- 36
- 10 922
Tornionlaakson museo/Tornedalens museum
Finland
เข้าร่วมเมื่อ 13 ก.พ. 2019
Tornionlaakson museon videokanava. Tornedalens museets videokanal.
Mestari museossa, opastettu kierros
Videolla museomestari Mikko Saarenpää kertoo Tornionlaakson museon vaihtuvasta näyttelystä Mestari museossa. Näyttely kertoo Mikon omasta pitkästä työurasta sekä Tornionlaakson museon että Aineen taidemuseon museomestarina.
Mestari museossa -näyttely on avoinna 17.2.-28.5.2023 Tornionlaakson museossa
Mestari museossa -näyttely on avoinna 17.2.-28.5.2023 Tornionlaakson museossa
มุมมอง: 193
วีดีโอ
Mestari museossa - Mästaren på museet
มุมมอง 455ปีที่แล้ว
Tornionlaakson museon ja Aineen taidemuseo tuottivat yhdessä lyhyen dokumentin Mikko Saarenpään urasta museoiden museomestarina. Mestari museossa -näyttely keskittyy Tornionlaakson museon ja Aineen taidemuseon museomestari Mikko Saarenpään pitkään ja palkittuun työuraan. Mestari museossa käsittelee myös yleisesti museomestareiden työnkuvaa museoissa, koska usein heidän kädenjälkensä jää taitava...
Tuohisormuksen valmistus
มุมมอง 1.8Kปีที่แล้ว
Helppo ja näppärä ohje perinteisen tuohisormuksen tekemiseen.
Jouko Alapartasen Maupertuis-muotokuva on uusi lisäys Tornionlaakson museon kokoelmaan
มุมมอง 238ปีที่แล้ว
Tornionlaakson museon kokoelmaan ja esille perusnäyttelyyn saatiin alkuvuodesta 2022 Maupertuis-säätiön lahjoittama ja torniolaisen kuvataiteilija Jouko Alapartasen maalaama jäljennös Pierre Louis Moreau de Maupertuis'n muotokuvasta. Teos on säätiön lahja 400-vuotiaalle Tornion kaupungille. Maupertuis johti Tornionlaakson maailmankartalle mitannutta tieteellistä retkikuntaa 1736-37. Tammikuussa...
Entiset elävät meissä - professori Veli-Pekka Lehtolan kirjailijahaastattelu Tornionlaakson museolla
มุมมอง 614ปีที่แล้ว
Professori Veli-Pekka Lehtolan teos Entiset elävät meissä - Saamelaisten historiat ja Suomi palkittiin juuri Oulun kirjailijaseuran 15 000 euron Botnia-palkinnolla. Saamelaisten historioista puhutaan usein kolonialismin ja alistamisen käsitteillä, mutta Lehtola nostaa rinnalle myös saamelaisten “meijän historiat”, jotka kertovat pärjäämisestä ja arkipäivän kokemuksista. Huumorilla ja itseironia...
3MC - Pohjoiset tunturikarjat / Nordiska fjällboskap
มุมมอง 1602 ปีที่แล้ว
Tornionlaakson museossa Snöhvit, Punakorva Fjellblom. Pohjoisten tunturikarjojen historia, nykypäivä ja tulevaisuus - näyttelyssä esillä ollut video NordGenin 3MC - Pohjoiset tunturikarjat. Kulttuuriperintö ja geenivarat -hankkeesta. Video on jaettu kahteen osaan: ensimmäinen osa on suomeksi ja toinen ruotsiksi. Videon om NordGens 3MC - Nordiska fjällboskap. Kulturarv och genetiska resurser -pr...
Opastettu kierros Kustaa II Aadolf -näyttelyyn Tornionlaakson museossa
มุมมอง 3852 ปีที่แล้ว
Kustaa II Aadolf näyttely oli toinen Tornionlaakson museon tuottamista Tornion kaupungin 400-juhlavuoden näyttelyistä. Se kertoi Tornion kaupungin perustajakuninkaan elämästä sekä 1600-luvun ajasta. Tervetuloa opastetulle kierrokselle näyttelyyn! Oppaananne toimii vs. museolehtori Eila Rantonen. Opastus kestää noin 20 minuuttia. Näyttelyn ruotsinkielinen opastus julkaistaan myöhemmin. Lisätieto...
Osmo "Toppo" Santamäki - piirroksia vanhasta Torniosta -näyttelyn opastus
มุมมอง 4472 ปีที่แล้ว
Osmo "Toppo" Santamäki - piirroksia vanhasta Torniosta -näyttelyn opastus
Tornion kulttuurisuunnistus - Torneå kulturorientering
มุมมอง 1263 ปีที่แล้ว
Tornion kulttuurisuunnistus - Torneå kulturorientering
Kassahihnalla rajalla / På kassaband vid gränsen
มุมมอง 973 ปีที่แล้ว
Kassahihnalla rajalla / På kassaband vid gränsen
Pienoismallihaaste Tornion kaupungintalo 2021
มุมมอง 534 ปีที่แล้ว
Pienoismallihaaste Tornion kaupungintalo 2021
Kaakamolaisia pronssikelloja - Klockor av brons från Kaakamo
มุมมอง 1705 ปีที่แล้ว
Kaakamolaisia pronssikelloja - Klockor av brons från Kaakamo
Kalevalanpäivä 28.2.2019 teemalla ”Kertoen ja Kuunnellen”.
มุมมอง 215 ปีที่แล้ว
Kalevalanpäivä 28.2.2019 teemalla ”Kertoen ja Kuunnellen”.
Meän Sami Jaksaa, jaksaa.../Våran Sami Kämpa, kämpa...
มุมมอง 275 ปีที่แล้ว
Meän Sami Jaksaa, jaksaa.../Våran Sami Kämpa, kämpa...
Ystävänpäivä 14.2.2019 Alla hjärtans dag 14/2/2019
มุมมอง 435 ปีที่แล้ว
Ystävänpäivä 14.2.2019 Alla hjärtans dag 14/2/2019
Kyllä Kveenien maa ,ja varmaan hajoita ja hallitse meiningillä haluttiin päästä itsepäisestä sakista,tuohon aikaan jo kuihtunut kveenialue sai lopullista sapiskaa ruotsin alaisuudessa,mutta ei se tainnut ihan onnistua,käytännössä pohjois ruotsi,pohjois norja pohjois suomi omaa tuota Kveeni geeniä varsin paljon kun pykeiassa kin puhutaan vielä Hoon Päälle(pohjois norjassa) ja Hammerfestissä On joulukuun 6 juhlapäivä jolloin paikalliset pukee kansallis puvun päälle ja on vapaata.Jällivaara Kiruna Kalix(kainuu) on hyvin samanhenkistä sakkia. Ja aika monella meänkielikin sujuu.
Hyvun selittyy miksi suomessa on vain 5 miljoonaa, iso osa mennyt Ruotsin sotiin, plus nälänhädissä ja Venäjän iso ja pikkuvihoissaan tapettu. Nuo ovat aiheita mistä ei vieläkään puhuta ja oskaan ei saa Ruotsia moittia, vaikka ovat Suomea verottaneet ja riistäneet järkyttävillä tavoilla.
Kvenland on myös sijainnut juurikin noilla alueilla
Ruotsille 200 miljardin euron lasku kolonialismin aikaisesta riistosta ja ihmisten tapattamisesta.
Suomea on Ruotsi ja jossain määrin Venäjä kupannut ja riistänyt kautta aikain ja säälimättä. Siksi ihmettelenkin miksi Suomi on antanut kaiken kunnian historiastaan Ruotsille.
4:30 Alkaa tästä
Ei toimi
Hieno tilaisuus, kiva kun tämä tallenne on kaikkien saatavilla, kiitos siitä! Valitettavasti näyttää siltä, että lantalaiset, kveenit ym. pyrkivät väittämään, että he olivat Tornionjokilaaksossa ja Pohjois-Ruotsissa ennen saamelaisia. Ymmärrän hyvin, että kun heidän ryhmänsä vihdoin on hyväksytty Ruotsissa yhdeksi viralliseksi vähemmistöksi on houkutus suuri esittää historia hieman muunneltuna. Itse en ole tutkija, joten minun mielipide on muodostunut sen perusteella, mitä eri tutkimustietoja on julkistettu. Olisi hienoa, jos joku tutkija nyt vihdoin tutkisi näitä väestöryhmiä rinnakkain. Jos joku tietää tällaisesta tutkimuksesta, niin laitapa kommentti!
lain alue ja iso osa itä-suomea on nk. suomeen kuulumatonta aluetta,ainoastaan lounais-suomi ja etelä suomi on aluetta jota voidaan sanoa SUOMEKSI.yhteen väkerretty kansa ,jolla ei ole yhteisiä ajatuksia.
Kiitos
Hienoa ja todellista taitoa vaatii nuo sinun työt. Hyvä, Mikko!
Kiitos, oli mielenkiintoinen esitys arjen mestarista ❤