asia ei ratkea syyttelemällä toisia.
Sehän on hyvä jos moton kopissakin tämä aihe herättää miettimään korjuu jälkeä - motojen kopeissa istuu monenlaista kuljettajaa, monella sielläkin on opittavaa. Ei se silti sitä poista, että kustannuspaine urakoitsijoilla on valtava ja ala ajaa hankkimaan entistä isompaa konetta yleistyökaluksi. Yhtiöiden vastuu kokonaisuudessa on iso myös.
Kyllä tämä on herättänyt mietteitä moton kuljettajissa ja seuraavaksi todennäköisesti on jätetty liian paljon puita kasvamaan mutta aika näyttää sen.
👍👍👍❤️
Tuntuu jotta metsä ala on määrättyjen piirien hampahis , teet niin tai näin aina löytyy jotain sanomist ärsyttävää...
Juuri näin olen saamaa mieltä.
Miksei tehdä harvennuksiin pienempiä koneita?
Vähän kuin norsu porsliinikaupassa😅
Kustannuskysymys. Ei kannata pitää suurille leimikoille sopimattomia konehia. Ja ne joilla pienet konehet on, hakkaa vaan omiksi tarpeikseen ja omistaa omat metsämaansa, jota kumminkin on sen verran että talveksi hommaa riittää. Ei ne jouda kaupunkilaisten pikkupalstoja nyppimään. Toinen on sitten se, ettei ostajat edes tarjoa pikkuleimikoita maanviljelijämetsänomistajille urakoitaviksi, vaikka taitoa oliskin. Heillä on sopimukset tuollaasten Jannen työnantajafirmojen kanssa ja niillä taas on konehet, jotka on isoja.
Kyllähän sitä voisi pienellä motollakin tehdä kunhan ei sitten tarvitse järeitä aukkoja hakata ollenkaan mutta ei siitä paljon hyötyä olisi kun ajokoneet on kumminkin ne suuremmat laitteet niin ei siitä pienestä koneesta paljon hyötyä olisi.
@@JanneSeppänen Niin... Mä tarkoitinkin että keruuajotkin tehtäisiin sitten traktoripohjaisilla kuljetusyhdistelmillä, jotka on paljon kapeampia, mutta kuljettavat vähemmän kertakuormina. Ja sitten se sallaiset Granman-tyyppiset hakkuu- ja ajoyhdistelmät. Ne vasta ketteriä on, mutta kapasiteetit on pieniä. Tottahan jollain Nisulan N6:lla hakkais sitten jo aukonkin, mutta taas se kuljetus on sitten se toinen sovitettavan. Siihen tarvii kuitenkin sen ison konehen, jotta kuljetus olis optimaalisen tehokasta.
Onko vielä joutunu vaihtaa rulliin laippoja
Ei ole tarvinnut koska nämä ovat hitsattua mallia eikä pulteilla purettavat. Johtaja kun itse valmistaa rullat niin ei tarvitse nuukailla jos uutta rullaa tarvitsee. 😂
Lain mukaan ajoura saisi olla 4-4,5m leviä että silleen
Jep,toinen sanoo,ota kunnolla,ei meillä oo niin nuukaa,toinen taas,kyllä mulla rahaa on,ei sen takia hakata.
Täytyy varmaan alkaa noudattamaan noita Tapion ohjeita pelkästään vaikka mitä erikoisuuksia pyydettäisikin.
Katsoin TH-camn videolta Suomalasta motokuskia joka hakkaa Kanadassa. Siellä ei harvennella metsiä vaan tehdään raakasti aukkohakkauksia. Nytkin oli tekemässä 100 hehtaarin aukkoa jossa oli kaikenlaista puuta kun ei ollut harvennettu ollenkaan.
💪👍🇫🇮🇸🇪🇺🇦❤️
Upeaa työskentelyä
NO niin. Tulihan se tosi mies esiin. Katsokaapa videon katsojat vähän laajemmin tätä ns.turaamista. Ei ihan kännykkä sovelluksella taida onnistua. Vai mitä