Viitajärven pato (alueen 3650-esittely osoitteessa:

แชร์
ฝัง
  • เผยแพร่เมื่อ 28 ส.ค. 2024
  • Viitajärven kunnostus
    Kannuksen ja Toholammin rajoilla sijaitseva Viitajärvi on luonto- ja lintudirektiivien perusteella Natura 2000-verkostoon otettu kohdealue. Rakentamattomien, erämaisten rantojensa vuoksi järvi voisi olla arvokas luontokohde. Järven vedenpintaa on aikoinaan laskettu useaan otteeseen, yhteensä yli metrillä syventämällä ja avartamalla lasku-uomaa luonnonniittyjen aikaansaamiseksi. Viimeisin lasku on tehty 1970-luvulla lasku-uoman perkauksen yhteydessä.
    Viitajärvellä on aikoinaan pesinyt arvokas lintukanta, mm. Keski-Pohjanmaan ainoat sisämaan vesipääskyt, lukuisia sorsalintuja ja suokahlaajia. Linnusto on kuitenkin sekä lajistoltaan että yksilömääriltään selvästi köyhtynyt 1980- ja 1990-luvuilla tehtyjen inventointien jälkeen. Järven kunnostusta suunniteltiin mm. 1990-luvulla Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin toimesta; silloin rakennettiin Järvikankaan lintutorni ja kota.
    Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelut alkoi suunnitella järven hoitoa 2020 Helmi-ohjelman rahoituksella. Todetiin, että järven keskivedenpintaa voidaan nostaa tässä vaiheessa noin 20 cm aiheuttamatta rantojen metsäkiinteistöille merkittäviä vettymisharittoja.
    Toimenpiteelle haettiin lupaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta vuonna 2021 ja useiden lisäselvitysten jälkeen lupa myönnettiin tammikuussa 2023.
    Järven koillis- ja itäreunoille kaivettiin suojaojia ja järveen laskevien ojien jatkoja estämään vettymishaittoja. Patoon tarvittava kiviaines saatiin ajettua patopaikalle pohjoisesta Yrityksenniemen eteläpuolelle tulevaa talvitietä pitkin. Pato rakennettiin 2.9.2023 talkoilla, joissa oli mukana kahdeksan talkoolaista Eskolan kyläyhdistyksestä ja metsästysseurasta.
    Pato nostaa erityisesti järven vedenpinnan alimpia tasoja, jotka tyypillsesti vallitsevat loppukesällä ja kevättalvella. Avoveden laajuus ei tällä maltillisella vedenpinnan nostolla juuri kasva, mutta ymräröivän luhdan pysyminen märempänä hidastaa rantojen pensoittumista ja kasvanut märkyys lopettaa myös alkaneen luhtasuon karuuntumisen tavanomaiseksi nevaksi ja rämeeksi.
    Lisääntynyt vesitilavuus myös parantaa veden laatua erityisesti talvisen hapekkuuden suhteen. Padon ylivirtausrakenne mahdollistaa kalojen nousun padon yli Viitajärveen.
    Padon vaikutuksia järven ja sitä ympäröivän luhdan kasvillisuuteen, linnustoon sekä veden laatuun tarkkaillaan seurannoilla ja niiden perusteella päätetään, tarvitaanko järvelle lisää hoitotoimenpiteitä.
    (tekstilähde: padon vieressä oleva informaatiolappu)
    Viitajärven alueen 3650-esittely osoitteessa: on360.fi/viita...

ความคิดเห็น •