- 14
- 4 942
Kirjarovio
Finland
เข้าร่วมเมื่อ 16 ก.ย. 2023
Kirjarovio on Tomi Antilan (Kosminen Ääni- podcast) ja Timo Hännikäisen ( Kiuas Kustannus) kirjallisuusaiheinen, asiantunteva, ainutlaatuinen ja syvälle menevä kulttuuripodcast.
Kirjarovio - #12 - George Orwellin esseistiikka
Tällä kertaa aiheenamme on George Orwell - mies, joka teki totuuden etsimisestä kirjallisen elämäntehtävänsä. Orwell, oikealta nimeltään Eric Arthur Blair, syntyi vuonna 1903 brittiläiseen keskiluokkaiseen perheeseen Motiharissa, Bengalissa, Intiassa, osana imperiumin koneistoa, jota hän myöhemmin niin kiihkeästi kritisoi. Hänen nuoruutensa Britanniassa ja kokemuksensa siirtomaahallinnon palveluksessa Burmassa muovasivat hänen maailmankatsomustaan ja sytyttivät kipinän hänen elämänmittaiselle kamppailulleen vallan väärinkäyttöä ja tyranniaa vastaan. “Kun valkoinen mies ryhtyy tyranniksi, hän tuhoaa vain oman vapautensa.”, sanoi Orwell ”Kun ammuin norsun”, esseessään.
Orwell tunnetaan kenties parhaiten romaaneistaan Eläinten vallankumous ja 1984, jotka ovat syöpyneet kollektiiviseen muistiimme dystooppisina varoituksina totalitarismista. Tänään kuitenkin jätämme nuo lukemattomia kertoja käsitellyt, joskin kiistatta vaikutusvaltaiset teokset taustalle ja käännämme katseemme Orwellin esseisiin - hänen terävimpään ja ajattomimpaan tuotantoonsa.
Orwell todisti aikansa suuria tapahtumia, muutoksia, syviä murtumia ja kirjoitti niistä harvinaisella selkeydellä ja rehellisyydellä.
Hänen esseensä eivät käsittele pelkästään suuria yhteiskunnallisia mullistuksia, vaan myös arjen pieniä ilmiöitä. Hän tarkasteli kaikkea englantilaisesta keittiöstä kielen tyranniaan, työttömyyteen, kulkureihin ja sotakuvauksiin - ja teki sen aina kiihkottoman tarkasti, vaikka oli itse osallinen moniin kuvaamiinsa tapahtumiin. Hänen tekstinsä osoittavat, miten syvästi yksityinen kokemus voi valaista julkista todellisuutta.
Orwell oli ennen kaikkea leppymätön totuuden puolustaja. Hänen vakaumuksensa älyllisen rehellisyyden tärkeydestä ei ollut vain filosofinen periaate, vaan kirjallinen missio. Kuten Richard Hoggart huomautti: “Orwellin selkeys on kapinaa politiikan epämääräisyyttä vastaan.” Hoggartin mukaan Orwell todisti lopullisesti, miten kieli voi olla tyrannian ase - ja miten se voi yhtä lailla olla vastalääke henkiselle orjuutukselle
Orwell ymmärsi kielen valtaa syvemmin kuin useimmat hänen aikansa kirjailijat.
Esimerkiksi esseessään Politiikka ja englannin kieli hän analysoi, miten epäselvä, kliseinen kieli toimii vallanpitäjien välineenä sumentaa totuus ja tukahduttaa ajattelu. Hän kirjoitti:
“Politiikan kieli on suunniteltu saamaan valheet kuulostamaan tosilta, murhat kunnioitettavilta ja tyhjä sanahelinä vaikuttamaan painavalta.”
Tämä kielitieteellinen terävyys tekee hänen esseistään yhä ajankohtaisia; Orwell ei vain kritisoi aikansa totalitarismia, vaan antaa meille työkalut tunnistaa samat mekanismit omassa ajassamme.
Vaikka Orwell tunnetaan dystopiaromaaneistaan ennustajankykyisenä kirjailijana, hänen esseensä tarjoavat suoraviivaisempia ja usein osuvampia näkemyksiä tulevaisuudesta. Sinä ja atomipommi (1945) ennakoi kylmän sodan maailmaa ja suurvaltojen politiikkaa, heikkouksia ja haasteita. Kirjallisuuden ehkäiseminen (1946) puolestaan toimii edelleen valokeilana sananvapauden rajoittamisen vaaroja vastaan, ja sen sanoma kuuluu yhtä terävästi nykypäivänä.
Orwellin esseet ovat kulttuurimme kestäviä arkkityyppejä.
Niiden äärellä on mahdotonta olla tuntematta, että hän puhui jotain olennaista sekä omasta ajastaan että omastamme. Hän paljasti paitsi vallan mekanismeja, myös sen, miten yksilö voi puolustautua niitä vastaan. “Jos vapaus ylipäätään merkitsee jotakin, se merkitsee oikeutta sanoa ihmisille asioita, joita he eivät halua kuulla,” Orwell kirjoitti tunnetusti.
Tänään sukelletaan hänen ajattelunsa syvyyksiin - ei pelkästään etsimään vastauksia, vaan oppimaan, miten kysyä oikeita kysymyksiä.
KIRJAROVIO CHANNEL DOES NOT OWN RIGHTS TO THE SAMPLED AUDIOS PRESENTED IN THIS VIDEO FROM THIRD PARTIES!
Orwell tunnetaan kenties parhaiten romaaneistaan Eläinten vallankumous ja 1984, jotka ovat syöpyneet kollektiiviseen muistiimme dystooppisina varoituksina totalitarismista. Tänään kuitenkin jätämme nuo lukemattomia kertoja käsitellyt, joskin kiistatta vaikutusvaltaiset teokset taustalle ja käännämme katseemme Orwellin esseisiin - hänen terävimpään ja ajattomimpaan tuotantoonsa.
Orwell todisti aikansa suuria tapahtumia, muutoksia, syviä murtumia ja kirjoitti niistä harvinaisella selkeydellä ja rehellisyydellä.
Hänen esseensä eivät käsittele pelkästään suuria yhteiskunnallisia mullistuksia, vaan myös arjen pieniä ilmiöitä. Hän tarkasteli kaikkea englantilaisesta keittiöstä kielen tyranniaan, työttömyyteen, kulkureihin ja sotakuvauksiin - ja teki sen aina kiihkottoman tarkasti, vaikka oli itse osallinen moniin kuvaamiinsa tapahtumiin. Hänen tekstinsä osoittavat, miten syvästi yksityinen kokemus voi valaista julkista todellisuutta.
Orwell oli ennen kaikkea leppymätön totuuden puolustaja. Hänen vakaumuksensa älyllisen rehellisyyden tärkeydestä ei ollut vain filosofinen periaate, vaan kirjallinen missio. Kuten Richard Hoggart huomautti: “Orwellin selkeys on kapinaa politiikan epämääräisyyttä vastaan.” Hoggartin mukaan Orwell todisti lopullisesti, miten kieli voi olla tyrannian ase - ja miten se voi yhtä lailla olla vastalääke henkiselle orjuutukselle
Orwell ymmärsi kielen valtaa syvemmin kuin useimmat hänen aikansa kirjailijat.
Esimerkiksi esseessään Politiikka ja englannin kieli hän analysoi, miten epäselvä, kliseinen kieli toimii vallanpitäjien välineenä sumentaa totuus ja tukahduttaa ajattelu. Hän kirjoitti:
“Politiikan kieli on suunniteltu saamaan valheet kuulostamaan tosilta, murhat kunnioitettavilta ja tyhjä sanahelinä vaikuttamaan painavalta.”
Tämä kielitieteellinen terävyys tekee hänen esseistään yhä ajankohtaisia; Orwell ei vain kritisoi aikansa totalitarismia, vaan antaa meille työkalut tunnistaa samat mekanismit omassa ajassamme.
Vaikka Orwell tunnetaan dystopiaromaaneistaan ennustajankykyisenä kirjailijana, hänen esseensä tarjoavat suoraviivaisempia ja usein osuvampia näkemyksiä tulevaisuudesta. Sinä ja atomipommi (1945) ennakoi kylmän sodan maailmaa ja suurvaltojen politiikkaa, heikkouksia ja haasteita. Kirjallisuuden ehkäiseminen (1946) puolestaan toimii edelleen valokeilana sananvapauden rajoittamisen vaaroja vastaan, ja sen sanoma kuuluu yhtä terävästi nykypäivänä.
Orwellin esseet ovat kulttuurimme kestäviä arkkityyppejä.
Niiden äärellä on mahdotonta olla tuntematta, että hän puhui jotain olennaista sekä omasta ajastaan että omastamme. Hän paljasti paitsi vallan mekanismeja, myös sen, miten yksilö voi puolustautua niitä vastaan. “Jos vapaus ylipäätään merkitsee jotakin, se merkitsee oikeutta sanoa ihmisille asioita, joita he eivät halua kuulla,” Orwell kirjoitti tunnetusti.
Tänään sukelletaan hänen ajattelunsa syvyyksiin - ei pelkästään etsimään vastauksia, vaan oppimaan, miten kysyä oikeita kysymyksiä.
KIRJAROVIO CHANNEL DOES NOT OWN RIGHTS TO THE SAMPLED AUDIOS PRESENTED IN THIS VIDEO FROM THIRD PARTIES!
มุมมอง: 373
วีดีโอ
Kirjarovio - #11 - Céline, "Sota pään sisällä"
มุมมอง 267หลายเดือนก่อน
Kirjarovion yhdestoista jakso käsittelee ranskalaiskirjailija Louis-Ferdinand Célinä. Louis-Ferdinand Céline (1894-1961), oikealta nimeltään Louis-Ferdinand Auguste Destouches syntyi 1894 Pariisissa. Céline oli vakuutusvirkailijan ja pitsikauppiaan ainoa poika ja lapsuutensa hän vietti Pariisin esikaupunkialueella Courbevoiessa. Céline on yksi 1900-luvun merkittävimmistä ja samalla kiistanalais...
Kirjarovio - #10 - Kirjallisuus ja piikkilanka
มุมมอง 2532 หลายเดือนก่อน
Kirjarovio palaa kesätauolta! Syksyn ensimmäisen jakson aiheena on vankileirikirjallisuus, eli se miten 1900-luvun keskitysleirikokemukset heijastuivat kirjallisuuteen. Käsiteltävänä on useita teoksia, muiden muassa Solženitsynin "Vankileirien saaristo", Šalamovin "Kolyman kertomuksia" ja Tadeusz Borowskin "Kotimme Auschwitz". "Vankileirien saariston" Joseph Brodsky luokitteli "modernin ihmisen...
Kirjarovio - 9# - Houellebecq! 2/2
มุมมอง 2306 หลายเดือนก่อน
Kirjarovion yhdeksännessä jaksossa jatkamme edellisen jakson aiheella. Käsittelemme tässä jaksossa Houellebecqin suhtautumista rakkauteen, seksiin ja ihmiselämään. Keskustelua käydään myös elämän Suurista Kysymyksistä, tekoälystä, teologiasta ja paljon muusta. Muistelemme myös Kirjarovion ensimmäistä tuotantokautta ja sen huippuhetkiä. Paljastamme myös mitä Kirjarovion toisella tuotantokaudella...
Kirjarovio - 7# - Kirjallisuus ja sensuuri
มุมมอง 2788 หลายเดือนก่อน
Kirjarovion seitsemännessä jaksossa pureudutaan sensuuriin, sen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Jaksossa käsitellään myös sananvapautta ja cancel- kulttuuria. Tämän päivän maailmassa, jossa napinpainallus voi pyyhkiä pois, sumuttaa tai yrittää muuttaa historian kerroksia tai muokata tulevaisuuden muistia, meidän on kysyttävä: kenellä on oikeus päättää, mikä on liian vaarallista luett...
Kirjarovio - 6# - Marko Tapio, "Arktinen hysteria"
มุมมอง 4299 หลายเดือนก่อน
Kirjarovion kuudes jakso paneutuu 60- luvulla merkkiteoksensa kirjoittaneen Marko Tapion "Arktinen hysteria"- kirjasarjaan. Käymme läpi myös Tapion elämää, maailmankatsomusta, "sodan filosofiaa", viinan juontia, huumoria ja paljon muuta. Marko Tapion kesken jäänyt elämäntyö kiinnostaa yleisöä yhä nykyäänkin. Kyseessä on monin tavoin merkittävä ja ainutlaatuinen kirja suomalaisessa kirjallisuude...
Kirjarovio - 5# - Maria Jotuni, Huojuva talo
มุมมอง 35410 หลายเดือนก่อน
Tällä kertaa jakson aiheena Maria Jotunin klassikkoteos, "Huojuva talo". Kirja on yhdistelmä armotonta avioliittokuvausta, aateromaania, naturalismin perinnettä, dostojevskilaista psykologista kerrontaa, sivistyneistökuvausta ja paljon muuta. Huojuvan talon Jotuni sai valmiiksi 1935 mutta joka unohduksiin jäätyään löytyi uudestaan ja ilmestyi vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen 1963. Huoju...
Kirjarovio - 3# Jonathan Littell, "Hyväntahtoiset"
มุมมอง 355ปีที่แล้ว
Kirjarovion kolmannessa jaksossa käsitellään nykykirjallisuuden merkkiteosta, "Hyväntahtoiset". Kirja on vaikuttanut molempiin Kirjarovion juontajiin syvästi ja herrat Antila ja Hännikäinen pitävät sitä eräänä modernin kirjallisuuden merkittävimmistä teoksista. ”Hyväntahtoiset” on nykyromaanin voimannäyte älymystöön kuuluvan natsiupseeri Maximillian Auen edesottamuksista aina Saksasta, idän off...
Kirjarovio - 2# Kirja ja seitsemäs taide
มุมมอง 382ปีที่แล้ว
Kun kirja kohtaa kameran Kirjarovion toisessa jaksossa Timo ja Tomi pohtivat parhaita kirjojen pohjalta tehtyjä filmatisointeja. Onko hokema "kirja on aina parempi kuin elokuva" todenmukainen? Miten kirjan sisäiset monologit ja tunteet voidaan kuvata elokuvassa? Voiko elokuva ikinä välittää samanlaista sisäistä kokemusta kuin kirja? Onko nykyinen televisio/striimisarjaformaatti ottanut perintei...
Kirjarovio - 1# Cormac McCarthyn testamentti
มุมมอง 510ปีที่แล้ว
Kirjarovion ensimmäisessä jaksossa aiheena kesäkuussa 2023 edesmennyt amerikkalainen kirjailija, Cormac McCarthy. Suomessa melko vähälle huomiolle jäänyt kirjailija ehti julkaista ennen kuolemaansa sisarteokset Matkustaja ja Stella Maris. Tomi Antila (Kosminen Ääni) ja Timo Hännikäinen (Kiuas Kustannus) syväluotaavat McCarthyn poeettista ja liminaalia tyyliä sekä McCarthyn kirjoihin, persoonaan...
Olipas mielenkiintone keskustelu ja henkilökuvaa lempi kirjailijast..samaa mieltä en oo vaa näist laitoksist jos suurin osa lukee itsensä piloille ja hyödylliseks idiootiks..ja itselle orwelli on just se joka junnuna muutti omaa ajattelu maailmaa ja naureskellut aikasemminki ku ukost kuullu et onpa tosi samanlaine ajattelumaailma..heh🔥❤
Ja mielekiintone kanava myös..tilaukseen meni!🔥
Celinen antisemitismiä kuvaa hyvin muistaakseni saksalaisten miehitysjoukoissa palvelleen kirjailija Ernst Jüngerin kanssa käyty keskustelu, jossa Celine kummasteli juutalaisvainojen tehottomuutta ja arveli siksi natsien johdossa olevan juutalaisia.
Kyllähän noita tuntuu olevan jotka myöntävät Célinen jonkinlaiseksi vaikutteeksi heidän oman kirjoitustyönsä taustalla. Mutta tietty ei varmasti moni olekaan suoraan kopioinut tyyliä. Itse olen lukenut Bukowskia ja siinä näkyy vaikutteista vivahteita ja hän viittaakin suoraan paljon Célineen, viimeisessä novellissaan teki jopa Célinestä hahmon kirjassaan.
Tosi hyvään saumaan tuli tämä podcast kun olen tänä vuonna lukenut Célinen tuotantoa. Kiitos!
Sivistävien kirjojen lukeminen kannattaa aina!
13:41 jakso alkaa
Jakso oli mitä kovin! Liveä vappuaattona odotellessa!
Kiitos! Helkkarin hieno jakso. Toi huomio Tapion masentumisesta ja häpeästä pikku vilpin jälkeen, että kirjasarja on valmis oli todella hyvä. Ilmiselvä, mutta silti yllättävä, jota ei olis muuten (ainakaan itellä) ajatelleeksi. Kiitti hienosta jaksosta taas Kirjarovio!
Kiitämme! Tutustakin kirjasta on hienoa löytää uusia puolia, kun niitä näin ääneen pohtii!
cheers!
No wau, nostan hattua että olet tuon järkäleen lukenut monta kertaa
Olipa hyvä podcast. Tuossa jakson loppupuolella sivuttiinkin vähän noita puusilmäisiä skientistejä. Onkohan olemassa suomeksi kirjoitettua hyvää kirjaa jossa käsitellään laajemmin (siis ruoskitaan kunnolla) noita fanaattisia puusilmäisiä tiedeuskovaisia?
Mikael Stenmark on ainakin kirjoittanut ansioituneesti aiheesta kirjassaan ”Tiedeusko ja todellisuuden rajat”.
Tätä on odotettu. Kiitos.
Vallan mahtavaa materiaalia