Armoa

แชร์
ฝัง
  • เผยแพร่เมื่อ 3 ต.ค. 2024
  • Tässä jaksossa kerron mun omaa tarinaani ja fundeerauksia mitä tulee armoon - valtava, vaikea, ihana asia!
    Raamatunkohdat:
    Luukas 15: 11-32
    Galatalaisille 3: 10-11
    Roomalaisille 6: 23
    Roomalaisille 5: 20-21
    Roomalaisille 6: 1-2
    Galatalaisille 5: 4
    Facebook: / astromninas
    TH-cam: / @nina.astrom
    www.ninaastrom...

ความคิดเห็น • 6

  • @jaanatolvanen3570
    @jaanatolvanen3570 2 ปีที่แล้ว +1

    Kiitos ihanasta keskustelusta/pohdinnasta ARMOSTA❤🙏! NIIN TÄRKEÄ ASIA!

  • @riikkaelisabet
    @riikkaelisabet 2 ปีที่แล้ว +2

    Kiitos Nina, niin tärkeä ja puhutteleva aihe❤️

  • @vaeltaja2698
    @vaeltaja2698 ปีที่แล้ว

    Mitä on armo? Olisi mielestäni aiheellista tutkia mitä ne hebrean ja kreikan sanat, jotka on käännetty suomeksi armo, tarkottavat.
    Suomalaisissa Raamatunkäännöksissä hebrean sana chen ja kreikan sana kharis [charis] on käännetty useimmiten sanalla armo, ja myös hebrean sana checed on käännetty monessa kohtaa sanalla armo.
    Vaikka suomenkielessä joidenkin sanakirjojen mukaan sanalla armo on yhtenä merkityssisältönä anteeksianto, niin hyvien sanakirjojen perusteella mielestäni vaikuttaa siltä, että sanat kharis [charis] , chen [hen], checed [hesed] ja racham [raham] [ja myöskään sanat gedula ja rason, jotka Novumin sanakirja listaa myös armo- sanoiksi], EIVÄT TARKOITA ANTEEKSIANTOA EIVÄTKÄ SELLAISTA ARMAHDUSTA, JOTA ENGLANNIN SANA PARDON TARKOITTAA. [Verbiä armahtaa on käytetty suomenkielessä myös laupeuden tekemisestä, mutta selkeyden takia olisi mielestäni parempi, että kreikan verbi eleeo käännettäisiin mm. jakeessa Matt. 9:27 ilmaisulla tehdä laupeus eikä sanalla armahda.]
    Mm. The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon, ja Gesenius' Hebrew-Chaldee Lexicon ja Jeff A Benner's The Ancient Hebrew Lexicon of the Bible -teoksista EI LÖYDY sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi sanoille chen, checed, racham, ratson eikä gedula.
    Thayer's Greek Lexiconista ei löydy sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi kreikan sanalle kharis [charis].
    Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words teoksesta ei löydy sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi sanoille kharis, heced, ratsown, racham eikä gedula eikä myöskään sanalle chen.
    Gesenius Lexicon määrittelee sanan chen seuraavasti:
    1 grace , favour, good-will
    2 grace, i.q. gracefulness, beauty
    3 supplication, prayer
    4 pr. n. m. Zec 6:14; but compare ver. 10
    Jeff A. Benner'in The Ancient Hebrew Lexicon määrittelee sanan chen [hen] sanalla beauty. Mielestäni sana sulous [grace ] on kyllä parempi käännös sanalle chen kuin sana beauty [kauneus].
    Sanalaskua 3:34 on siteerattu Jaakobin kirjeessä 4:6 sekä 1. Pietarin kirjeessä 5:5, Sananlaskussa 3:34 on hebrean sana chen, joka käännetty kreikan sanalla kharis jakeessa Jaak. 4:6 sekä 1. Piet. kirjeessä 5:5. Blue Letter Biblen mukaan sana chen löytyy Vanhasta testamentista 69 kertaa. Novumin sanakirjan mukaan Septuagintassa sana kharis vastaa 61 kertaa sanaa chen.
    Hebrean sana chen ja kreikan sana kharis on monissa englanninkielisissä käännöksissä käännetty monessa kohtaa sanalla grace.
    Myöskään Liddel Scott Jones'in sanakirjassa, Middle Liddel'in sanakirjassa, Autentrieth'in sanakirjassa ja Slater'in sanakirjassa en nähnyt sanaa forgiveness enkä sanaa pardon käännökseksi sanalle kharis.
    Liddel-Scott-Jones'in Greek English Lexicon'in määritelmä kreikan sanasta kharis:
    I. in objective sense, OUTWARD GRACE or FAVOUR, BEAUTY, prop. of persons or their portraits : pl., GRACES; μετὰχαρίτων" GRACEFULLY : less freq. of things ; of works; of words
    2. GLORY,
    II. in subjective sense, GRACE or FAVOUR FELT, whether on the part of the doer or the receiver
    1. on the part of the doer, GRACE, KINDNESS, GOODWILL, τινος FOR or TOWARDS one; οὐ χάριτι τῇ ἐμῇ not for any KIND FEELING TOWARDS me; PARTIALITY, FAVOUR
    2. more freq. on the part of the receiver, SENSE OF FAVOUR received, THANKFULNESS, GRATITUDE; τινος FOR a thing : less freq. c. inf., οὐκ ἄρα τις χάρις ἦεν μάρνασθαι one has, it seems, no THANKS FOR fighting; χάρινεἰδέναιτινίto acknowledge A SENSE OF FAVOUR, FEEL GRATEFUL;τούτων FOR a thing, also χάριτας ἔχων πατρός owing him a debt of GRATITUDE,butἀσπασμάτωνχάριντίν᾽ἕξει; what THANKS will she have FOR; χ. ὀφείλεινto owe GRATITUDE, be beholden ; χάρινἀθάνατονκαταθέσθαι to lay up a store of undying GRATITUDE; χάριν λαβεῖν τινος receive THANKS FROM one; τινος FOR a thing ; THANK
    3. FAVOUR, INFLUENCE
    4. LOVE-CHARM, PHILTRE,
    III. in concrete sense, A FAVOUR done or returned, BOON, χάρινφέρειν τινί confer A FAVOUR on one, do a thing to OBLIGE him; INDULGE, HUMOUR; χ. ἀνθυπουργεῖν return A FAVOUR; opp. χάριν ἀπαιτεῖν to ask the repayment of a BOON; χ. ἀποστερεῖν withhold a RETURN for what one has received; τὰςαὑτοῦεἰςτοὺςφίλουςχ. the FAVOURS one has done them; χ. ἄχαριςα thankless FAVOUR; one which receives, or deserves, no thanks
    b. GRANT made in legal form; αἱτῶνΣεβαστῶνχ. imperial GRANTS
    2. OF FAVOURS GRANTED
    IV. GRATIFICATION, DELIGHT, τινος IN or FROM a thing; also concrete, of things, A DELIGHT
    Jätin pois kohdat V. , VI. special usages [erikoiskäytöt] ja kohdan VII., mutta niissäkään ei toki ollut sanoja forgiveness eikä pardon käännökseksi sanalle kharis.
    Netistä poimittua: "GRACE - In the New Testament, the Greek word generally translated "grace" is charis. The Greek-English Lexicon of the New Testament and Other Early Christian Literature [BDAG] gives the following definitions for charis:
    1. a winning quality or attractiveness that invites a favorable reaction, graciousness, attractiveness, charm, winsomeness . . . 2. a beneficent disposition toward someone, favor, grace, gracious care/help, goodwill . . . 3. practical application of goodwill, [a sign of] favor, gracious deed/gift, benefaction . . . 4. exceptional effect produced by generosity, favor. . . . 5. response to generosity or beneficence, thanks, gratitude . . "
    Huom. englanninkielisiä sanakirjoja lukiessa kannattaa mielestäni huomioida se, että englannin sanalla grace ei ole kaikkia niitä merkityssisältöjä mitä suomen sanalla armo. Hurme-Pesonen-Syväojan Englanti-suomi suursanakirjassa englannin sanan grace aivan ensimmäinen määritelmä on sulous. Mielestäni se, että hyvistä hebrea-englanti-sanakirjoista ja kreikka-englanti-sanakirjoista ei löydy määritelmää forgiveness eikä määritelmää pardon sanoille chen ja kharis, todistaa, että sanoilla chen ja kharis ei ole kaikkia niitä merkityssisältöjä mitä suomen sanalla armo on. Mielestäni suomenkielinen käsite armo on huono käännös sanoille chen ja kharis, sillä [nyky]suomenkielessä sanan armo yksi merkityssisältö on anteeksianto, jota mielestäni hyvien sanakirjojen mukaan ei ole sanoilla chen ja kharis, ja suomalaisesta sanasta armo myös puuttuu sitä sulous -sisältöä, jota sanoilla chen, kharis ja grace on.

    • @vaeltaja2698
      @vaeltaja2698 ปีที่แล้ว

      Vuoden 1933 suomenkielisessä Vanhan testamentin käännöksessä sana chen on siis useimmiten käännetty huonosti sanalla armo, mutta olen poiminut tähän virkkeeseen muutamia lauseita, joissa chen on käännetty jollakin muulla sanalla siinä käännöksessä, sulkuihin on laitettu sana jolla sana chen on käännetty suomeksi kyseisessä jakeessa v. 1933 suom. käännöksessä: Snl. 4:9 [käännetty ihana], Snl. 13:15 [käännetty suosio], Snl 17:8 [käännetty kallis], Snl 28:23 [käännetty suosio], Saarn. 9:11 [käännetty suosio], Saarn. 10:12 [käännetty suosio] , Sak. 4:7 [käännetty suosio, Naahum 3:4 sulotar.
      Myös mm. seuraavista lauseista löytyy sana chen.
      [Snl. 1:9 ] ... seppele sulouden...
      [Snl 3:22] ja ne ovat elämiä sielullesi ja sulous kaulallesi
      [jakeesta Snl 5:19] rakas peura, sulouden vuorikauris
      [jakeesta Snl 11:16 ] sulouden nainen saa kunniaa
      [jakeesta Snl 22:11] rakastava puhtautta sydämen, suloutta huulensa, lähimmäisensä kuningas
      [Snl 31:30] Valetta sulous, kauneudenloisto tyhjää; ylistetty se vaimo, joka Jhwh:a pelkää.
      Vuoden 1933 suomenkielisestä käännöksestä löytyy monesta muusta kohtaa kuin edellämainituista lauseista sanat sulous ja suloinen, mutta niiden käännösten takana ei ole sanaa chen.
      Verbi chanan / [hanan]
      Gesenius Hebrew Chaldee Lexicon chanan: [1] to be inclined towards, hence to be favourably inclined, to favour some one, to be gracious, to pity [ 2] to give some one anything graciously NIPHAL , to be compassionated, to be an object of pity PIEL, to make acceptable POEL [1] i.q. Kal. No. 2, Prov. 14:21 [2] to compassionate, to lament for HITHPAEL, to intreat for mercy
      Vaikka tuossa verbin chanan hithpael muodossa mainitaankin sana mercy ilmaisussa intreat for mercy, ja vaikka englannin sanalla mercy [useiden merkitystensä lisäksi] on merkityksenä myös pardon ja forgiveness, niin mielestäni se ei tarkoita sitä, että verbillä chanan olisi KAIKKI samat merkityssisällöt kuin mitä englannin sanalla mercy. Jos verbi chanan tarkoittaisi pardon ja forgive, niin uskon, että ne sanat olisi sitten mainittu tuossa Gesenius Hebrew Chaldee Lexicon'n määritelmässä.
      [Sanakirjan mukaan verbi chanan [hanan] on samaa sanajuurta kuin sana chen.] Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words teoksesta ei löydy sanaa forgiveness eikä sanaa pardon käännökseksi sanalle sanalle chen, mutta teoksessa todetaan, että verbin hanan [chanan] merkityssisältö on : 'to be gracious, considerate, to show favor. This word is found in ancient Ugaritic with much the same meaning as in biblical Hebrew. But in modern Hebrew hanan seems to stress the stronger meaning of 'to pardon or show mercy'.'
      No mutta sehän ei mua kiinnosta mitä hanan / chanan modernissa hebreassa tarkoittaa, minua kiinnostaa mitä se sana oikeasti Raamatussa tarkoittaa. Ja olen myös jostain lukenut englanniksi väitteen, että nykyhebrea on saksoittunut [germanisation]. Sitäpaitsi mielestäni vaikuttaa siltä, että Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament -teoksen hebrean sanoja käsittelevä osa eli Nelson's Expository Dictionary of Old Testament, on uudempaa tuotantoa kuin Vine'n kreikankielisiä sanoja käsittelevä kirjan osa. Mounce's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament Words väittää, että verbillä hanan voi olla vivahde forgive, [antaa anteeksi], mutta myös tuo Mounce'n sanakirja on uudempaa tuotantoa. En usko, että verbi hanan tarkoittaisi antaa anteeksi enkä usko, että sillä olisi sellaista armahtaa merkitystä kuin englannin verbillä pardon. Gesenius' Hebrew-Chaldee Lexicon teoksesta eikä Jeff A Benner's The Ancient Hebrew Lexicon teoksesta EI LÖYDY sanaa forgive eikä sanaa pardon käännökseksi sanalle chanan [hanan]. Mielestäni sanakirjoissa on eroa, ja mielestäni jotkut uudet sanakirjat ovat suurpiirteisempiä ja epätarkempia kuin jotkut hyvät vanhemmat sanakirjat, toki myös ajattelen, että jotkut uudet sanakirjat saattavat JOIDENKIN sanojen kohdalla antaa tarkemmankin määritelmän kuin jotkut vanhemmat. Mielestäni Jeff Benner'in The Ancient Hebrew Lexicon'issa on paljon hyvää, vaikka se onkin uusi, mutta se sanakirja onkin erityyppinen kuin monet muut uudet, toki en aivan kaikkia Jeff Bennerin käännösehdotuksia pidä oikeina. Mielestäni Novumin sanakirja on liian epätarkka ja huono.
      Myöskään The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon -teoksesta eikä Davidson'in The Analytical Hebrew and Chaldee Lexicon teoksesta ei löydy sanoja forgive eikä pardon käännökseksi verbille chanan [hanan], tuossa Brown-Driver-Briggs'in teoksessa ensimmäinen määritelmä sanalle hanan on: shew favour, to be gracious.
      [4.Moos. 6:24-25, jakeessa verbi chanan]
      Siunatkoon sinua Herra ja varjelkoon sinua
      valaiskoon Herra kasvonsa sinulle ja osoittakoon-suloutta sinulle

    • @vaeltaja2698
      @vaeltaja2698 ปีที่แล้ว

      Blue Letter Biblen mukaan sana checed löytyy 248 kertaa Vanhassa testamentissa. Vuoden 1933 suomalaisessa käännöksessä sana checed [heced] on käännetty mm. sanoilla armo, laupeus tai suosio. Mielestäni sana laupeus on hyvä käännös sanalle checed. Toki en ole tutkinut sanaa checed yhtä paljon kuin mitä olen tutkinut sanoja chen ja kharis, en ole vielä tarpeeksi tutkinut sanaa checed, jotta tietäisin mikä olisi paras käännös sanalle checed. Mutta kuten sanoin, mielestäni sana laupeus on hyvä käännös sanalle checed, EN kääntäisi sanaa checed sanalla armo, koska [nyky]suomenkielessä sanalla armo on yhtenä merkityssisältönä anteeksianto, ja hyvien sanakirjojen perusteella vaikuttaa mielestäni siltä, että checed ei tarkoita anteeksiantoa.
      Vine's Complete Expository Dictionary of Old and New Testament sanakirjasta s. 142 käy ilmi, että Vanhan testamentin kreikankielisessä Septugintakäännöksessä hebrean sana checed on käännetty melkein aina sanalla eleos. Blue Letter Biblestä käy ilmi, että kreikan sana eleos löytyy 28 kertaa Uudessa testamentissa. Tuo sana eleos on käännetty sanalla laupeus v. 1938 suomalaisessa käännöksessä noissa jakeissa. [Seitsemässä muussa kohtaa, joissa on sana laupeus suom v. 1938 käännöksessä, on kreikankielisessä tekstissä jokin samaa sanajuurta kuin sana eleos oleva sana.] Katkelma Novumin sanakirjasta: ... 'laupeus [eleos] kuvaa hyvyyttä, joka ojentaa meille auttavan kätensä'.
      Strong's Concordance'n määritelmä kreikan sanalle eleos
      ἔλεος, -ου, ὁ, mercy: that of God toward sinners, Titus 3:5; ἔλεον λαμβάνειν, to receive i. e. experience, Hebrews 4:16; that of men: readiness to help those in trouble, Matthew 9:13 and Matthew 12:7 [from Hosea 6:6]; Matthew 23:23
      Liddel and Scott'in An Intermediate Greek-English Lexicon'in määritelmä sanalle eleos
      I. pity, mercy, compassion, attic; ἔλ. τινος pity for
      II. an object of compassion, a piteous thing,
      Mielestäni se, että vaikka mm. Liddel and Scott'in An Intermediate Greek-English Lexicon'issa sanan eleos yksi määritelmä on mercy, ei tarkoita, että eleos tarkoittaisi armahdusta tai anteeksiantoa. Sillä vaikka englannin sanalla mercy onkin merkityksenä myös pardon ja forgiveness, niin se mielestäni ei tarkoita sitä, että kreikan sanalla eleos ja hebrean sanalla checed olisi KAIKKI samat merkityssisällöt kuin mitä englannin sanalla mercy. Jos eleos tarkottaisi anteeksiantoa tai armahdusta, niin uskon että sitten tuossa Liddel-Scottin Lexiconissa olisi mainittu sanat forgiveness ja pardon. Ja kiitos Jumalalle, että suomen kielessä on sana laupeus!
      [Tiitus 3:5] ei töistä vanhurskaudessa joita teimme, vaan laupeutensa mukaan hän vapahti meidät, kautta uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen
      Osmo P. opettaa, että kreikan verbi eleeoo tarkoittaa osoittaa laupeutta, ja myös Novumin samakirjassa mainittiin ilmaus harjoittaa laupeutta käännöksenä verbille eleeoo. Mielestäni verbin eleeo voisi joissain kohdissa kääntää myös sanoilla tehdä laupeus /laupeutta.
      Matt. 9:27 Ja kun Jesus kulki sieltä, seurasi häntä kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: Davidin poika, tee laupeus meille.
      [Room. 9:15] Sillä Mosekselle hän sanoo: Teen laupeuden, kenelle teen laupeuden, ja säälin, ketä säälin.
      - - - - -
      Useammassakin englanninkielisessä sanakirjassa nomini racham [raham] on määritelty sanalla compassion.
      Vuoden 1933 käännöksessä jakeessa Jes. 47:6 nomini racham on käännetty sanalla sääli: Minä vihastuin kansaani, annoin häväistä perintöni, minä annoin heidät sinun käsiisi; et osoittanut sinä heille sääliä.
      Blue Letter Biblen mukaan jakeessa San. 28:13 hebrean verbi racham on pual-muodossa. Blue Letter Biblen mukaan verbi racham tarkoittaa pual muodossa: "to be shown compassion, be compassionate". San. 28:13 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se "racham". Mielestäni tuossa jakeessa verbin racham voisi kääntää sanoilla saa-säälin. [Ja vaikka nykyisin joidenkin ei-uskovien mielestä sääli on huono asia, niin mielestäni oikea sääli ei ole huono asia, enkä löydä muutakaan sopivaa suomen kielen sanaa, jolla voisi kääntää sanan racham. Mutta ehkäpä sanan sääli yhteyteen voisi laittaa joihinkin lauseisiin yhdysviivalla sanan myötätuntoinen: myötätuntoinen-sääli.]
      Eräältä nettisivulta poimittua: "The most prominent rendering for racham in the Septuagint [LXX] is oiktirmos. This word occurs five times in the N.T. Suomeksi: "Huomattavin käännös sanalle racham Septuagintassa on oiktirmos. Tämä sana löytyy viisi kertaa Uudessa testamentissa."
      Novumin sanakirja antaa sanalle oiktirmos aivan ensimmäiseksi merkitykseksi sääli ja adjektiiville oiktirmoon aivan ensimmäiseksi merkitykseksi säälivä. Osmo Pöysti opettaa, että kreikan verbi oikteiroo tarkoittaa verbiä sääliä. Myös Juuso Hedbergin Uuden testamentin kreikkalaissuomalainen sanakirja sekä myös Novumin sanakirja antavat verbille oikteiroo aivan ensimmäiseksi merkitykseksi sääliä.
      Jakeessa Luuk. 6:36 on adjektiivi oiktirmoon [oiktirmon]. Vuoden 1938 käännöksessä tuo sana oiktirmoon on käännetty sanalla armahtavainen tuossa jakeessa. Mielestäni sanaa oiktirmoon EI pidä kääntää sanalla armahtavainen tuossa jakeessa Luuk. 6:36, vaan sanalla sääliväinen [sillä jos sen sanan kääntää sanalla armahtavainen tuossa jakeessa, niin mielestäni on riski, että joku ymmärtämätön saattaa LUULLA, että hänen tulisi puolustaa rikkoneita jopa joissain asiallisissa ja kohtuullisissa kurinpito- ja rangaistustilanteissa, joissa rikkoneen väärä teko on kohdistunut johonkin toiseen henkilöön]. Mielestäni sanoilla sääliväinen ja armahtavainen on huomattavaa merkityseroa.
      Luuk 6:36 Tulkaa siis sääliväisiksi, niinkuin teidän Isänne sääliväinen on.
      Koska v. 1992 käännös on mielestäni erittäin huono käännös, niin en käsittele sitä tässä muuta kuin hieman jakeen Val. 3:23 osalta, sillä tiedän, että ainakin kahdelle henkilölle se, miten tuo jae Val 3:23 on siinä käännöksessä käännetty [v. 1992 käännökseen on tuohon jakeeseen lisätty sana armo, vaikka sitä ei ole hebreankielisessä tekstissä], on aiheuttanut tietynlaisen opillisen harhakäsityksen. En katso rakentavaksi toistaa sitä opillista harhakäsitystä tässä. Jakeessa Val. 3:22 on sanat checed ja racham, checed tulisi mielestäni kääntää sanalla laupeus ja racham sanalla sääli. Vuoden 1776 käännöksessä ne molemmat sanat on käännetty sanalla laupius tuossa jakeessa, v. 1933 ja 1992 käännöksessä sanoilla armo ja laupeus, mutta v. 1992 käännökseen on siis lisätty myös sana armo jakeeseen Val. 3:23.

    • @vaeltaja2698
      @vaeltaja2698 ปีที่แล้ว

      Eräs tärkeä pointtini oli osoittaa se, että sanat chen, checed, racham ja kharis eivät tarkoita anteeksiantoa. Mutta ajattelin ottaa lopuksi esille, verbin kharizomai lisäksi, muutaman sellaisen sanan, jotka löytyvät Raamatusta ja jotka hyvien sanakirjojen mukaan tarkoittavat suomennettuna päästää anteeksi / antaa anteeksi tai anteeksipäästö /anteeksianto.
      calach - päästää anteeksi, antaa anteeksi, armahtaa
      Gesenius Lexicon'in mukaan calach tarkoittaa to pardon, forgive ,"The primary idea seems to be that of lightness, lifting up".
      Jeff Bennerin mukaan calach tarkoittaa forgive ja tulee sellaisesta sanajuuresta, joka tarkoittaa lifing one out of a debt.
      Kreikan sana aphesis [afesis], suomennettuna mm. päästö / anteeksipäästö/ anteeksianto, armahdus
      Aphesis 1. release from bondage or imprisonment 2. forgiveness or pardon, of sins, remission of the penalty
      Mm. jakeessa Ef. 1:7 on kreikan sana aphesis, ohessa käännetty anteeksipäästö / anteeksianto
      [Jakeista Ef. 1:6-7] siinä rakastetussa jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksipäästö, hänen suloutensa rikkauden mukaan.
      [Jakeista Ef. 1:6-7] siinä rakastetussa jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksianto, hänen suloutensa rikkauden mukaan.
      [Ef. 1:7] in whom we have the redemption through his blood, the remission of the trespasses, according to the riches of his grace,
      [Apt. 2:37-38] Ja kuulleina heitä-pisti sydämessä ja puhuivat Kefalle /[Pietarille] ja jääneille apostoleille: Mitä teemme miehet veljet. Ja Kefa /[Pietari] sanoi heille: Katukaa ja kastattukoon kukin te nimelle Jesus Messiaan anteeksipäästöksi hairahdusten ja saatte lahjan Hengen Pyhän
      [jakeesta Apt. 26:18] palaamaan pois pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta luokse Jumalan vastaanottamaan anteeksipäästön hairahduksista ja osan pyhitetyissä uskolla minuun
      Blue Letter Bible mainitsee verbin aphiemi [afiemi] yhtenä merkityksenä forgive, suomennettuna päästää anteeksi /antaa anteeksi.
      [Mark 2:10] Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä päästää syntejä anteeksi, niin - hän sanoi halvatulle
      [Luuk. 5:20] Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi: Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksipäästetyt
      [1.Joh. 1:9] Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
      Uskon, että Jumala anteeksiantavainen, kts. Psa 86:5. Mutta suom. Raamatunkäännöksissä on monessa kohdassa sana armollinen, laittaisin moniin niistä lauseista sanan armollinen tilalle jonkun toisen sanan [mutta en jakeeseen Luuk. 18:13], sillä mielestäni sana armollinen varsinkin niin monesti toistettuna käännöksessä saattaa antaa hieman vinoutuneen kuvan, jos ihmiset luulevat, että niissä kohdissa sana armollinen tarkoittaisi myös anteeksiantavaista. Sana callach, joka siis löytyy Psalmista 86:5, ja on käännetty sanalla anteeksiantavainen v. 1933 käännöksessä, löytyy Blue Letter Biblen mukaan vain yhden kerran Raamatusta.
      Mielestäni ei sovi sekoittaa sanojen merkityksiä, mielestäni ei pidä luulla, että niissä kohdissa, joissa kharis on käännetty sanalla armo, tarkoitettaisiin anteeksiantoa. Eli uskon kyllä, että Raamatussa puhutaan anteeksipäästöstä / anteeksiannosta, mutta mielestäni ei pidä luulla, että kharis, chen, checed ja racham muka tarkoittaisivat anteeksiantoa.
      Verrataanpa ilmaisua sulouden alla ja armon alla. Jos joku tekee suuren synnin, vaikkapa tietoisesti sanoo valheellisen todistuksen lähimmäisestään, niin vaeltaako hän silloin enää Hengessä sen synnin tehdessään ja tehtyään, ja minkä alla hän on siinä langenneessa tilassa? Arvelen, että hän ei siinä tilassa ole enää Jumalan sulouden alla, ellei hän sitten kadu [metanoeo] ja tunnusta sitä hairahdusta [syntiä]. Mutta jos joku luulee, että armo ilmaisussa armon alla tarkoittaisi anteeksiantoa, niin ehkäpä hänelle saattaa tulla vähän vääristynyt käsitys jakeista Room. 6:14-15. [Uskon, että sana laki viittaa jakeessa Room. 6:14 ja Gal. 5:18 viiteen Mooseksen kirjaan]
      [Room. 6:14-16, v. 1938 käännös hieman korjattuna] Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan sulouden alla. Kuinka siis on? Tekisimmekö-syntiä, koska emme ole lain alla, vaan sulouden alla? Pois se! Ettekö tiedä, että jolle antaudutte palvelijoiksi kuuliaisuuteen, palvelijoita olette [sille], jolle olette-kuuliaisia, joko synnin [palvelijoita] kuolemaksi tai kuuliaisuuden vanhurskaudeksi.
      [Room. 6:15] What then? Shall we sin because we are not under the law but under grace? Let it not be!
      Huomaa sana JOS.
      [1.Joh. 1:9] Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
      [Gal. 5:18] Mutta jos Hengellä johdetaan-teitä, niin ette ole lain alla [Gal. 5:18, v. 1776 käännös] Mutta jos te Hengeltä hallitaan, niin ette ole lain alla.
      E. N. opettaa: 'Paavali osoitti, että se että ei ole lain alla oli ehdollista perustuen Hengessä vaeltamiselle, ei lihassa. Paavali sanoo': [Gal 5:16-25] Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
      Mutta jos Hengellä johdetaan-teitä, niin ette ole lain alla.
      Ja lihan teot ovat ilmeiset, joita ovat aviorikos, haureus, saastaisuus, irstaus,
      epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eripuraisuudet, harhaopit, kateus, murhat, juopottelut, rellestykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista tekevät, eivät peri Jumalan kuningaskuntaa.
      Ja hedelmä Hengen on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, hyvänsuopuus, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
      Sellaista vastaan ei ole laki. Ja ne, jotka [ovat] [sen] Messiaan, ristiinnaulitsivat lihan himoineen ja haluineen. Jos elämme Hengellä, Hengellä myös vaeltakaamme.
      [Uskon, että sana laki ilmaisussa lain alla jakeessa Gal. 5:18 tarkottaa viittä Mooseksen kirjaa.]