fan som en svensk elev är historien av svenska väldigt fascinerande, och för någon anledning visste jag aldrig att det finns en minoritet av svensktalande i Estland. jag är väldigt glad att jag hittade detta dokumentet, och det är bra lyssnarövning säkert också. tack för att du laddade up detta.
What language is the narrator speaking? It doesn't sound like Swedish, and it doesn't fit the Estonian subtitles. Could it be someone who speaks Swedish with a foreign accent? Maybe an Estonian speaking Swedish?
It is standard Swedish with a Finnish accent (known in Sweden as Finlandssvenska), and it's quite easily understandable to swedes. (small sidenote: it could technically be an Estonian speaking Swedish, since i don't know how similar that sounds to Finland Swedish, but i think that's probably unlikely)
@@Tulanir1 Late reply, but Finnish swedish (Finlandssvenska) is perfectly understandable, it's just that the narrator uses older words that may not be as well known in Sweden-Swedish (Rikssvenska).
I'm pretty sure that the last man Alar is an Estonian Swede and narrator is Finnish Swede. You can tell that by their accents that are influenced by Finnish and Estonian. Finnish is "softer" sounding language than Estonian which has stronger Germanic influence (from German and North Germanic languages), although both are closely related Finnic languages.
@@carleryk no, Finland Swedish pronunciation isn't influenced by Finnish, not at all. When a Finn speaks Finland Swedish (with a Finnish accent), it sounds completely different, not at all right. The consonants are different, there are many clusters (dj for example -- pronounced as in English jungle, "dzh") and affricates (the Finland Swedish tje-sound for example (approximately a "tsh") e.g. that aren't found in Sweden Swedish nor in Finnish, and especially the vowels are very distinctively unique, the u sound is quite like in English moon, no Swede or Finn can pronounce it, and the y sound is also distinct. It is more of just a very archaic -- old-fashioned pronunciation that was used in Sweden a very long time ago and then it has evolved completely independently from both Finnish and Sweden Swedish in the Finland Swedish areas and among the populace, that's why the variety also has many old-fashioned and unique words that aren't found in Sweden Swedish anymore, or have never been there, rather local innovations. It is said that the Närpes dialect of Finland Swedish is the most archaic Swedish dialect excluding Älvdalska, it has preserved many archaic diphthongs from Old Norse and has a three-gender system, including articles, just like in German, Faroese and Icelandic...
Geneettisesti suomalaiset eivät ole suhteellisen sekoittuneet ruotsalaisten kanssa. Ruotsalaiset siirtokunnat muodostettiin Virossa paljon aikaisemmin kuin Suomessa, ja siksi virolaiset ovat enemmän sekoittuneet ruotsalaisiin. Olen pahoillani, kuin minulla on kirjoitusvirheitä. Suomi ei ole minun äidinkieli.
@@carleryk Jos vertaan kihnukulttuuria mantereeseen, kihnolaiset näyttävät enemmän virolaisilta ruotsalaisilta kuin virolaisilta. Kihnun murre on myös rikkaampi ruotsalaisten lainasanoilla. Usein ruotsinkieliset sanat korvaavat saksan tai venäjän lainasanat. Jopa työkalut, kasvit, eläimet olivat usein ruotsalaisia viron kielen sijaan. Koska minulla on juuret siellä, sanoisin, että kalatalouskulttuurillani ja saarenmielisyydelläni tunnen olevani lähempänä aiboa kuin virolaisia - mantereen kansalaiset tuntevat minua toisena kansana. Myös isovanhempani, jotka muistivat vilkkaasti elämästä ruotsalaisten kanssa, puhuivat muistoissa aina saaralaisista eikä virolaisista ja ruotsalaisista. Minun isovanhempani odottivat ruotsalaisia palaamaan omana perheenään ja olivat todella vaivautuneita omaisuuden palauttamiseen liittyvistä asioista, jotka Neuvostoliiton talous esitteli. Ihmiset lähtivät vain palatakseen sodan jälkeen - kukaan ei odottanut sen kestävän viittä vuosikymmentä ja useita sukupolvia. Avioliitot eivät myöskään olleet mitään harvinaisia. Riitoja oli olemassa, mutta perhe perhettä vastaan tai henkilö henkilöä vastaan, ei ruotsi ja viro. Pikemminkin saarilaiset mantereita vastaan - yhdessä. Yksi syy siihen, miksi Costal-virolaiset tietävät niin vähän ruotsalaisistaan, on tarkalleen se, kuinka lähellä me olimme: Maatilan nimi ja luterilainen etunimi, kuten "Silla Theodor", tekivät tämän tai toisen "Seilas jahiga Riiga - Ruhnus ka peatus". Tämän lisäksi muistoja puhuttiin virolaisella murteella, joka oli rikastettu ruotsalaisilla lainasanoilla. Niin pienillä merkkeillä, mistä minun pitäisi nyt tietää, mikä muisti kierteli oikeastaan ruotsin tai viron ympärillä. -- google translated from English: If I compare Kihnu culture with mainland, Kihnu people seem more like Estonian speaking Swedes than Estonians. Kihnu dialect is also much richer with swedish loanwords. Often swedish words replace german or russian loan words. Even tools, plants, animals were often swedish instead of estonian. As I have mine roots there, I'd state I myself with mine fisherman culture and islander mentality feel closer to Åibo rather than Estonians -- mainlanders feel to me like another nation. Also mine grandparents, who lively rememberd living together with swedes, always spoke in memories about islanders rather than estonians and swedes. Mine grandparents waited Swedes to return as their own family and were really bothered about property returning issues, that Soviet economy introduced. People left, only to return after war - no one expected it to last five decades and several generations. Inter-marriages were nothing rare either. Disputes did exist, but family against family or person against person, not Swede ja Estonian. Rather islanders against mainlanders - together. One of the reasons Costal-Estonians know so little about their Swedes is exactly becouse of how close we were: Farmname followed by lutherian firstname like "Silla Theodor", did this or that "Seilas jahiga Riiga - Ruhnus ka peatus". To add on this, memories were spoken in Estonian dialect enriched with Swedish loanwords. With so little markers, how should I now know about, which memory in actually revolved around Swede or Estonian.
Hit vill jag resa ❤️
fan som en svensk elev är historien av svenska väldigt fascinerande, och för någon anledning visste jag aldrig att det finns en minoritet av svensktalande i Estland. jag är väldigt glad att jag hittade detta dokumentet, och det är bra lyssnarövning säkert också. tack för att du laddade up detta.
What language is the narrator speaking? It doesn't sound like Swedish, and it doesn't fit the Estonian subtitles. Could it be someone who speaks Swedish with a foreign accent? Maybe an Estonian speaking Swedish?
It is standard Swedish with a Finnish accent (known in Sweden as Finlandssvenska), and it's quite easily understandable to swedes. (small sidenote: it could technically be an Estonian speaking Swedish, since i don't know how similar that sounds to Finland Swedish, but i think that's probably unlikely)
@@Tulanir1 Late reply, but Finnish swedish (Finlandssvenska) is perfectly understandable, it's just that the narrator uses older words that may not be as well known in Sweden-Swedish (Rikssvenska).
Late reply. It's not Swedish with a Finnish accent. It's Finland-Swedish, a regional variant of Swedish spoken in Finland.@@Tulanir1
😓😭😭😭
Is the narrator Estonian?
Maybe, he talkes Swedish with an Finnish-Estonia Accent
He speaks Standard Finnish Swedish, so he's probably a Finnswede
I'm pretty sure that the last man Alar is an Estonian Swede and narrator is Finnish Swede. You can tell that by their accents that are influenced by Finnish and Estonian. Finnish is "softer" sounding language than Estonian which has stronger Germanic influence (from German and North Germanic languages), although both are closely related Finnic languages.
yes, as João Viktor Torres Airava says , the narrator is a Finland-Swede, he speaks standard, very cultivated Finland Swedish, "högsvenska"
@@carleryk no, Finland Swedish pronunciation isn't influenced by Finnish, not at all. When a Finn speaks Finland Swedish (with a Finnish accent), it sounds completely different, not at all right. The consonants are different, there are many clusters (dj for example -- pronounced as in English jungle, "dzh") and affricates (the Finland Swedish tje-sound for example (approximately a "tsh") e.g. that aren't found in Sweden Swedish nor in Finnish, and especially the vowels are very distinctively unique, the u sound is quite like in English moon, no Swede or Finn can pronounce it, and the y sound is also distinct. It is more of just a very archaic -- old-fashioned pronunciation that was used in Sweden a very long time ago and then it has evolved completely independently from both Finnish and Sweden Swedish in the Finland Swedish areas and among the populace, that's why the variety also has many old-fashioned and unique words that aren't found in Sweden Swedish anymore, or have never been there, rather local innovations. It is said that the Närpes dialect of Finland Swedish is the most archaic Swedish dialect excluding Älvdalska, it has preserved many archaic diphthongs from Old Norse and has a three-gender system, including articles, just like in German, Faroese and Icelandic...
Sånt här pratar regerigen inte om om
Vilken Regerin ! Svenktalande som bor utomlands ?
Varför skulle de göra det? Jag tycker att det här är ett ytterst intressant ämne, men det är ju knappast något som regeringen har något att göra med.
@@nearjuice5072 Plus att det är bara ~300 svenskar kvar, varav mycket få pratar svenska.
Vilken regering?
det här var fantastiskt
Jag är en ättling till en Estlandssvensk som kom till Gotland under Napoléon kriget. Vet dock inte exakt vilken ö han kom ifrån.
lyser du i mörkret?
@@thedude4795 haha va?
Är också en ättling till Estlandssvenskar, min mormor flydde från Vormsö (Vorsmi) under andra världskriget och anlände också till Gotland.
Min farmor är Estlandsvensk... Hon kom till Sverige från Ormsö på 40 talet när tyskarna invaderade.
Wau. en tiennytkään että Virossa on ruotsinkielinen vähemmistö ollut. Suomessa taitaa olla Jonkin verran ruotsia puhuvia vielä
Jim Forss suomessa on paljon ruotsinkielisiä
Melkein 300 tuhatta ruotsia äidinkielenä puhuvaa. Melkosen paljon siis.
Geneettisesti suomalaiset eivät ole suhteellisen sekoittuneet ruotsalaisten kanssa. Ruotsalaiset siirtokunnat muodostettiin Virossa paljon aikaisemmin kuin Suomessa, ja siksi virolaiset ovat enemmän sekoittuneet ruotsalaisiin. Olen pahoillani, kuin minulla on kirjoitusvirheitä. Suomi ei ole minun äidinkieli.
kannattasko ruveta katteleen muutakin kun BB:ä ja lukeen Hesaria? mida vitt... vad fan?
@@carleryk Jos vertaan kihnukulttuuria mantereeseen, kihnolaiset näyttävät enemmän virolaisilta ruotsalaisilta kuin virolaisilta. Kihnun murre on myös rikkaampi ruotsalaisten lainasanoilla. Usein ruotsinkieliset sanat korvaavat saksan tai venäjän lainasanat. Jopa työkalut, kasvit, eläimet olivat usein ruotsalaisia viron kielen sijaan. Koska minulla on juuret siellä, sanoisin, että kalatalouskulttuurillani ja saarenmielisyydelläni tunnen olevani lähempänä aiboa kuin virolaisia - mantereen kansalaiset tuntevat minua toisena kansana. Myös isovanhempani, jotka muistivat vilkkaasti elämästä ruotsalaisten kanssa, puhuivat muistoissa aina saaralaisista eikä virolaisista ja ruotsalaisista. Minun isovanhempani odottivat ruotsalaisia palaamaan omana perheenään ja olivat todella vaivautuneita omaisuuden palauttamiseen liittyvistä asioista, jotka Neuvostoliiton talous esitteli. Ihmiset lähtivät vain palatakseen sodan jälkeen - kukaan ei odottanut sen kestävän viittä vuosikymmentä ja useita sukupolvia. Avioliitot eivät myöskään olleet mitään harvinaisia. Riitoja oli olemassa, mutta perhe perhettä vastaan tai henkilö henkilöä vastaan, ei ruotsi ja viro. Pikemminkin saarilaiset mantereita vastaan - yhdessä. Yksi syy siihen, miksi Costal-virolaiset tietävät niin vähän ruotsalaisistaan, on tarkalleen se, kuinka lähellä me olimme: Maatilan nimi ja luterilainen etunimi, kuten "Silla Theodor", tekivät tämän tai toisen "Seilas jahiga Riiga - Ruhnus ka peatus". Tämän lisäksi muistoja puhuttiin virolaisella murteella, joka oli rikastettu ruotsalaisilla lainasanoilla. Niin pienillä merkkeillä, mistä minun pitäisi nyt tietää, mikä muisti kierteli oikeastaan ruotsin tai viron ympärillä. -- google translated from English: If I compare Kihnu culture with mainland, Kihnu people seem more like Estonian speaking Swedes than Estonians. Kihnu dialect is also much richer with swedish loanwords. Often swedish words replace german or russian loan words. Even tools, plants, animals were often swedish instead of estonian. As I have mine roots there, I'd state I myself with mine fisherman culture and islander mentality feel closer to Åibo rather than Estonians -- mainlanders feel to me like another nation. Also mine grandparents, who lively rememberd living together with swedes, always spoke in memories about islanders rather than estonians and swedes. Mine grandparents waited Swedes to return as their own family and were really bothered about property returning issues, that Soviet economy introduced. People left, only to return after war - no one expected it to last five decades and several generations. Inter-marriages were nothing rare either. Disputes did exist, but family against family or person against person, not Swede ja Estonian. Rather islanders against mainlanders - together. One of the reasons Costal-Estonians know so little about their Swedes is exactly becouse of how close we were: Farmname followed by lutherian firstname like "Silla Theodor", did this or that "Seilas jahiga Riiga - Ruhnus ka peatus". To add on this, memories were spoken in Estonian dialect enriched with Swedish loanwords. With so little markers, how should I now know about, which memory in actually revolved around Swede or Estonian.
Spännande dokumentär, tack för att du laddat upp den.
Is there a version in English?
+Nihilsciens the whole movie
Song = Kieli kävi tuomarin perseessä, kieli kävi tuomarin perseessä mutta illalla panen pärreä perseeseen.
Hejjaa Hintit.