Olisi mahdollisesti tiedossa vielä lisää kuvattavaa ja toinen toistaan hienompia luukkuja. Katsotaan jos tämä video herättää riittävästi kiinnostusta, niin tehdään vielä ainakin toinen osa. 👍
Kohdassa 5:47 näkyvä luukku lienee ruotsalaista tekoa. Kellokoski valmisti melkein samanlaisia, mutta ne tunnistaa hivenen erilaisesta saranasta ja salvan alla olevista napeista. Uuni kohdassa 7:05 on tosiaan Turun kaakelitehtaan tuote, mutta nuo läikikkään väriset kaakelit viittaavat siihen että uuni tosiaan on sodanjälkeistä tuotantoa eikä esim. purkutalosta uudelleen käyttöön otettu. Varmaan ihan viimeisiä lajiaan, ennen kuin keskuslämmitysjärjestelmät söivät markkinat. Itselläni on samanlainen, mutta hillitymmän ruskea uuni 1927 rakennetun talon ruokasalissa. Malli voi olla vanhakin ja periytyä jo Andsténin mallistosta. Yksi mielenkiintoinen luukkutyyppi jäi uupumaan, nimittäin jossain vaiheessa markkinoilla ollut "häkäluukku", jossa on tiivisteet ja ruuvattava salpa, jolla luukut saa tiukasti kiinni. Sen piti estämän hään pääsy sisätiloihin, mutta käytännössä häkä tulee sitten vaikka pellin raosta tai tähtiventtiilistä. Olen nähnyt samanlaisia luukkuja käytössä Unkarissa, jossa hormeissa ei käytetä sulkupeltejä, koska ilmeisesti pelkäävät häkää niin paljon. Sellaisessa käytössä siinä voikin olla järkeä, koska estäähän se piipun vedon ja hidastaa siten jäähtymistä. Sitä en ymmärrä että miksi sata vuotta sitten uuneissa ei käytetty tuhkaluukkuja, koska kyllähän arinapolton edut ovat silloinkin varmasti olleet tiedossa.
Leino-liesi oli 60-luvulla isohkon synnyinkotini ainoa lämmönlähde, vapaakiertoiseen patteriverkostoon kytkettynä. Taisi kestää 80-luvun loppupuolelle ennenkuin syöpyi puhki. Raato taitaa edelleen siellä jonkun ladon takana olla, oli vielä melko samannäköinen kuin mökilläni käytössä oleva 30-luvun Siro-liesi
Mukava kuulla tarinoita noista Leino- ja Lappi-liesistä! Vierailin muutama vuosi sitten talossa, jossa oli myös tuollainen vastaava edelleen käytössä, alkavat olla harvinainen näky.
Ehkäpä se hieman happea ottaa sekaan paisunta-astiasta mutta jos sekin liesi kesti melkeen 30v niin aika tapissa jo on. Meillä kesti Jämän vanha lämpökattila 42v sen kestoon auttoi varmaankin se että ei koskaan lämmitetty kesällä kun on piha sauna ja alussa vain öljyllä,pieneen pesuu non vieläkin vesivaraaja ettei tartte kattialla lämmitellä kokoaikaa. Suuresti epäilen että tuo nykyinen Arimax ei kestä kyllä yhtä kauaa...
UPO oli tuttu paikka,ohi tulee mentyä vieläkin ja siellä se ennen pyörivä UPO.n merkki on vieläkin katolla,on ollu 3 suvusta siellä töissäkin aikoinaan.
Kauniita, hyvin säilyneitä luukkuja.Mahtavan upeita kuviointeja 👍
Olisi mahdollisesti tiedossa vielä lisää kuvattavaa ja toinen toistaan hienompia luukkuja. Katsotaan jos tämä video herättää riittävästi kiinnostusta, niin tehdään vielä ainakin toinen osa. 👍
Olipa hienoja uuninluukkuja🤗
Kohdassa 5:47 näkyvä luukku lienee ruotsalaista tekoa. Kellokoski valmisti melkein samanlaisia, mutta ne tunnistaa hivenen erilaisesta saranasta ja salvan alla olevista napeista.
Uuni kohdassa 7:05 on tosiaan Turun kaakelitehtaan tuote, mutta nuo läikikkään väriset kaakelit viittaavat siihen että uuni tosiaan on sodanjälkeistä tuotantoa eikä esim. purkutalosta uudelleen käyttöön otettu. Varmaan ihan viimeisiä lajiaan, ennen kuin keskuslämmitysjärjestelmät söivät markkinat. Itselläni on samanlainen, mutta hillitymmän ruskea uuni 1927 rakennetun talon ruokasalissa. Malli voi olla vanhakin ja periytyä jo Andsténin mallistosta.
Yksi mielenkiintoinen luukkutyyppi jäi uupumaan, nimittäin jossain vaiheessa markkinoilla ollut "häkäluukku", jossa on tiivisteet ja ruuvattava salpa, jolla luukut saa tiukasti kiinni. Sen piti estämän hään pääsy sisätiloihin, mutta käytännössä häkä tulee sitten vaikka pellin raosta tai tähtiventtiilistä. Olen nähnyt samanlaisia luukkuja käytössä Unkarissa, jossa hormeissa ei käytetä sulkupeltejä, koska ilmeisesti pelkäävät häkää niin paljon. Sellaisessa käytössä siinä voikin olla järkeä, koska estäähän se piipun vedon ja hidastaa siten jäähtymistä.
Sitä en ymmärrä että miksi sata vuotta sitten uuneissa ei käytetty tuhkaluukkuja, koska kyllähän arinapolton edut ovat silloinkin varmasti olleet tiedossa.
Kattava tietopaketti ja hyvää kerrontaa 👍
Kiitos 👍
Leino-liesi oli 60-luvulla isohkon synnyinkotini ainoa lämmönlähde, vapaakiertoiseen patteriverkostoon kytkettynä. Taisi kestää 80-luvun loppupuolelle ennenkuin syöpyi puhki. Raato taitaa edelleen siellä jonkun ladon takana olla, oli vielä melko samannäköinen kuin mökilläni käytössä oleva 30-luvun Siro-liesi
Mukava kuulla tarinoita noista Leino- ja Lappi-liesistä! Vierailin muutama vuosi sitten talossa, jossa oli myös tuollainen vastaava edelleen käytössä, alkavat olla harvinainen näky.
@@Kalliomaenkylahullu Vapaakiertoisella systeemillä taisi olla syövyttävä vaikutus lämmönlähteelle, ellei sitten verkostossa kierrä glykoli
Ehkäpä se hieman happea ottaa sekaan paisunta-astiasta mutta jos sekin liesi kesti melkeen 30v niin aika tapissa jo on.
Meillä kesti Jämän vanha lämpökattila 42v sen kestoon auttoi varmaankin se että ei koskaan lämmitetty kesällä kun on piha sauna ja alussa vain öljyllä,pieneen pesuu non vieläkin vesivaraaja ettei tartte kattialla lämmitellä kokoaikaa.
Suuresti epäilen että tuo nykyinen Arimax ei kestä kyllä yhtä kauaa...
UPO=Uusi Putkisänky Osasto
Osasto vai osakeyhtiö, mitä näitä on😄
UPO oli tuttu paikka,ohi tulee mentyä vieläkin ja siellä se ennen pyörivä UPO.n merkki on vieläkin katolla,on ollu 3 suvusta siellä töissäkin aikoinaan.