- 4
- 12 565
Metsänlannoittaja
Finland
เข้าร่วมเมื่อ 1 พ.ย. 2024
Kanavan videoilla sukelletaan metsänlannoituksien pariin. Videoilla vieraillaan erilaisilla kohteilla ja katsellaan millaisia vasteita lannoittamalla on saatu aikaan.
Tuhkalannoituksella 150 m3/ha lisäkasvua 20 vuodessa?
Kannuksen koealakierros jatkuu. Nyt vuorossa todella puustoisia kohteita ja kasvunlisäykset ovat kovia. Kannuksen koealat on perustettu vuonna 2003 Metsäntutkimuslaitoksen havaintokokeiksi ja Luonnonvarakeskus on seurannut kohteen kasvuvasteita 5 vuoden välein.
มุมมอง: 1 330
วีดีโอ
Hirmu kasvunlisäys NP-lannoituksella Pieksämäen kuusella
มุมมอง 2.6K21 วันที่ผ่านมา
Metsänlannoittaja - kanavan Petri ja Pekka seikkailevat tällä videolla Pieksämäellä kurkkimassa mitä metsänlannoitus NP:llä tehtynä on vaikuttanut tuoreen kankaan pohjilla kasvaviin kuuseen ja mäntyyn.
Riukutaimikoista kunnon mettäksi - Kannuksen tuhkakokeet video 1/3
มุมมอง 4.7Kหลายเดือนก่อน
Metsänlannoittajat Petri ja Pekka reissasivat ihmettelemään metsän kasvua Kannuksen Jouhteneennevan tuhkalannoituskoealoille. Ensimmäisessä videossa verrataan riukutaimikon kehitystä 20 vuoden aikana lannoitettuna ja lannoittamattomana.
Kanavaesittely ja Soinissa kovaa kasvua typpilannoituksella
มุมมอง 4Kหลายเดือนก่อน
Videolla esitellään uuden kanavan perusajatusta ja sahaillaan pari puuta Soinista typpilannoituksen havaintokohteelta.
Mihin perustuu irtotuhkan kovempi kasvatusteho?
Vaikuttaa nopeammin
Asiaahan ei sellaisenaan ole tutkittu, mutta ainut erohan tällä havaintokokeella oli tuhkan olomuoto. Tuhka itsessään oli samasta laitoksesta. Eli tulkinta lienee se, että partikkelikoon ollessa pienempi, pystyy puusto hyödyntämään ravinteet tehokkaammin kuin suuremmista rakeista.
Kovin on harvaa metsää.
Minä taas odotan, että joku kommentoi kantojen pituutta
Runkoluku on 500 pinnassa. Vähän viimeinen harvennus ehkä tehty voimakkaana, mutta max. 100 runkoa ehkä voisi enemmän olla että latvuksele jäisi tilaa. Jonkin verran tuulenkaadot aukkoisuutta tuoneet.
Hyvin on kasvu lisääntyny. Yllättävä kyllä tuo männyn heikohko kasvu ja kasvun lisäys suhteessa kuuseen, kun kuitenkin selkeästi männylle "sopivampi" kasvupaikka 🤔
Tuo kuusi on ottanut yllättävän kovan reaktion, joka täytynee johtua siitä, että kuuselle tuo kyseinen tuore kangas on vähän liian niukkaravinteinen niin hyppäys voi johtua siitä. Männyllä enemmän "normaali" vaste.
Kuusella on kasvu jo sitä luokkaa että kunnon sahatavaraa ei siitä tule. Rakenteisiin ei käy ollenkaan. Heikon kestävyyden takia. Verhouslaudoissa näkyy huono pinnan laatu. Toisin sanoen hötypuuta.
@@NaniCatChannel ei tuo vielä liian heikkoa ole... minulla kasvaa vanhassa peltomaassa kuusikko. Siinä paksuin mitattu vuosilusto oli 2,5cm kun harvensin... se alkaa vähän hötöksi mennä. 🤣
No sinun kokemuksesta puun lujuuslajittelusta ei ole tietoa ,mutta kyllä tuo uusin kasvu tekee siitä rakenteisiin liian heikkoa.
Puun lujuus kun tulee pääasiassa syyspuusta
Kyllä menee lannoitteet tilaukseen. Booria on jo laitettuna ja tosi hyvin tuloksin. Ainakin kuusikolla
Olisi vähintäänkin kohtuullista, ellei ihan juridisesti velvoittavaa mainita mikä taho ja kuka on kokeen perustanut.
Kiitos kommentista. Videota tehdessä emme ihan tarkkaan muistaneet kuka kokeestaon vastuussa. LUKE seuraa kohdetta mittauksia ja hankevaroin kohde on perustettu. Mepä kaivellaan tarkemmat tiedot vielä videon tietoihin.
Oli hyvä video👍👍👍
Nyt on kyllä erittäin mielenkiintoinen kanava 👍 Tulkaahan Itä-Suomeen näyttämään boorilannoituksen vaikutuksia.
Semmoinenkin video on tuloillaan. Pieksämäellä on jo taimikkokohteessa kuvailtukin.
Hyvä, boorin puutos aiheuttaa täällä päin merkittäviä kasvu- ja laatutappioita, ja siksi asiaa on hyvä pitää esillä.
Itsellä on sen verran rehevät kasvupohjat että tarvetta ainoastaan terveyslannoituksiin eli täällä itäsuomessa lähinnä booriin. Ois mielenkiintoista tietää onko boorista hyötyä vähän liian rehevällä kasvupaikalla olevalle männikölle. Semmoinen kun tuppaa herkästi haarottumaan ja tekemään poikaoksia. Kuusikolle ja koivulle boorista on selkeää hyötyä mutta entä mänty?
Mielenkiintoista, itsekin olen lannoittanut traktorilla ja keskipakolevittimellä omia metsiä. Kanava meni tilaukseen!
Kyllähän tuo nopeasti kasvanut puu on ihan vihoviimeistä ainakin puutavarassa, melko höttöä alkaa olemaan nykyään... Toki muottilauta materiaalina vallan mainioita. Valitettavasti raha se on mikä tässäkin puhuu😢
Terveyslannoitus on ainoa oikea lannoitus, balsaa saa ulkomailta. Kuten edellinen tuossa yllä totesi, raha puhuu ja paskaa tulee seurauksena.
Jopa olisi lannoitus kannattavaa, jos sillä saisi puun kasvamaan niin, että puun laatu muuttuisi. Harvennuksella on myös oma vaikutuksensa. Lannoituksella yksin harvoin lustoja tuplaa. Ja koko lailla nuo kasvut päätyy sahatessa hakkeiksi eli pintoihin. Ja eipä metsänomistajalle hitaasti kasvaneesta makseta paremmin kuin nopeasti kasvaneesta.
@@timo7093 Kyllä se laatu muuttuu, höttöä on sentin vuosiluston omaava puu. Metsänomistajalle nimenomaan pitäisi maksaa laadusta, ei kuutio määrästä.
Ei lannoituksella sentin lustoja tehdä. Ne johtuvat paikan luontaisesta rehevyydestä ja/tai valosta. Lannoitus olisi mielettömän kannattavaa, jos noin kovan kasvun saisi. Kyllä se vaikutus on lähinnä 4mm saa kasvatettua 5mm. Silloinkin vaikutus kasvuun on yli 20%, mutta ei siinä puuaineksen laatu mihinkään muutu.